Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa 2 416 000 eli 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömiä oli toukokuussa 274 000 eli 39 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, kun se edellisen vuoden toukokuussa oli 11,6 prosenttia. Eikös olekin mukavaa kun työllisyysaste nousee? Ei oikein ota tuulta alleen nuo änkyröiden jutut huonosti menemisestä, kun keskiansiotkin nousivat palkansaajilla ja valtionfirmatkin petaavat tulostaan.
No mitä tällä on EU:n kanssa tekemistä? No eipä juuri mitään, mutta täytyy todeta ettei liittyminen ollut huono ratkaisu ollenkaan. Miksiköhän kaikki haluavat EU:n etuja? Mainittakoon Norja ja Sveitsi Suomen lisäksi :)
Työttömiä oli toukokuussa 274 000 eli 39 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, kun se edellisen vuoden toukokuussa oli 11,6 prosenttia. Eikös olekin mukavaa kun työllisyysaste nousee? Ei oikein ota tuulta alleen nuo änkyröiden jutut huonosti menemisestä, kun keskiansiotkin nousivat palkansaajilla ja valtionfirmatkin petaavat tulostaan.
No mitä tällä on EU:n kanssa tekemistä? No eipä juuri mitään, mutta täytyy todeta ettei liittyminen ollut huono ratkaisu ollenkaan. Miksiköhän kaikki haluavat EU:n etuja? Mainittakoon Norja ja Sveitsi Suomen lisäksi :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Naapurilla se on puolet pienempi, eikä se johdu EU:sta.
Sverige har 5,5 procents arbetslöshet enligt The Economist. Trots 5,5 procents arbetslöshet ser det betydligt sämre ut i vår omvärld. Genomsnittet i Euroområdet är 8,9 procent. Storbritannien har lägre arbetslöshet med 4,8 procent, men Belgien har chockerande hög nivå 12,6 procent, Tyskland 11,8 procent, Frankrike 10,1 procent. USA som ofta framhålls som ett föredöme av högern har något lägre arbetslöshet med sina 5,2 procent.
http://www.sblogg.se/?p=88
Kävipä Tepolle nolosti taas. Hah hah haa:))
Niin, laitatko tilastoja siitä ja sitten siitä kuinka maissa työllistävät julkinen sektori ja sen osuus. Taitaapi olla kipeää luettavaa?
tällä palstalla oli jossakin tieto, jonka mukaan julkisen sektorin kulut olivat Suomessa lähelle 47% BKT:sta. USA:ssa luku oli n. 25%.
Teppo hyvä, ymmärrätkö mitä sellainen tekee kannattavuudelle? Ohessa korkeasta verotuksesta ja verokiilasta.
Verokiila: Miksi ja miten verotus vaikuttaa työttömyyteen?
Lähde: Aktia Säästöpankki Oyj Taloudellinen katsaus: Kesäkuu 2004
"Verokiila" on se veroista johtuva ero, joka on työnantajan reaalisen työvoimakustannuksen ja
työntekijän käteen jäävän reaalipalkan välillä. Verokiilaan kuuluvat tuloverot, työnantajain
sosiaalivakuutusmaksut ja kulutukseen kohdistuvat erilaiset verot. Verokiila on edelleen Suomessa OECD:n korkeimpia.
Verotus vaikuttaa ostovoimaan. Rakennetyöttömyyden kannalta keskeistä on kuitenkin se, että verotus vaikuttaa sekä työvoiman tarjontaan, työvoiman kysyntään että palkanmuodostukseen. Korkea verokiila pitää yllä korkeaa työttömyyttä, sillä se johtaa kalliimpiin työvoimakustannuksiin.
Verotus kiristyi rajusti 1990-luvun alkupuoliskolla. Sen aiheuttama työvoimakustannusten nousu lienee ollut noin 10 prosentin luokkaa. Tästä seurannut työttömyysvaikutus oli runsaan 5 prosenttiyksikön luokkaa eli yli 100 000 työtöntä (ks. Tyrväinen: Työttömyys ja työmarkkinarakenteet: mitä muuttaa ja miksi? Suomen Pankin Kansantalouden osaston työpapereita 9/95).
Tutkimusten mukaan palkanmuodostusprosessin kannalta jokainen verokiilan osatekijä on
periaatteessa yhtä tärkeä. Siksi siirtyminen yhdestä työntekoon tai työn teettämiseen
kohdistuvasta verotuksen muodosta toiseen ei yleisesti ottaen ole pitkän aikavälin ratkaisu.
Jos halutaan vähentää verotuksen haitallisia työttömyysvaikutuksia, on alennettava
työntekoon ja työn teettämiseen kohdistuvan verotuksen kokonaistasoa.
