SI-järjestelmä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, mutta hidasjärkiset eivät ole vieläkään siihen siirtyneet.
Hevosvoimat ja kilokalorit kerovat jälkeenjääneisyydestä
Anonyymi-ap
32259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Britit ja jenkit elävät menneessä, niillä on keskenäänkin eri "callonansa".
Se on GALLONA, juntti. Ja miksi yksi mittayksikkö olisi "oikeampi" kuin toinen?
Ei tästä kauan ole kun Suomessakin kuljettiin virsta hakemaan tarpeeksi monta leiviskää ohransiementä joka sitten kylvettiin tynnyrinalalle peltoa.
Olutta myydään pinteissä. Yksi gallona on 8 pinttiä.
10-jakoisuuteen perustuva systemaattinen järjestelmä helpottaa suunnattomasti laskemista. Vertaa vaikka senttimetrien muuntamista metreiksi siihen, että muunnat tuumat jaardeiksi. SI-järjestelmän etuna on myös se, että kaikki suureet voi johtaa toisistaan näppärästi suhteellisen yksinkertaisilla laskutoimituksilla. Esimerkiksi yksi joule on energiamäärä, joka tarvitaan siihen, että yhden newtonin voima siirtää kappaletta metrin. Joulelle on myös sähkövirtaan perustuva määritelmä (jonka pohjasuureina niin ikään ovat SI-järjestelmän perussuureet), joten suuretta voi käyttää niissäkin yhteyksissä. Mm. hevosvoima ja kalori taas ovat muista suureista suhteellisen irrallisia, melko mielivaltaisesti määriteltyjä suureita. Kaikki fysiikan ja kemian laskutoimitukset ovat yksinkertaisesti helpompia ja paremmin toisiinsa suhteutettavissa SI-järjestelmällä kuin esim. anglosaksisella keskiajalta periytyvällä mittajärjestelmällä, jonka mitat perustuvat joko ihmiskehon mittasuhteisiin tai aivan mielivaltaisiinkin syihin.
Eli kyllä, jokin mittajärjestelmä voi olla toista oikeampi pelkästään siksi, että se on systemaattisempi ja helppokäyttöisempi.
Tusina on hyvä kauppamitta, koska se voidaan jakaa tasan:
12
6
4
3
2
1
Kymmenen vain:
10
5
2
1
Helppo muistisääntö:
1 tuuma on 2,54 cm
1 jalka on 12 tuumaa
1 jaardi on 3 jalkaa
Raideleveys Suomen rataverkolla on 5 jalkaa.
Onpa tosi helppoa, kun vertaa senttimetrien muuttamiseen metreiksi: 100 cm = 1,00 m eli ei tarvitse kuin pilkkua siirtää. Muutenkin kiva varmaan yrittää laskeskella nopeasti 12- tai 36-jakoisilla luvuilla päässä, jos tarvitsee vaikkapa kaksi ja puoli jalkaa tai neljä jaardia muuntaa tuumiksi. Ei siitä mihinkään pääse, että anglosaksien keskiaikainen mittajärjestelmä on nykypäivänä surkea. Se on sitä jo senkin vuoksi, että suureista ei voi johtaa toisia loogisesti. Esimerkiksi SI-järjestelmässä yksi litra on kuutiometrin tuhannesosa eli jokaiselta särmältään 10 cm mittainen kuutio. Montakos kuutiotuumaa on gallona, tai pint (niin ja vielä se, että onko kyse US vai Imperial- mitasta)? Toisena esimerkkinä: Hehtaari on 100 x 100 m neliö ja 1/100 neliökilometristä, acre taas 1 chain x 1 furlong (66 x 660 jalkaa) ja 1/640 neliömailista. Lienee ilmeistä, kumpi pinta-alan ilmoittamistapa on loogisempi ja järkevämpi.
Kappaletavarassa sitten on eri asia, siinä tusina tai vastaavat perinteiset ei-kymmenjakoiset erämäärät voivat ollakin ihan hyviä tavarasta riippuen. Mutta mittojen kohdalla SI-järjestelmä on ylivoimainen.
Noh, semmoiset kansankielessä olevat mitat kuin milli ja kilo, ovat aivan muuta kuin mitä luullaan. Milli ei ole matkan yksikkö, kansan kielessä se paremminkin käy ilmaisemaan lottovoittoa, siis rahaa miljoona.
Milli on tuhannesosa, kuten millimetri on tuhannesosa metristä, kilo ei ole paino eikä massa, vaan tuhatkertainen, kuten kilogramma, kilometri on tuhat metriä jne...
