Leningradin piiritykseen koska Suomihan katkaisi kaikki ne Leningradin yhteydet jotka se vain kykeni katkaisemaan. Olisi ilomielin katkonut loputkin mutta kun ei voima riittänyt.
Eikö silloin muka ole piirittäjä?
Eikö silloin muka ole piirittäjä?
Kyllä Suomen voidaan katsoa osallistuneen
Anonyymi-ap
74748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
” koska Suomihan katkaisi kaikki ne Leningradin yhteydet jotka se vain kykeni katkaisemaan.”
Valheellinen väite! Jos Suomi oöisi 1941/42 osallistunut tosissaan operaatio ”kädenlyöntiin” niin olisi ollut suuri mahdollisuus saada Pietari saarroksiin, mutta marski kielsi osallistumisen!
Kerrotko miten Suomi olisi sen tehnyt.
Vuodenvaihteessa 1941/41 operaatiossa ”Kädenlyönti Syvärin yli hyökkäsi Auomen puolelta vain yksi ainoa saksalainen divisioona kohti Laatokan itärannalla olevaa Tihvinää, joka puolestaan oli Saksan Leningradin rintaman halussa! Saksa toivoi, että myös suomalaiset joukot osallistuvat hyökkäykseen, mikä olisi merkittävästi lisännyt Talvisotakykyistä hyökkäysvoimaa! Marski kielsi suomalaisten osallistumisen! Kannattaa lukea Jussi Talven romaani ”Ystäviä ja vihollisia”, jossa käsitellään myös tuota tapahtumaa vaikka onkin romaani.
Marski oli varovainen ja kielsi avun vaikka saksalaiset sitä kovasti kärttivät!
Joten Suomi ei ollut mikään erityinen ”piirittäjä” vaan vaikutti osaltaan siihen, ettei saartorengasta syntynyt!
Itse asiassa Mannerheim ei kieltänyt suomalaisia osallistumasta "kädenlyönti" operaatioon, vaan asetti ehdoksi, että saksalaisten on saavutettava Tihvinä. Saksalaiset eivät sitä saavuttaneet, vaan puna-armeija torjui hyökkäyksen. Silloin asia raukesi suomalaisten osalta.
Oliko siis puna armeija Jeesuksen vastustaja. Kieltäjä PILKKAAJAT ??????
Venäläisillä ei ollut yhteyksiä Suomeen.
Saksalaiset eivät voineet hyökätä Dietlin joukoilla Kannakselta, koska suomalaisten antama tulituki olisi illut liian vähäistä. Saksan olisi pitänyt hyökätä Arkangeliin asti, jotta saarto olisi ollut pitävä.
Suomi voidaan katsoa piirittäjäksi Leningradissa tai olla katsomatta. Ihan asia riippuu, mistä katsoo.
Jos kaksi eri pataljoonaa motittaa vihollisen eri suunnista yhtä aikaa hyökäten niin voidaanko toinen jättää ansioitta ja vain "katsoa", että toinen teki sen yksin?
Tässä tapauksessa voidaan kun Suomi ei sitä ”toista” auttanut!
Mutta ihan sama. Mikäpä Tiltun umpiluu-kaaliin uppoaisi! Trolli mikä trolli!
----kun Suomi ei sitä ”toista” auttanut!-----
Miksi ja mihin mahtava Saksa olisi pienen Suomen apuja tarvinnut, olihan sillä Wehrmacht? Suomi katkoi kaupungin yhteydet länteen ja pohjoiseen etkä sinä puujalkavitseilläsi sitä kykene kumoamaan.l
Vain Syvärille saakka! Ei tullut edes pyynnöstä mukaan jatkoon!
Mutta yksi lysti! On se ja sama mitä SINÄN tulkitset!
Ei niin tullut mukaan kun ei voima riittänyt ja näinhän avaajakin sen sanoo. Eli kävi kuten entiselle miehelle, että "olis ollut intoo vaan ei ollut kuntoo".
----Vain Syvärille saakka! Ei tullut edes pyynnöstä mukaan jatkoon!------
Niin kun ei kyennyt. Suomi oli siihen mennessä katkaissut jo L-gradin läntiset ja pohjoiset yhteydet. Jätti Saksallekin jotakin tekemistä, ei kai Suomi yksin.
Siis Stalin hyökkäsi suomea vastaan. Ensin. Sitten tuli tauko. Ja sitten siellä puolassa jossain saksalaiset hyökkäili jos hyökkäili. On valheitakin kun miljoonat kirjoittelee omia satujaan aiheesta. Et yhtään voi tietää mitä oikeasti on ollut. Romaanit on aina satuja.
