vai kulutuksen vähentäminen?
Kaupunkilaisenemmistö sysää vastuun tässä asiassa täysin maalaisille. Itse hurvittelevat kalliilla sähköautoilla ja lisäävät "vastuullista" kuluttamistaan kaiken aikaa.
Kaupunkilaisenemmistö sysää vastuun tässä asiassa täysin maalaisille. Itse hurvittelevat kalliilla sähköautoilla ja lisäävät "vastuullista" kuluttamistaan kaiken aikaa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Heittäkää katsinen ja Ohisalo vasureiden hautausmaalle. Suomi ei tarvitse ilmastovouhottajia eikä vouhotusta.
juup,
nettosaaja pummi,
tarvii milijuunat surkiasta suosta...
Tuota olen ihmetellyt kun sanotaan , että suo kasvaa 1mm vuodessa ja metsä noin 6kuutioo, niin kuinka paljon parempi hiilinielu suo on. Mutta minkälaista höttöä se turve on ja puu on sentään täyttä ainetta tuoreenakin , että kyllä metsä paremmin hiiltä sitoo.
Lentokoneet saastuttavat enemmän kuin koko Helsinki. Miten tämä korvataan ilmastolle..
Korvataan pelkillä selittelyillä...lopulta pyydetään anteeksi. Mennään kaikki kaupunkeihin asumaan niin maaseudulla asuvia ei enää syyllistetä.
Jos lukee tämänkin hallituksen hyväksymän ilmastostragian, niin on selvää, että tämä ei ole joko-tai, vaan sekä-että.
Tarvitaan kulutuksen aiheuttaminen päästöjen leikkaamista, liikenteen sähköistämistä, saasteetonta energiaa JA hiilinieluja on vahvistettava. Kaikkia tarvitaan.
Nyt tilanne on se, että energiatuotannon päästöjen leikkaaminen on edennyt hyvin, liikenteen sähköistyminen on vähän toivottua hitaampaa mutta etenee, kulutuksen (ml. ruoka) päästöt ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan ja huonoiten menee hiilinieluilla jotka ovat lähes romahtaneet.
Metsähän on edelleen hiilinieluja. Puumäärän kasvu on edelleen suurempaa kuin hakkuiden määrä. Nyt tuo puumäärän kasvu suhteessa hakkuisiin on hieman pienentynyt, mutta edelleen metsien kasvu on selvästi suurempaa kuin hakkuut.
Kysehän onkin siitä, että metsien kyky kompensoida muiden toimialojen päästöjä on vähentynyt, koska hakkuut ovat kasvaneet, mm Venäjän raakapuutuonnin loputtua. Kun raakapuusta tuotiin Venäjältä, niin se rasitti Venäjän hiilinieluja ja nyt kun Venäjän tuontipuuta on korvattu kotimaisella, niin tietysti se näkyy Suomen hiilinieluista vähentävänä tekijänä, mutta vastaavasti Venäjän hiilinieluja kasvattavana. . Ilmaston kannalta lienee yhdentekevää kummassa maassa hiilinielut kasvavat ja kummassa supistuvat, kun kokonaistaso näiden kesken taso pysyy samana. Toinen juttu onkin sitten tämä päästöoikeusksien kustannuspuoli , joka rajoittuu valtakunnanrajoihin.
Päästöjä ja sen kustannuksia on kohdistettu jo kohtuullisen hyvin niille, jotka niitä tuottavat. Joko maksuina tai rajoituksia, sehän onkin ihan oikein.
Hiilinielujen säilyttämisen osalta näin ei ole tehty eli ne ketkä omistavat hiilinieluja eivät hyödy niistä yhtään mitään. Ja nyt kirjoitan ennenkaikkea metsistä.
Yksityisomistuksessa olevien hiilinielut on ’takavarikoitu’ valtiotasolle ilman sen kummempia keskusteluja, korvauksista nyt puhumattakaan. Kaikessa hiljaisuudessa.