Yllä mainittujen verojen vaikutuksissa on kuitenkin myös eroja. Esimerkiksi arvonlisäveron
veropohja (=kulutus) on laajempi kuin tuloveron (=palkkasumma). Siksi sama työvoimakustannusvaikutus tulee valtiolle kalliimmaksi arvonlisäveroa kuin tuloveroa
keventämällä. Toisaalta tuloveron kevennys alentaa työvoimakustannuksia vasta sen myötä,
että palkkojen nousu jää pienemmäksi kuin muuten. Tämän varmistamiseksi pitäisi alentaa
tuloverotusta läpi linjan eli siten, että se vaikuttaa ammattiliittojen jäsenkunnan enemmistöön.
Alimpiin palkkoihin kohdistuva tuloveron kevennys tuskin lisää yleistä palkkamalttia. Se tukisi
kuitenkin työllistymishaluja korjatessaan kannustinloukkuja palkkahaitarin alimmasta päästä,
vaikka kannustinongelmat siirtyisivätkin (hieman) korkeammille tulotasoille.
Työnantajamaksun alentaminen puolestaan pienentää työvoimakustannusta välittömästi ja
siksi sen vaikutus työllisyyteen on suoraviivaisin. Nykytilanteessa, jossa merkittävä osa 90-luvun suhdannetyöttömyydestä on luutunut 2000-luvun rakennetyöttömyydeksi,
palkanmuodostuksen kautta toteutuva työllisyyttä lisäävä vaikutus on saattanut kadottaa
tehoaan. Siksi ehdotus alimpiin tuloluokkiin kohdistuvasta mittavasta työnantajamaksujen
alentamisesta näyttää järkevältä (ks. Erkki Koskela-Jukka Pirttilä-Roope Uusitalo: Kuinka
verotus vaikuttaa työllisyyteen? Katsaus taloustieteelliseen tutkimukseen, julkistetaan kesäkuussa 2004).
Positiivisten työllisyysvaikutusten toteutumiselle on siis keskeistä, että verojen keventäminen
johtaa työvoimakustannusten pienenemiseen. Työnantajamaksuja laskettaessa niin käy
välittömästi. Tuloveronkevennykset alentavat työvoimakustannuksia, vain jos ne toimivat
aidosti maltillisten tulosopimusten kyytipoikana. Viime vuosina tuloveronkevennysten ja
tulomaltin yhteen sovittamista ei ole edes yritetty. Hallitukset ovat suorastaan kieltäytyneet tällaisista pyrinnöistä. Ensi syksyn tuloneuvotteluihin on syytä toivoa järkiintymistä.
Verotuksen keventämisellä on myös suhdanneluonteisia vaikutuksia, jotka heijastuvat
verotuottoihin. Esimerkiksi tuloveron alennus vahvistaa ostovoimaa ja se kasvattaa
kulutusverojen tuottoa. Työnantajamaksujen pienentäminen supistaa välittömästi
työvoimakustannuksia ja tuloksena oleva työllisyyden paraneminen vähentää
työttömyysmenoja, lisää kulutusta ja kulutusverojen tuottoa jne. Ristivaikutusten verkko on
laaja ja arvioimme, että verokiilan keventäminen rahoittaa noin 60 prosenttisesti itsensä.
On hyväksyttävä, että verokiilan kaventaminen heikentää rakenteellisesti julkistalouden
tasapainoa ellei a) menoissa säästetä ja/tai ellei b) muilla työmarkkinoiden
rakenneuudistuksilla varmisteta, että työttömyys ja työttömyysmenot alenevat vielä
verokiilavaikutusta enemmän. Jos verokiilan kaventaminen nähdään tärkeäksi,
finanssipolitiikan tasapaino tulee taata muilla toimenpiteillä. Tätä korostaa myös
Talousneuvoston nimittämä ns. Leppäsen ryhmä veroraportissaan. Verokiilan kaventaminen
yhdessä muiden samaan aikaan tehtyjen rakenneuudistusten kanssa olisi työttömyyden
kannalta parasta talouspolitiikkaa. Sailaksen työllisyysryhmän raportti keväältä 2003 on tälle
prosessille hyvä "tiekartta".
Veronmaksajain keskusliiton luvut kertovat, että Lipposen ensimmäinen hallitus kavensi
verokiilaa 1.1 prosenttiyksikköä (kuvio 65). Kun jotain verokiilan osaa kavennettiin, jossain
muualla yleensä kiristettiin. Monista lupauksista huolimatta muutos 1996-99 jäi sen vuoksi
pieneksi. Lipposen kakkoshallituksen aikana verokiila supistui 2.5 prosenttiyksikköä, kun
kunnallisveron nousu söi osan valtionverotuksen kevenemisestä. Uusi hallitus päätti heti
alkutaipaleellaan -- vastoin vaalilupauksia -- veronkevennyksestä, joka alensi verotusta
prosenttiyksiköllä 2003-2004. Tämän jälkeen lamavuosien kiristyksestä on purettu noin 60 %;
noin 40 % on vielä jäljellä.