Missä teidän kartalla on luvattu maa. Maantiedettä.
Juudeassa on Herman colony . Muutatte sinne. Eikun german.
Yritettiinhän Leningradin huoltoreittiäkin katkaista :
Laatokan Rannikkoprikaatin komentaja eversti Eino Järvinen laati keväällä 1942 muistion, jossa kaavailtiin laivastoyksiköiden siirtämistä Laatokalle. Kenraaliluutnantti Paavo Talvela vei idean eteenpäin Saksaan OKW:ssä yhteysupseerina ollessaan. Ajatus sopi saksalaisille, jotka suunnittelivat syyskuulle ”Pietarin motin” purkamiseen tähtäävää hyökkäystä.
17. toukokuuta 1942 muodostettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskyllä Laivasto-osasto K, jonka komentajaksi määrättiin komentajakapteeni Kalervo Kijanen. Osasto alistettiin operatiivisesti Laatokan Rannikkoprikaatin komentajalle, ja sen vahvuuteen kuului neljä saksalaista KM-rannikkomiinavenettä ja neljä italialaista MAS-moottoritorpedovenettä. Lisäksi Laatokalle tuotiin 21 Saksan ilmavoimien Luftwaffen raskasta Siebel-taistelulauttaa ja yhdeksän keveämpää alusta, sekä 2 323 miestä, joista muodostettiin Einsatzstab Fähre Ost (EFO) johtajanaan everstiluutnantti Fritz Siebel. Operatiivisen toiminnan osalta yksikkö oli alistettu Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan johtoon
Kirjoitat: "Yritettiinhän Leningradin huoltoreittiäkin katkaista."
Sitä yritti saksalaiset ja italialaiset laivat. Yksikään suomalainen laiva ei osallistunut Leningradin huoltoreitin katkaisemiseen.
Ne tekivät operaatioistaan itsenäisesti päätökset. Niitä ei komentanut Laatokan Rannikkoprikaatin komentaja.
Kuitenkin sanotaan, että saksalaiset oli "alistettu" Laatokan Rannikkoprikaatin komentajan johtoon.
Olipa kummallinen "alistus", kun ei niille käskyjä komentaja kuitenkaan antanut.
Ai niinku ein kerem tai ein Stein. Tai ...
Kannaksella oltiin vuoden 1920 Tarton rauhan rajalla. Otettiin vain 1940 Moskovan pakkorauhassa menetetty Kannas takaisin.
Mikä semmoinen piiritys oli?
Mahtavat viikingitkin saivat tarpeensa toimitettua ppupaateilla, eivätkä ulisseet ja iotkeneet, vaan tanssivat Nean rannalla ihanaa taitsin taikaa!
Venäjän juutalaiset vastaan Saksan juutalaiset ? Nehän asuu hajaannuksessa muiden maissa. Juudean juudakset . Ei ne mitään älyä kun tappelee keskenään. Nytkin on vapaus muuttaa Juudean vuorille.
Ilman muuta on selvää että Suomi osallistui aktiivisesti Saksan kanssa sovitulla tavalla Leningradin saartoon. Sen takia oltiin Syvärillä ja mentiin sen eteläpuolellekin missä linjat sitten olivat asemasodan ajan.
Saksan epäonnistuminen saartorenkaan sulkemisessa antoi osalle kaupungin asukkaista mahdollisuuden jäädä henkiin ja sotilaille heikon huoltoreitin mahdollistaen puolustuksen jatkumisen.
Se on yksittäisen Venäjän Tiltun mielipide asiasta!
Hahaha lrstaiIeva lsoisä on tyhmä kuin saapas 👢
Traunasiilmenee selkeästi haukkumisvimmassasi👏😂🤣😅👍
OKW:n päällikkö marsalkka Keitel oli kirjeitse pyytänyt 23.8.-41Mannerheimilta (M) suomalaisten osallistumista Leningradin saartoon. M vastasi, että suomalaiset pysäyttävät hyökkäyksensä Leningradin uloimpien puolustuslinjojen etupuolelle.
Myöhemmin 28.8.-41 Saksasta pyydettiin uudestaan osallistumista Leningradin saarrostukseen, mutta M ei suostunut tähänkään pyyntöön. Mikkelissä ollut saksalainen yhteysupseeri kenraali Erfurth esitti, että saksalaista 163 D voitaisiin käyttää Kannaksella hyökkäykseen, mutta M hylkäsi pyynnön 1.9.-41. Tasavallan presidentti oli 31.8. käynyt Mikkelissä vierailulla, joten Suomen korkein johto oli päätöksen takana.
