Pelastaako Suomen metsät ilmaston,

juup,
nettosaaja pummi,
tarvii milijuunat surkiasta suosta...

Metsähän on edelleen hiilinieluja. Puumäärän kasvu on edelleen suurempaa kuin hakkuiden määrä. Nyt tuo puumäärän kasvu suhteessa hakkuisiin on hieman pienentynyt, mutta edelleen metsien kasvu on selvästi suurempaa kuin hakkuut.

Kysehän onkin siitä, että metsien kyky kompensoida muiden toimialojen päästöjä on vähentynyt, koska hakkuut ovat kasvaneet, mm Venäjän raakapuutuonnin loputtua. Kun raakapuusta tuotiin Venäjältä, niin se rasitti Venäjän hiilinieluja ja nyt kun Venäjän tuontipuuta on korvattu kotimaisella, niin tietysti se näkyy Suomen hiilinieluista vähentävänä tekijänä, mutta vastaavasti Venäjän hiilinieluja kasvattavana. . Ilmaston kannalta lienee yhdentekevää kummassa maassa hiilinielut kasvavat ja kummassa supistuvat, kun kokonaistaso näiden kesken taso pysyy samana. Toinen juttu onkin sitten tämä päästöoikeusksien kustannuspuoli , joka rajoittuu valtakunnanrajoihin.

Päästöjä ja sen kustannuksia on kohdistettu jo kohtuullisen hyvin niille, jotka niitä tuottavat. Joko maksuina tai rajoituksia, sehän onkin ihan oikein.
Hiilinielujen säilyttämisen osalta näin ei ole tehty eli ne ketkä omistavat hiilinieluja eivät hyödy niistä yhtään mitään. Ja nyt kirjoitan ennenkaikkea metsistä.

Yksityisomistuksessa olevien hiilinielut on ’takavarikoitu’ valtiotasolle ilman sen kummempia keskusteluja, korvauksista nyt puhumattakaan. Kaikessa hiljaisuudessa.
Ja nyt, kun metsien hiilinielut ovat pienentyneet, vaaditaankin metsänomistajilta toimia yksin omalla kustannuksellaan estämään tätä. Aika kohtuutonta. Kysehän kuitenkin on muiden päästöjen kompensointikyvystä.
Jos hiilinielut olisivat ’edelleen’ metsänomistajien siltä osin kuin omistamansa metsän hiilinielu käsittää, niin se toisi metsänomistajallekin edes jonkinlaista motivaatiota taloudellisen hyödyn myötä ylläpitää oman metsätilansa hiilinielutasoa.

Anonyymi kirjoitti:

Metsähän on edelleen hiilinieluja. Puumäärän kasvu on edelleen suurempaa kuin hakkuiden määrä. Nyt tuo puumäärän kasvu suhteessa hakkuisiin on hieman pienentynyt, mutta edelleen metsien kasvu on selvästi suurempaa kuin hakkuut.

Kysehän onkin siitä, että metsien kyky kompensoida muiden toimialojen päästöjä on vähentynyt, koska hakkuut ovat kasvaneet, mm Venäjän raakapuutuonnin loputtua. Kun raakapuusta tuotiin Venäjältä, niin se rasitti Venäjän hiilinieluja ja nyt kun Venäjän tuontipuuta on korvattu kotimaisella, niin tietysti se näkyy Suomen hiilinieluista vähentävänä tekijänä, mutta vastaavasti Venäjän hiilinieluja kasvattavana. . Ilmaston kannalta lienee yhdentekevää kummassa maassa hiilinielut kasvavat ja kummassa supistuvat, kun kokonaistaso näiden kesken taso pysyy samana. Toinen juttu onkin sitten tämä päästöoikeusksien kustannuspuoli , joka rajoittuu valtakunnanrajoihin.

Lue lisää

Mitä muuta luonnollisia hiilinieluja voi olla kuin kasvillisuus? Tietenkin sen pitää sitoa hiiltä tai mitään nieluja ei ole. Vuonna 2023 metsien nettonielu oli noin -11,7 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Vastaavasti viljelysmaiden nettopäästö oli +8,9 miljoonaa tonnia. Erotus on valtavasti vähemmän kuin minkä varaan Suomen hiilinetraaliustavoite on laskettu.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä muuta luonnollisia hiilinieluja voi olla kuin kasvillisuus? Tietenkin sen pitää sitoa hiiltä tai mitään nieluja ei ole. Vuonna 2023 metsien nettonielu oli noin -11,7 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Vastaavasti viljelysmaiden nettopäästö oli 8,9 miljoonaa tonnia. Erotus on valtavasti vähemmän kuin minkä varaan Suomen hiilinetraaliustavoite on laskettu.