Ja nyt, kun metsien hiilinielut ovat pienentyneet, vaaditaankin metsänomistajilta toimia yksin omalla kustannuksellaan estämään tätä. Aika kohtuutonta. Kysehän kuitenkin on muiden päästöjen kompensointikyvystä.
Jos hiilinielut olisivat ’edelleen’ metsänomistajien siltä osin kuin omistamansa metsän hiilinielu käsittää, niin se toisi metsänomistajallekin edes jonkinlaista motivaatiota taloudellisen hyödyn myötä ylläpitää oman metsätilansa hiilinielutasoa.
Mitä muuta luonnollisia hiilinieluja voi olla kuin kasvillisuus? Tietenkin sen pitää sitoa hiiltä tai mitään nieluja ei ole. Vuonna 2023 metsien nettonielu oli noin -11,7 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Vastaavasti viljelysmaiden nettopäästö oli +8,9 miljoonaa tonnia. Erotus on valtavasti vähemmän kuin minkä varaan Suomen hiilinetraaliustavoite on laskettu.
Ja kun tuo tavoite ei ilmeisesti toteudu, niin kenen ne tulevat lisäkustannukset pitäisi maksaa? Niiden, jotka päästöjä tuottavat vai niiden, joiden omistamat nielut ( jotka on valtio takavarikoinut itselleen) eivät kykenekään kompensoimaan noita toisten tuottamia päästöjä?
Valtio ei ole takavarikoinut metsiä, vaan niiden ’hiilinielut’ metsänomistajilta omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.
On kummallinen harhaluulo, että metsänomistajat saavat tehdä metsillään mitä lystäävät, koska omistavat maan. Eihän muutkaan saa tehdä maaomaisuudellaan mitä haluavat. Jos taloyhtiöni päättäisi rakentaa (Helsingin kantakaupunkiin) OMISTAMALLEEN TONTILLE 20 kerroksisen tornitalon, niin eivät saa? On se niin väärin. Tai jos minä vähän yli hehtaarin kesämökkitontilleni haluaisin tehdä vesipuiston, niin sekin vaatisi kaiken maaiman lupia, joita en todennäköisesti saisi.
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä, miten omaisuuttaan voi käyttöää.
Metsänomistajilla ei tuollaista luuloa ole, mutta millaisia luuloja joillakin on metsäomaisuuden omistamisoikeuksista. Ja jotkut näköjään uskovat, että heillä olisi jotenkin oikeus määrittää mitä metsänomistaja metsissään saa tehdä. Eihän metsänomistajahan tule sinulle kertomaan mitä tontillasi saat tehdä ja mitä et.
Näyttää siltä, että jotkut ovat sitä mieltä, että metsätaloutta harjoittava metsänomistaja ei saisi hyödyntää metsiään eli harjoittaa metsätaloutta.
Järjestäytyneestä yhteiskunnassa on erilaisia sääntöjä siitä miten omaisuuttaan voi käyttää ja kenellä on oikeus omaan omaisuuteen ja kenellä ei.
Höpsis!
Sehän on niin, että muutamat hörhöt kuvittelevat heillä olevan oikeus vaatia mitä metsänomistaja saa metsäomaisuudellaan tehdä.
Kyseessä suuri kusetus. Ihminen ei ilmastoa pysty muuttamaan.
nnnnnnnniiiiiiiiiiiihhhhhhhh,
milijuunat pittee suaha surkiasta suosta...
Ainakin puun hinnan nosto tuhosi Suomen tärkeimmän teollisuden alan metsäteollisuuden....yt uutisia tulee päivittäin ja tehtaita suljetaan...
https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta-2/
No ei se nyt varmasti johdu pelkästään korkeasta puun hinnasta. Raaka-ainehintahan on vain yksi kustannus teollisuuden kustannuksista.