4.9.-41 Mikkeliin lensi OKW:stä kenraali Alfred Jodl, jonka kanssa M keskusteli rintama tilanteesta. Myöskään nämä keskustelut eivät muuttaneet Suomen kantaa asiaan.
Veisaa virsiä vieraalla maalla. 666 ei älyä. Ein kerem on juudeassa.
Saksan piti vallata leningrad , mutta hitler peruikin sen kuten lukuisia muitakin suunnitelmia 🤔 kaikkia hulluja sitä johtoon valittiinkin
Suomalaiset lentokoneet juuri harjoittelivat Naton ydinaseiden kuskaamista. Jälipoltto päällä Pietariin lento kestää minuutin, joten eiköhän jätetä saarrot muille.
Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta
https://yle.fi/a/3-9083286
Visuri varmaan osaa hyvin kuvitella renkaan oman elimensä ympärille, mutta
Mannerheim kieltäytyi kuitenkin tukemasta omilla yksiköillään tiettyjä erityisen korkean profiilin operaatioita, kuten Leningradin piiritystä tai hyökkäystä Murmanskin rautatielle. Eikä apu olisi saksalaisille kelvannutkaan, kokska Leningradiin tunkeutuminen olisi vaatinut panssariarmeijan, jota ei mistään saatu.
tiukka saartorengas kaupungin ympärille
Ei ollut mikään ”tiukka” vaan Laatokan jään yli kulki huoltoreitti eli ns ”elämän tie”!
Mitenkä Suomi piiritti Pietari ollessaan Syvärillä?
https://yle.fi/a/3-9083286
Onhan siinä Laatokka välissä...
Siis ollaanko nyt synagogalla ?
"Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta"
Kyllä suomalaiset olivat osana Leningradin saartorengasta mutta ko. rengasta ei ollut suljettu!
-----Kannaksella oltiin vuoden 1920 Tarton rauhan rajalla. Otettiin vain 1940 Moskovan pakkorauhassa menetetty Kannas takaisin.
Mikä semmoinen piiritys oli?-----
Et sitten ole kuullutkaan suomalaisten olosta Syvärin itäpuolella Lotinapellon kohdalla. Ei tainnut kuulua Moskovan rauhan aluemenetyksiin.
"Kannaksella oltiin vuoden 1920 Tarton rauhan rajalla."
Oli puhe Kannaksesta, Syväri ei ole Kannaksella!
Kannas oli saartorenkaan osa!
Kyse oli kaksipuolisesta saarrostuksesta, mikä on aivan eri asia kuin saartorengas, ei ymmärretä sotilastermejä.
Ei ollut mitään raartorengasta vaan rintama oli autuki Laatokalle ja siitä yhteys NL rintamaan.
Pommittamalla Laatokan laivat upoksiin olisi sekin huoltoreitti tukkeutunut.
Eihän Kannaksellakaan oltu millään vuoden 1920 rajalla, kyllä sielläkin oltiin rajalinjaa oikaistu "sopivammaksi".
Mitenkä Suomi piiritti Pietari ollessaan Syvärillä?
https://yle.fi/a/3-9083286
Onhan siinä Laatokka välissä... ja Lotinapellossa ei oltu.
Tottakai oikaistiin, saatiin lyhyempi rintama, vähemmän miehiä ja helpompi puolustaa!
Kotimaan pellossa on venäläinen miehitys . Sotilastukikohtia ja lento tukikohta juuri siinä. Googlaa.
Lotinan. Pellossa lentotuki kohta nykyään.
Tuntuu hieman hullulta alkaa piirittämään Leningradia kiertämällä koko Laatokan ympäri. Järkevintä tietenkin olisi ollut kun Saksa olisi keskittänyt nekin Tihvinään hyökänneet joukot Laatokan eteläpäähän ja Pähkinälinnaan. Näin piiritys olisi varmasti onnistunut.
Oletko kuullut Luga-linjasta, sen takia ei edes yritetty.
Siksipä kaupunki olisikin pitänyt vallata suoraan liikkeestä, elokuussa se olisi vielä onnistunut. Katutaisteluihin ei olisi kannattanut mennä vaan tehdä motti niin pieneksi kuin suinkin.