Lue lisää

Ja kun tuo tavoite ei ilmeisesti toteudu, niin kenen ne tulevat lisäkustannukset pitäisi maksaa? Niiden, jotka päästöjä tuottavat vai niiden, joiden omistamat nielut ( jotka on valtio takavarikoinut itselleen) eivät kykenekään kompensoimaan noita toisten tuottamia päästöjä?

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun tuo tavoite ei ilmeisesti toteudu, niin kenen ne tulevat lisäkustannukset pitäisi maksaa? Niiden, jotka päästöjä tuottavat vai niiden, joiden omistamat nielut ( jotka on valtio takavarikoinut itselleen) eivät kykenekään kompensoimaan noita toisten tuottamia päästöjä?

Lue lisää

Valtio ei ole takavarikoinut metsiä, vaan niiden ’hiilinielut’ metsänomistajilta omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun tuo tavoite ei ilmeisesti toteudu, niin kenen ne tulevat lisäkustannukset pitäisi maksaa? Niiden, jotka päästöjä tuottavat vai niiden, joiden omistamat nielut ( jotka on valtio takavarikoinut itselleen) eivät kykenekään kompensoimaan noita toisten tuottamia päästöjä?

Lue lisää

On kummallinen harhaluulo, että metsänomistajat saavat tehdä metsillään mitä lystäävät, koska omistavat maan. Eihän muutkaan saa tehdä maaomaisuudellaan mitä haluavat. Jos taloyhtiöni päättäisi rakentaa (Helsingin kantakaupunkiin) OMISTAMALLEEN TONTILLE 20 kerroksisen tornitalon, niin eivät saa? On se niin väärin. Tai jos minä vähän yli hehtaarin kesämökkitontilleni haluaisin tehdä vesipuiston, niin sekin vaatisi kaiken maaiman lupia, joita en todennäköisesti saisi.

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä, miten omaisuuttaan voi käyttöää.

Anonyymi kirjoitti:

On kummallinen harhaluulo, että metsänomistajat saavat tehdä metsillään mitä lystäävät, koska omistavat maan. Eihän muutkaan saa tehdä maaomaisuudellaan mitä haluavat. Jos taloyhtiöni päättäisi rakentaa (Helsingin kantakaupunkiin) OMISTAMALLEEN TONTILLE 20 kerroksisen tornitalon, niin eivät saa? On se niin väärin. Tai jos minä vähän yli hehtaarin kesämökkitontilleni haluaisin tehdä vesipuiston, niin sekin vaatisi kaiken maaiman lupia, joita en todennäköisesti saisi.

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä, miten omaisuuttaan voi käyttöää.

Lue lisää

Metsänomistajilla ei tuollaista luuloa ole, mutta millaisia luuloja joillakin on metsäomaisuuden omistamisoikeuksista. Ja jotkut näköjään uskovat, että heillä olisi jotenkin oikeus määrittää mitä metsänomistaja metsissään saa tehdä. Eihän metsänomistajahan tule sinulle kertomaan mitä tontillasi saat tehdä ja mitä et.

Näyttää siltä, että jotkut ovat sitä mieltä, että metsätaloutta harjoittava metsänomistaja ei saisi hyödyntää metsiään eli harjoittaa metsätaloutta.

Järjestäytyneestä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä miten omaisuuttaan voi käyttää ja kenellä on oikeus omaan omaisuuteen ja kenellä ei.

Anonyymi kirjoitti:

On kummallinen harhaluulo, että metsänomistajat saavat tehdä metsillään mitä lystäävät, koska omistavat maan. Eihän muutkaan saa tehdä maaomaisuudellaan mitä haluavat. Jos taloyhtiöni päättäisi rakentaa (Helsingin kantakaupunkiin) OMISTAMALLEEN TONTILLE 20 kerroksisen tornitalon, niin eivät saa? On se niin väärin. Tai jos minä vähän yli hehtaarin kesämökkitontilleni haluaisin tehdä vesipuiston, niin sekin vaatisi kaiken maaiman lupia, joita en todennäköisesti saisi.

