Oppimistulokset

Odottelen mielenkiinnolla, milloin päästään niin pitkälle, että keskitytään siihen muutokseen. Nyt on vouhkattu asiasta maahanmuuttajien osalta, vaikka siinä ei ollut merkittävää eroa vuoteen 2012, jolloin asiaa on viimeksi tarkasteltu. Eroa sen sijaan oli siinä, että suomalaissyntyisten tulokset olivat laskeneet. Jokin aika sitten uutisoitiin, että nimenomaan poikien osalta. Tätä olisi äärimmäisen tärkeää selvittää ja tehdä korjaavia toimia.

Toinen olennainen asia tässä selvityksessä oli sosiaaliluokkien vaikutus. Tiedossahan on, että vaikeista oloista on raskaampaa ponnistaa kuin helpoista ja se näkyy jo varhaisessa koulumenestyksessä. Suhteellisen uutta tietoa taitaa olla se, että samallakin yksilöllä älykkyysosamäärä vaihtelee elämän mittaan. Hyvässä tilanteessa se voi olla jopa 10 yksikköä suurempi kuin huonossa. Mitä siis tehdä, jotta alempien sosiaaliluokkien lasten koulunkäyntiin saisi heidän parasta kapasiteettiaan tukevat edellytykset tai ainakin voisi tasata yhteiskuntaluokkien välisiä eroja?

Nämä kysymykset ovat tärkeää antia tästä raportista niille, joita oma kansa kiinnostaa. Tähän saakka äänessä ovat olleet ihan muut ihmiset, jotka ovat suoralta kädeltä ohittaneet suomalaisia koskeva tulokset ja keskittyneet vouhottamaan muualta tulleista. Tärkeää sekin, eipä siinä, mutta josko omistakin puhuttaisiin välillä?

Eläinten viikko alkaa tänään, joten sen kunniaksi asia on esillä.

Kasvatustiede on pilannut opetuksen.

Kasvatustieteeltä on kadonnut käsitys siitä, mitä pitää osata. Perusasioiden toistaminen ja pänttääminen on kaiken ylemmän oppimisen pohja. Kouluikäinen ei luonnostaan opiskele innokkaasti mallioppilaita lukuunottamatta.