Taitaa olla enempi niin, että Suomessa on liian paljon puuraaka-aineen tarvitsijoita tarjontaan nähden. Suomeen on perustettu noita senkin varaan, että saataisiin raakapuuta Venäjältä vapaasti ja nyt kun Venäjä sotki asiansa perusteellisesti hyökkäyssodallaan, niin tuo loppui.
Nyt lisäksi vaaditaan metsistä entistä enemmän hiilinieluominaisuuksia korvaamaan muun ihmisen toiminnan päästöjä, niin hakkuita ei varmasti tulla lisäämään, vaikka itse metsien kestävyystilanne sen kestäisi helpostikin. Nytkään ei hakata lähellekään sitä mitä metsien kasvu sallisi eli puusto lisääntyy koko ajan eikä siinä tietysti mitään pahaa olekaan.
Metsät hiilinieluina eivät ole vakio tai että metsien hiilinieluja voitaisiin koko ajan lisätä tai edes ylläpitää. Jos hakkuita vähennettäisiin tai jopa kokonaan lopetettaisiin
niin vähän aikaa hiiltä sitoutuisi puustoon. Kasvu kuitenkin heikkenisi puuston ikääntyessä ja lopulta seuraisi tilanne jossa kasvu ja luonnollinen poistuma olisivat yhtä suuret tai tasapaino vaihtelisi jaksoittain. Metsä ei olisi hiilinielu vaan CO2 sitoutuminen ja päästöt olisivat saman suuruiset.
Jos hakkuut lopetettaisiin, niin hiilen sidonta jatkuisi ainakin 100 vuotta. Mutta toki sekin on vain "jonkin aikaa".
Metsät ovat paitsi hiilinielu, niin myös hiilivarasto. Ja metsissä on sitä enemmän hiiltä varastoituneena, mitä korkeampi on Suomen metsien keski-ikä.
Muualla Euroopassa on paljon puista tyhjiksi hakattuja entisiä metsäalueita. Suomi on täynnä metsää.
Suomi on täynnä puupeltoja eli etupäässä keskenkasvuisia taimikoita.
Esimerkiksi Puola on pinta-alaltaan vähän Suomea pienempi ja sen pinta-allasta metsää on reilu 30%, mutta silti Puolan metsissä on yhteensä enemmän puuta kiintokuutiometreissä mitattuna, kuin Suomen kaikissa ns. "metsissä".
Vain 30%. Suomessahan vastaava määrä on 75%.
Keski-Euroopassa on muutenkin hakattu metsät vähiin.
Mutta kuten sanoin Puolan (oikeissa) metsissä on ENEMMÄN PUUTA (=hiiltä) kuin Suomen puupelloissa. Suomi on raiskattujenn metsien suurvalta.
Mutta metsiä on vähemmän.
Puolan ikimetsät ovat jo kasvunsa kasvaneet, ei ne sido enää yhtään hiiltä, tasapaino hiilensidonnan ja lahoamisen välillä on saavutettu. Potentiaalinen CO2:n lähde jos hyönteistuhot alkaa niitä tuhoamaan.
Sitä hiiltä niissä on, mutta kasvunsa lopettanut metsä ei enää sido sitä itseensä lisää. Pikku hiljaa muuttuu lahoamisen tai tulipalon kautta hiililähteeksi.
Suomen nuoret metsät sitävastoin kasvavat ja sitovat itseensä hiiltä.
Suomen metsissä lienee nyt on enemmän puuta kuin koskaan aiemmin. Hiilensidonnan kannaltahan on parempi, että metsässä on kasvavaa puustoa kuin jo kasvunsa lopettaneita ikimetsiä, jotka ovat siirtymässä hyvää vauhtia päästöksi.
Ikimetsät kasvunsa lopettaneen puustonsa kanssa on varmasti luonnonsuojelun kannalta ja silmänilonkin kannalta ihan ok ja niitä pitää säästääkin, mutta niistä ei ole juurikaan hyötyä hiilensidonnan kannalta eikä taloudellisen hyödyntämisen kannalta.