No, olennaista on että ymmärretään mistä on kyse, jos painaa "kilon" niin silloin painaa kilon.
Kulli ilmoitetaan yleensä senteissä, ei milleissä. Poronkusema ei ihan niin tarkka.
On kullin mittoja ilmoitettu aika usein tuumissakin.
Paitsi jos kullilla on tarpeeksi kokoa niin silloin voi sanoa jotta tarpeeksi on enkä ala kulliani pätkäisemään.
tuumittiin yhdessä tuumin, vanha kansa sanoo ettei sentti nenässä tai tuuma mulkussa merkkaa yhtään mitään.
Kippunta, kappa ja vaaksa ovat ihan hyviä mittoja.
Mikä on hiuksen paksuus ångstörmmeinä?
Laske itse 1 mm = 10000000 A
Hiuksen paksuus vaihtelee 0,04 ja 0,12 millimetrin välillä
Hiuksen paksuus voisi olla noin 700 000 - 1 000 000 Ångströmä.
Varsinkaan naiset eivät tajua , että se pisteen hokeminen desimaaliluvussa ei kuulu meidän merkintätapaamme vaan se on anglosaksien systeemi. Meillä pilkku.
No etpä osannut itsekään pistää pilkkua oikeaan paikkaan tekstissäsi.
Samat ongelmat ovat muuallakin kuin Suomessa. Valtaosa maailmaa käyttää vielä kilokaloreita ja hevosvoimia vaikka ne eivät enää virallisia olekaan. On vaikeaa siirtyä uuteen, jos on todella pitkään käytetty noita mittoja. Lisäksi uuden mitan käyttämisestä ei ole edes erityistä hyötyä verrattuna vanhaan.
Voit katsoa vaikka USA:n auto-ohjelmia, siellä hevosvoimista puhutaan jatkuvasti.
Miksi polttiksissa ilmotetaan kulutus/100km, mutta sähkiksissä toimintamatka km?
Halutaan vaikeuttaa vertailua?
Ja jenkeillä juuri toisinpäin :
esim. 50 mpg..miles per gallon. Montako mailia pääsee galllonalla.,
.... ja hiilidioksidipäästöt ilmoitetaan per kilometri, ettei näyttäisi niin pahalle. Esim 130 gr/km, ei näytä paljolle, mutta se on 13kg/100 kilometriä.
kuinka monta hevosvoimaa löytyy suomalaiselta kylmäveriseltä työhevoselta?
Suomalaiselta kylmäveriseltä työhevoselta löytyy yleensä noin 10–15 hevosvoimaa. Ne on jalostettu erityisesti työskentelyyn ja kestävyyteen, joten niiden voima ja kestävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Hevosvoimien määrässä voi kuitenkin olla vaihtelua yksilöiden ja rotujen välillä. Kylmäveriset hevoset, kuten suomalainen hevonen, ovat tunnettuja voimakkaasta rakenteestaan ja työkyvystään.
kiitos tekoäly!
TM:ssä mitattiin vuonna 2000 (TM:n numerossa 13) yhden suomenhevosen tuottamaa tehoa.
Volmari niminen hevonen tuotti:
- 18 kW (24 hv) 0,1 sekunnin ajan
- 10 kW (14 hv) 1 sekunnin ajan
- 8 kW (10 hv) 10 sekunnin ajan
- 5 kW (7 hv) 100 sekunnin ajan
Huom. Hevosvoiman alkuperäinen määritys oli mitä keskiverto hevonen pystyy tuottamaan 8 tunnin ajan.
Niin myös tuumat ja mailit. Kuvastaa vain kuinka jälkeenjääneitä nuo amerikkalaiset ovat.
Varttimaili ei ole 400 metriä.
Esim meripeninkulma on ihan järkeekäypä mittayksikkö.
Yksi kaariminuutti maapallon pinnalla.
Jotkut ei-SI -yksiköt ovat arkikäytössä havainnollisempia. Esim. ajoneuvossa kilometria tunnissa jonka hahmottaa paljon helpommin kuin metriä sekunnissa.
Jenkit on ihan last season. Käytössä on yardit, gallonat, tuumat ja mailit. Saisivat tulla tälle vuosituhannelle ja ottaa käyttöön oikeat mittayksiköt. No varmaan yliopistoissa onkin käytössä SI-yksiköt, mutta Trumpia äänestävät juntit käyttävät yhä maileja ja gallonoita.
Avaruushommeleissa käytetään metrejä mutta lentojutuissa jalkoja ja solmuja. Jännää.