Aiheen tähän kirjoitukseen antoi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäen haastattelu tämän päivän Helsingin Sanomissa.
Mäki kertoo Finavian vaikeuksista.
Toimitusjohtaja sanoo, että Suomen matkailun hidas elpyminen johtuu ennen kaikkea Venäjän ylilentokiellosta, joka romutti Helsinki-Vantaan suurimman asiakkaan eli Finnairin vuosikymmeniä kehittämän menestyksekkään Aasian-strategian.
Strategia perustui nopeisiin yhteyksiin Euroopan ja Aasian välillä. Kun tämä etu menetettiin, Helsinki-Vantaan läpi kulkee aiempaa vähemmän vaihtomatkustajia.
Seuraukset näkyvät Finavian talouskunnossa.
Mäki toteaa, että Finavia on investoinut Helsinki-Vantaan kehittämiseen viime vuosina yli miljardi euroa.
Lentoaseman laajennukset ja muut uudistukset yhtiö sai maaliin viime syksynä keskellä kriisiä, ja nyt rahaa valuu kannattoman liiketoiminnan tekohengitykseen.
Nyt vaarassa ovat myös maakuntien lentoyhteydet. Niidenkin matkustajamäärät ovat pienentyneet.
”Helsinki-Vantaan voitoilla Finavian pitäisi pyörittää Suomen kannattamattomia pieniä lentoasemia, joissa matkustajamäärät ovat vähäisiä. Tappiollisia lentoyhteyksiä näille tappiollisille lentoasemille valtio tukee rahallisesti.”
Siinä ei Mäen mukaan ole järkeä.
”Olemme uudessa normaalissa, ja Suomenkin kannattaisi miettiä, tarvitseeko joka paikkaan päästä lentämällä.”
Menettäjien joukossa ovat olleet myös Helsingin seudun hotellit, joiden on uutisoitu olleen Aasian liikenteen hiipumisen ja Venäjän rajan sulkeutumisen vuoksi kesäkautena puoliksi tyhjillään.
Sijaiskärsijöiksi ovat joutuneet myös Ähtärin pandat Lumi ja Pyry. Aasian lentoyhteyksien heikentymisen vuoksi eläinpuistoon on kerrottu tulleen aikaisempaa vähemmän matkailijoita. Kasvavien tappioiden vuoksi pandat palautetaan Kiinaan.
”Suomi on tähän mennessä noudattanut tiukasti sitä periaatetta, että emme vie aseita kriisialueille. Tähän on ollut vahvat humanitaariset perusteet. Samalla on haluttu varmistaa se, että suomalaisia aseita ei käytetä suurvaltanaapuriamme Venäjää vastaan. Nyt periaate rikottiin, ja aseita viedään käytettäväksi tähän nimenomaiseen tarkoitukseen.
Suomen olisi tullut pitäytyä pelkästään ei-tappavien puolustustarvikkeiden vientiin.”
Myöhemmin on käynyt ilmi, että Ukrainan aseistaminen oli ehto Suomen liittymiselle sotilasliitto Natoon. Vanha Nato-maa Norja alkoi toimittaa Ukrainaan tappavaa aseistusta vasta viime vuodenvaihteessa.
Suomen toiminta herättää kysymyksiä.
Miksi Suomi tulkitsi jo ensimmäisiä pakotteita niin tiukasti, että ministeritapaamisia peruutettiin? Miksi ulkomaankauppaministeri Stubb lykkäsi jopa hallitusten välisen talouskomission kokouksen hamaan tulevaisuuteen?
Miksi Suomi ei estänyt siirtymistä koviin pakotteisiin? Miksi Suomi ei päättänyt jättäytyä niiden ulkopuolelle, mihin perussopimus antaa nimenomaisen mahdollisuuden? Miksi pääministeri Stubb aluksi vähätteli pakotteiden vaikutusta Suomen talouteen ja työllisyyteen? Eikö hän ymmärtänyt ottaa huomioon vastapakotteita ja niiden aiheuttamia ongelmia?