Verokiilaa koskevien tietojen lähde: Vuosilta 1987-2002 Veronmaksajat ja vuosilta 1973-86 Tyrväinen:
Wage Determination, Taxes, and Employment: Evidence from Finland, Bank of Finland Studies E:3,
Helsinki 1995. Vuodet 2003 ja 2004 ovat Aktian ennusteita.
Ks myös:
http://www.ktyhdistys.net/Yhdistys/Esitelmia/Hetemaki.pdf
kun kovasti yksityistellään nyky EU:n malliin!
http://www.kepa.fi/uutiset/talous/3645
Suomen metsät ja metsäteollisuus maailmantaloudessa:
http://www.smy.fi/pma/tiedostot/pma19/PMA19-PekkaYla-Anttila-slides.pdf
Tässä on osia Brunilan 152 sivuisesta raportista.
Suhdanteet:
http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/93999.pdf
SUOMEN SUURI MAHDOLLISUUS:
http://www.teknologiateollisuus.fi/files/4583_valor.pdf
Tapio.Talvi alias Putkonen
Sosiaalinen alasajo:
http://www.veu.fi/sosalajo.htm
Blair patisti EU:ta uudistumaan ym.:
http://www.veu.fi/
Kun laitetaan kritiikkiä, pitää antaa vaihtoehtoja sekä analyysiä siitä miten kävisi.
Mutta kun ei tipu, valitetaan vaan. Vaippaikäinen osaa valittaa, muttei kehittää.
ei ole todellakaan vaikeaa sanoa mitä tilalle:
- EU - minimi EU, minimiriskit, minimibyrokratia
- oikeudellinen lähtökohta, 100% Perustuslaki (Suomen)
- EU on vain korkeintaan työryhmä, ei ylimielisen eliitin elättämö
Kyse on laadusta tai pikemminkin sen puutteesta. On mielen köyhyyttä ajatella valittamisen olevan jonkun leipälaji - varsinkaan huvin vuoksi.
Eikö olekin hassua että Englannissa, joka on vähemmän kiinni EU:ssa, nähdään paremmin EU:n ongelmat? Suomi on kuin ajopuu vailla suuntaa, hampaattomia ovat kritiikittömät, sillä heillä on kadonnut unelma paremmasta. Vaikuttaa siltä että EU:n kannattajat ovat alistettuja ja alistuneita, joilla oma ajattelu ja kehitys on pysähtynyt.
Lähtökohta on jo ihan persiillään eikä syy ole kansalaisten, joita myös änkyröiksi kutsut vaan byrokraattien, sairaiden vallanhimoisten paperitiikereiden, jotka eivät näe napaansa pidemmälle. Näkevät mitä haluavat ja loppu jää näkemättä. Federalistit - kyllä kansa tietää mitä roskasakkia se elättää.
Kyse on rakentavasta kritiikistä, jota ilman tämä yhteiskunta ei näe yhteisvastuullisia ongelmiaan. Ei ole eräiden yksinoikeus toimia toisten elämän kustannuksella. Kyse on lainsäädännön puutteista ja virheistä, joita on tehty ja epädemokraattisista valinnoista.
Työttömyyden lasku johtuu työn määritelmän muuttamisesta.Nythän kaikki netissäkin roikkuvat luuseritkin ovat jo työläisiä.Kun nämä tepot poistetaan listalta niin työttömiä onkin taas miljoona kuten 90-luvun alussa.Ajankohtaisempi kysymys onkin miten ne lähitulevaisuudessa ruokitaan,vai annetaanko niiden jäädä kitumaan ilman ruokaa,johon nykyinen EU-politiikka tulee nopeasti johtamaan.
EU:n rahoista 40% menee maatalouden pyörittämiseen päin persettä.Loppu raha menee suuryritysten sosiaaliturvaan ja puolueväen suojatyöpaikkojen luomiseen.Mitenkä se eu noin pystyisi työttömyyttä meillä vähentämään.Pienyrityksethän työllisyyden hoitavat.Tollanen pentu ei voi mitään käsittää työstä ja sen edellytyksistä,pelkkää paskan jauhamista.
ja paljonko alenisi verokiila ja paljonko olisi työttömyys, jos 5% pudotus vastaisi 100000 yksityisen sektorin työpaikkaa. Kuka osaisi laskea?