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä, miten omaisuuttaan voi käyttöää.

Lue lisää

Höpsis!

Sehän on niin, että muutamat hörhöt kuvittelevat heillä olevan oikeus vaatia mitä metsänomistaja saa metsäomaisuudellaan tehdä.

nnnnnnnniiiiiiiiiiiihhhhhhhh,
milijuunat pittee suaha surkiasta suosta...

No ei se nyt varmasti johdu pelkästään korkeasta puun hinnasta. Raaka-ainehintahan on vain yksi kustannus teollisuuden kustannuksista.

Taitaa olla enempi niin, että Suomessa on liian paljon puuraaka-aineen tarvitsijoita tarjontaan nähden. Suomeen on perustettu noita senkin varaan, että saataisiin raakapuuta Venäjältä vapaasti ja nyt kun Venäjä sotki asiansa perusteellisesti hyökkäyssodallaan, niin tuo loppui.

Nyt lisäksi vaaditaan metsistä entistä enemmän hiilinieluominaisuuksia korvaamaan muun ihmisen toiminnan päästöjä, niin hakkuita ei varmasti tulla lisäämään, vaikka itse metsien kestävyystilanne sen kestäisi helpostikin. Nytkään ei hakata lähellekään sitä mitä metsien kasvu sallisi eli puusto lisääntyy koko ajan eikä siinä tietysti mitään pahaa olekaan.

Jos hakkuut lopetettaisiin, niin hiilen sidonta jatkuisi ainakin 100 vuotta. Mutta toki sekin on vain "jonkin aikaa".

Metsät ovat paitsi hiilinielu, niin myös hiilivarasto. Ja metsissä on sitä enemmän hiiltä varastoituneena, mitä korkeampi on Suomen metsien keski-ikä.

Suomi on täynnä puupeltoja eli etupäässä keskenkasvuisia taimikoita.

Esimerkiksi Puola on pinta-alaltaan vähän Suomea pienempi ja sen pinta-allasta metsää on reilu 30%, mutta silti Puolan metsissä on yhteensä enemmän puuta kiintokuutiometreissä mitattuna, kuin Suomen kaikissa ns. "metsissä".

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on täynnä puupeltoja eli etupäässä keskenkasvuisia taimikoita.

Esimerkiksi Puola on pinta-alaltaan vähän Suomea pienempi ja sen pinta-allasta metsää on reilu 30%, mutta silti Puolan metsissä on yhteensä enemmän puuta kiintokuutiometreissä mitattuna, kuin Suomen kaikissa ns. "metsissä".

Lue lisää

Vain 30%. Suomessahan vastaava määrä on 75%.
Keski-Euroopassa on muutenkin hakattu metsät vähiin.

Anonyymi kirjoitti:

Vain 30%. Suomessahan vastaava määrä on 75%.
Keski-Euroopassa on muutenkin hakattu metsät vähiin.

Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.

Mutta metsiä on vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.

Puolan ikimetsät ovat jo kasvunsa kasvaneet, ei ne sido enää yhtään hiiltä, tasapaino hiilensidonnan ja lahoamisen välillä on saavutettu. Potentiaalinen CO2:n lähde jos hyönteistuhot alkaa niitä tuhoamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.

Sitä hiiltä niissä on, mutta kasvunsa lopettanut metsä ei enää sido sitä itseensä lisää. Pikku hiljaa muuttuu lahoamisen tai tulipalon kautta hiililähteeksi.

Suomen nuoret metsät sitävastoin kasvavat ja sitovat itseensä hiiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.

Suomen metsissä lienee nyt on enemmän puuta kuin koskaan aiemmin. Hiilensidonnan kannaltahan on parempi, että metsässä on kasvavaa puustoa kuin jo kasvunsa lopettaneita ikimetsiä, jotka ovat siirtymässä hyvää vauhtia päästöksi.

Ikimetsät kasvunsa lopettaneen puustonsa kanssa on varmasti luonnonsuojelun kannalta ja silmänilonkin kannalta ihan ok ja niitä pitää säästääkin, mutta niistä ei ole juurikaan hyötyä hiilensidonnan kannalta eikä taloudellisen hyödyntämisen kannalta.