Kuinka päätökset Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä syntyivät? Pakotteet ovat EU-politiikkaa, josta päättää pääministeri, mutta ne ovat samalla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota tasavallan presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Jos olisimme ylläpitäneet koko kriisin ajan parempia yhteyksiä Venäjän hallitukseen, olisimme ehkä voineet vaikuttaa sen vastapakotteisiin. Meijerituotteet olisi ehkä saatettu jättää ulkopuolelle, kuten ensimmäiset julkisuuteen tulleet uutiset antoivat ymmärtää. Niissä oli esillä vain hedelmien ja vihannesten tuontikielto.
Siperian ylilentojen kieltäminen olisi kohtalokas isku Finnairille ja Finavialle. Asiasta olisi helpompi keskustella, jos liikenneministeri olisi tavannut kollegansa viime keväänä ja jos talouskomission kokous olisi silloin pidetty.”
Vuonna 2014 Venäjän lentoliikenteeseen kohdistuvilta pakotteilta vielä vältyttiin.
Nyt EU:n pakotteet ovat johtaneet Siperian ylilentojen kieltämiseen. Tämä on todellakin kohtalokas isku Finnairille. Koko Suomi kärsii. Menetämme Aasiaan suuntautuvien yhteyksien lisäksi myös suuren osan Euroopan lennoista. Konehankinnat ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus ovat osoittautumassa virheinvestoinneiksi.
Kriisin jälkeen yhteyksien rakentaminen saattaa olla hyvin vaikeaa. Olisi ollut viisasta jättäytyä ainakin näiden pakotteiden ulkopuolelle.”
Näin olisi voitu ja näin olisi pitänyt tehdä. Kaikki EU- ja Nato-maat eivät lentoyhteyksiä Venäjälle katkaisseet.
Mäki kertoo Finavian vaikeuksista.
Toimitusjohtaja sanoo, että Suomen matkailun hidas elpyminen johtuu ennen kaikkea Venäjän ylilentokiellosta, joka romutti Helsinki-Vantaan suurimman asiakkaan eli Finnairin vuosikymmeniä kehittämän menestyksekkään Aasian-strategian.
Strategia perustui nopeisiin yhteyksiin Euroopan ja Aasian välillä. Kun tämä etu menetettiin, Helsinki-Vantaan läpi kulkee aiempaa vähemmän vaihtomatkustajia.
Seuraukset näkyvät Finavian talouskunnossa.
Mäki toteaa, että Finavia on investoinut Helsinki-Vantaan kehittämiseen viime vuosina yli miljardi euroa.
Lentoaseman laajennukset ja muut uudistukset yhtiö sai maaliin viime syksynä keskellä kriisiä, ja nyt rahaa valuu kannattoman liiketoiminnan tekohengitykseen.
Nyt vaarassa ovat myös maakuntien lentoyhteydet. Niidenkin matkustajamäärät ovat pienentyneet.
”Helsinki-Vantaan voitoilla Finavian pitäisi pyörittää Suomen kannattamattomia pieniä lentoasemia, joissa matkustajamäärät ovat vähäisiä. Tappiollisia lentoyhteyksiä näille tappiollisille lentoasemille valtio tukee rahallisesti.”
Siinä ei Mäen mukaan ole järkeä.
”Olemme uudessa normaalissa, ja Suomenkin kannattaisi miettiä, tarvitseeko joka paikkaan päästä lentämällä.”
Menettäjien joukossa ovat olleet myös Helsingin seudun hotellit, joiden on uutisoitu olleen Aasian liikenteen hiipumisen ja Venäjän rajan sulkeutumisen vuoksi kesäkautena puoliksi tyhjillään.
Sijaiskärsijöiksi ovat joutuneet myös Ähtärin pandat Lumi ja Pyry. Aasian lentoyhteyksien heikentymisen vuoksi eläinpuistoon on kerrottu tulleen aikaisempaa vähemmän matkailijoita. Kasvavien tappioiden vuoksi pandat palautetaan Kiinaan.