Ferdinand Schaalin LVI Panzerkorps yrittäessään ohittaa Luga-linjan eteläpuolelta, siirreettiinkin Staraja Russaan Novgorodin eteläpuolelle. Tätä ennen oli yritetty sillanpääasemia kenraali Eric Hoepnerin 4. panssariryhmällä ja näitä tukemassa oli ilmavoimat, vahvuus 245 panssarivaunua. Luga-linjan vahvistusta varten katkaistiin sillanpäät ja panssarit ryhmitettiin uudelleen hyvin poukkoilevalla tavalla. Molemmat armeijat olivat sekaisin, koska Baltian puolella oli hyvät yhteydet ja Venäjän puolella kärrypolut, mutta Leningradin kaupungissa tietysti kadut ja rautatie, eli oli mahdotonta katkaista Luga-linjaa, koska sen takana oli toimiva logistiikka, joka siirsi joukkoja Moskovan ja Leningradin välillä. Ainut tapa edetä oli Chudovon suunta, siis sinne, missä oli näitä suurkaupunkeja puolustavien joukkojen rajamaat. Katutaisteluihin ei olisi jouduttu Luga-linjan ja Tallinnasta tulevan trafiikin takia, mutta saksalaiset onnistuivat tunkemaan Lenongradin ja Volhovan rintamien väliin ja estämään sotamateriaalikuljetukset.
Katsomalla karttaa ja tuutstumalla maantietton, käy selväksi, että Suomi oli yksi Leningradin piirrittäjistä. Saksan suunnitelmien mukaan tuo kaupunki piti tuhota ja poistaa maailmankartalta ja tämä piiritys oli yksi sen osa. Mutta niin Saksalla kuin sen apurilla Suomella eivät "rahkeet" riittäneet tähän, eikä suomella Suur-Suomeen..
Toki saat oööa mitä mieltä lystäät! Se on vain Tiltun mielipide!
Saksan olisikin kannattanut jo heinäkuussa määritellä L-grad pääkohteeksi ja keskittää huomattavat voimat sen murtamiseen. Valtauksen jälkeen Saksalla olisi vapautunut valtavat joukot jatkamaan L-gradista kohden Moskovaa.
Sota olisi lyhentynyt parilla vuodella, kun sakut olisvat jääneet Tallinnan mottiin.
Älytöntä riehumista. Itävenällä on tilaa asua ei tarvi muilta varastaa. SULTTAANIT.
Suomi ei katkaissut kaikkia Leningradin yhteyksiä, jotka olisi voinut katkaista. Se ohut elämänlanka Laatokan kautta, joka pelasti Leningradin, jätettiin aivan tietoisesti jäljelle, vaikka syyskuun alussa 1941 juokkomme olisivat voineet edetä helposti Nevan rantaan saakka siksi, ettei Kannaksen tuhoamistaistelujen jälkeen vastassa ollut käytännössä mitään.
Kädenlyönti saksalaisten kanssa Nevalla syyskuussa 1941 olisi tarkoittanut, että täysin nääntynyt Leningrad olisi vallattu kesällä 1942. Se olisi saattanut johtaa Neuvostoliiton irtaantumiseen sodasta kokonaan, ainakin joksikin aikaa.
Sodan jälkeenryssillä ei ollut ydinasetta vaan ne saivat sen vakoilemalla. Usa ei hölmöyksissään tuhonnut Leningradia ja Moskovaa ja jakanut maata pienempiin valtioihin. Häirikköporukasta olisi päästy helpolla lopullisesti
Oikein hyvä, että USA ei sitä tehnyt. Saivat mustatkin ihmisoikeudet siinä maassa, siirtomaat pääsivät itsenäistymään ja nauttimaan kehitysavusta (ja USA siten lisää asemyyntituloja) ja länsimaissa työväestön elintaso kohosi. Nythän se taas laskee kun ei ole kommunisteja pitämässä pöydillä tanssivia ja kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla sikailevia porvareja kurissa ja Herran nuhteessa.
Ottakaa kuulkaa te etnonatsit se päänne pois sieltä Väinämöisemmän persiestä ja katsokaa maailmaa sellaisena kuin se, vaikka sitten kantelemusiikkia kuunnellen:
https://www.youtube.com/watch?v=Y_vz1zT33gw
Venäläiset harjoittivat kan nibalismia sodan aikana, runsaasti kuvia netissä. Esim. Leningradissa pyydystivät lapsia
Raakala laiskansa jonka johto viis veisasi omistaan kuin putinmurhaaja nyt
Suomi on joutunut taistelemaan kan nibaleja vastaan toisessa maailmansodassa
Suomalaiset taas harjoittivat tribalismia eli heimoaatetta sodan aikana. Perustivat venäläisille kuolemanleirejä. Niissä leireissä nimittäin kuolleisuus oli selvästi suurempaa kuin leirien ulkopuolelle jätetyn karjalaisen väestön keskuudessa. Koulua ja siisteyttä leireissä oli tarjolla, jopa saunatkin, mutta ruuasta oli puutetta. Sehän on se puunkuoren jälttäminen vanha suomalainen kansanperinne, ja uudet ravintosuositukset näkyy taas nostaneen sen kunniaan.