”Suomi on tähän mennessä noudattanut tiukasti sitä periaatetta, että emme vie aseita kriisialueille. Tähän on ollut vahvat humanitaariset perusteet. Samalla on haluttu varmistaa se, että suomalaisia aseita ei käytetä suurvaltanaapuriamme Venäjää vastaan. Nyt periaate rikottiin, ja aseita viedään käytettäväksi tähän nimenomaiseen tarkoitukseen.
Suomen olisi tullut pitäytyä pelkästään ei-tappavien puolustustarvikkeiden vientiin.”
Myöhemmin on käynyt ilmi, että Ukrainan aseistaminen oli ehto Suomen liittymiselle sotilasliitto Natoon. Vanha Nato-maa Norja alkoi toimittaa Ukrainaan tappavaa aseistusta vasta viime vuodenvaihteessa.
Suomen toiminta herättää kysymyksiä.
Miksi Suomi tulkitsi jo ensimmäisiä pakotteita niin tiukasti, että ministeritapaamisia peruutettiin? Miksi ulkomaankauppaministeri Stubb lykkäsi jopa hallitusten välisen talouskomission kokouksen hamaan tulevaisuuteen?
Miksi Suomi ei estänyt siirtymistä koviin pakotteisiin? Miksi Suomi ei päättänyt jättäytyä niiden ulkopuolelle, mihin perussopimus antaa nimenomaisen mahdollisuuden? Miksi pääministeri Stubb aluksi vähätteli pakotteiden vaikutusta Suomen talouteen ja työllisyyteen? Eikö hän ymmärtänyt ottaa huomioon vastapakotteita ja niiden aiheuttamia ongelmia?
Kuinka päätökset Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä syntyivät? Pakotteet ovat EU-politiikkaa, josta päättää pääministeri, mutta ne ovat samalla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota tasavallan presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Jos olisimme ylläpitäneet koko kriisin ajan parempia yhteyksiä Venäjän hallitukseen, olisimme ehkä voineet vaikuttaa sen vastapakotteisiin. Meijerituotteet olisi ehkä saatettu jättää ulkopuolelle, kuten ensimmäiset julkisuuteen tulleet uutiset antoivat ymmärtää. Niissä oli esillä vain hedelmien ja vihannesten tuontikielto.
Siperian ylilentojen kieltäminen olisi kohtalokas isku Finnairille ja Finavialle. Asiasta olisi helpompi keskustella, jos liikenneministeri olisi tavannut kollegansa viime keväänä ja jos talouskomission kokous olisi silloin pidetty.”
Vuonna 2014 Venäjän lentoliikenteeseen kohdistuvilta pakotteilta vielä vältyttiin.
Nyt EU:n pakotteet ovat johtaneet Siperian ylilentojen kieltämiseen. Tämä on todellakin kohtalokas isku Finnairille. Koko Suomi kärsii. Menetämme Aasiaan suuntautuvien yhteyksien lisäksi myös suuren osan Euroopan lennoista. Konehankinnat ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus ovat osoittautumassa virheinvestoinneiksi.
Kriisin jälkeen yhteyksien rakentaminen saattaa olla hyvin vaikeaa. Olisi ollut viisasta jättäytyä ainakin näiden pakotteiden ulkopuolelle.”
Näin olisi voitu ja näin olisi pitänyt tehdä. Kaikki EU- ja Nato-maat eivät lentoyhteyksiä Venäjälle katkaisseet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kalliiksi kävi ja tilanne vain pahenee. NATO ei auta saamaan rahaa Suomeen.
No, kokonaiskuvassa yksi Finnair on vain rikka rokassa.
Koko soppa on sellainen että koko Eurooppa ottaa takapakkia.
Teollisuus hiipuu ja talous sakkaa.
Kokki tuli kaukaa ja keitti koko maanosan sellaiseen liemeen että sieltä ei hevin pääse kuiville.
Ei kosketa
Nin tai näin. Puten lätti on menossa kivikaudelle ja mennään näillä eväillä ku on...venäläiset menettää myös ylimeno rahat. Finnair ei oo ainut yhtiö jonka lixat ne menettänyt
Lättiaiheesta löytyy kuva Suomellekin: "Itselleen porsas kiusaa tekee kun kaukalonsa kaataa."