YKS SUURI ON SUOMEN MAHTI. Ja tietenkin myös Suomenlahti. Sit Nato-sotilas nyt vartioitsee.
Ryssän pelko on viisauden alku.
Viisauden pelko on ryssän alku!
Kyse ei edes ollut piirityksestä, koska ruoka- ja polttoaine saatiin kaupunkiin proomuilla kesällä ja kuorma-autoilla ja reellä talvella Laatokan yli . Nämä tarvikkeet pitivät kaupungin asetehtaita toiminnassa ja sen kaksi miljoonaa asukasta elossa vuonna 1942.
Kuinka paljon nämä Lenigradin asetehtaat pystyvät oikestaan tuottamaan aseita?
e ja sama mihin Venäjän Tiltu uskoo! Hänen oma uskottavuutensa on = NOLLA!
Aloittajalta nyt vaan jäi kertomatta mitkä Leningradin yhteydet Suomi katkaisi..?
Ilman Suomen hyökkäystä ei mitään saartorengasta kaupungin ympäri olisi syntynyt. Ken ei usko niin katsokoon kartasta.
Suomalaiset oli aseveljiä tuolloin Saksan rinnalla. Miksi?
Takana Talvisota, jolloin Stalinin panssarit vyöryivät rajan yli ja yrittivät miehittää koko maan!
Meidän urhoolliset puolustajamme pitivät pintansa. Turpiin tuli! Mutta itsenäisyys säilyi!
Ei meistä sen jälkeen tainnut löytyä hurraata huutavia Suurelle Neuvostoliitolle!
Voi katsoa osallistuneen, vaan ei osallistutnut.
Laatokan pohjoispuolella oli kyllä suomalaisia joukkoja, jotka yrittivät pommittaa sitä 'Elämäntietä', jäätietä joka pitkin ihmisiä evakuoitiin ja tarvikkeita kuljetettiin kaupunkiin.
Sodassa on kaikenlaista. Kun Stalinille valitettiin sotilaiden joukkkoraiskauksista ja siviilien tappamisista, se sanoi, että pojat on niin kauan olleet ilman....
Opfer-ratio Barbar-ostsa epäonnistui merkillisistä syistä.
Ensinnä Stalin kieltäytyi ottamasta kuuleviin korviinsa niitä lukuisia,monia eri reittejä tulleita varoituksia,jotka kertoivat Suur-Saksan aloittavan pian hyökkäyksen Neuvostoliittoon.Marxin kirjoitusten mukaan kapitalististen maiden piti luokkaluonteensa pohjalta ajautua sotimaan keskenään,ja nuo sodan kuluttamat maat jyräisi sitten Puna-armeija.Se oli stalinistisen ulkopolitiikan uskonkappale.
Puolustukseen ryhmittyminen olisi todennäköisesti kuluttanut hyökkääjää tavalla,joka olisi estänyt myöhemmin toteutuneen etenemisen Kaukasuksen porteille.
Saksan yökkäys kulkikin sitten viikkojen ajan voitosta voittoon.
Sotavankien valtaisan määrän hallinnointiin ei ollut kehitetty menetelmiä ja suuri osa niistä menehtyi.
Sitten operaatioiden kulkuun alkoi vaikuttaa uusi,saksalaisille ennakoimaton tekijä.
Venäänmaan laajuus ja alkukantaisuus.Tieverkosto oli valtaosin päällystämätön,rautatiet vaativat raideleveyden muuttamista ja kärsi alusta asti sabotaasista.Hitlerin alituinen puuttuminen sotatoimiin hajautti strategisen päämäärän tunnistamista.
Ilmeisesti saksalaisten usko siihen,että Neuvostoliitto romahtaisi muutaman viikon sodankäynnillä ,perustui 1.Ms aikaiseen tilannekuvaan.Silloin Wilhelmin divisioonat olivat suorastaan leikittelevän helposti ottaneet haltuunsa Baltian,Valkovenäjän ja Ukrainan.Romahtaneen tsaarinvallan raunioissa tappelevat erinäiset joukkiot eivät tarjonneet kovinkaan vahvaa vastarintaa.
Venäänmaan rautaiseen otteeseen ottanut uusi bolsevikkihallinto oli kuitenkin,alistamiensa kansojen verellä ja hiellä,luonut raskaan teollisuuden joka kykeni asettamaan riittävän vastapainon natsivallan elintilavaatimukselle.
Ja lopulta sen itsensä olemassaololle.