Jumalan pelko

Eikö se Jumalan pelko ole paremminkin hyvä asia kuin järkytyksen aihe. Lutherin Vähäkatemuksen käskyjen selityksetkin alkava sanoilla " Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa ..... jne.
Terve Jumalan pelko saa ihmisen tunnustamaan oman tilansa ja elämään Jumalan tahdon mukaan, ja samalla välttämään elämän karikot.

Monesti opetetaan, että Herran pelko tarkoittaa oikeastaan Herran kunnioittamista. Raamattu kyllä itse asiassa erittelee JUmalan pelkäämisen ja kunnioittamisen, esim. Ilm. 14:7:"Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia".

Kunnioituskin siis pelkoon kyllä kuuluu kiinteästi, ne kulkevat käsi kädessä. Mutta perimmiltään Herran pelko tarkoittaa synnin kavahtamista, on ainakin Pyhä Henki itselleni tähdentänyt.

Se on siis sitä, että tietää, että synninteko on rangaistavaa ja kun tekee syntiä, kavahtaa sitä, koska tietää ja uskoo, että Jumala on Pyhä JUmala. Ja koska kunnioittaa tätä Pyhää Jumalaa.

"Minä (Jeesúsa) osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää."

jumala pelkää minua ateistia niin ettei uskalla ilmestyä 🤣

miten voi aku ankkaa pelätä ?

Äpäräpoikakultin jumala on niin kettumainen ja pitkä rikosrekisteri että sitä on syytäkin pelätä.

Ja poijalta saa helposti anaaliherpeksen.

Jumalan pelko? Mitäs se Jumala nyt taas pelkää?

Hyvä sanonta tuo on. Tuonhan ei pitäisi kyllä loukata ketään. Toki muita ihmisiä täytyy myös kunnioittaa.

Ihmettelen usein sitä, että miksi monet loukkaantuvat ja suuttuvat niin herkästi, kun joku jotakin sanoo. Eikö voisi sanoa vain oman vasta-argumenttinsa ja puhua kaikkien asianosaisten kesken vaikka kahvikupin ääressä. Voihan olla, että sanoja hyväksyy ihan hyvin myös vasta-argumentit, vaikka tulkitseekin Raamattua tietyllä tavalla itse.

Toki jos riitaa on puolin ja toisin jo muutenkin ollut eli että molemmat ovat toisilleen vihaisia, niin silloin se ei ole kummaltakaan puolelta asianmukaista ja aikuismaista käytöstä.

Usein kuitenkin on niin, että toinen ei riitele ollenkaan, eikä ole suuttunut mistään, mutta sanoo jonkun oman mielipiteen, ja sitten vasta toinen suuttuu ja menettää malttinsa. Ei ole oikein tasapuolinen asetelma tuo. Eikö ensin pitäisi porukalla keskustella asioista, ennen kuin yksipuolisesti suututaan. Jos suututaan ja lähdetään ovet paukkuen, ei anneta toiselle edes mahdollisuutta selittää omaa näkemystään sen enempää.

Kaikkea hyvää!

Kun muistaa sitä tilannetta ristillä, missä Jeesus riippui kahden ryövärin keskellä. Toinen pilkkasi Jeesusta, "jos olet Jumalan Poika astu alas ristiltä". Toinen nuhteli sanoen , "etkö sinä pelkää Jumalaa me olemme saaneet rangaistuksen siitä mitä olemme ansainneet, mutta Hän ei ole tehnyt mitään pahaa". Silloin Jeesus armahti ryöväriä sanoin "vielä tänään tulet olemaan kanssani paratiisissa". Niin se on, oman tilansa tunnustaminen suhteessa Jumalan pyhyteen. Siitä Jumalan pelossa on kysymys.

"Mitä sillä tarkoitetaan kun kehoitetaan Jumalan pelkoon?"

Tämä Jumala on pikkumainen pahis, jolla on ongelmia vihan hallinnassa. Kyseinen pahis kun kostaa kaikille ikuisesti, jos joku edes aivastaa hassusti. Eli raaempi diktaattori kuin Kim Jong-un.

Tällä Jumalalla on selvästi myös ongelmia ymmärtää omia toimijaan, ja kostaa muita omista virheistään. Puhumattakaan siitä, että loi olioita nimen omaan palvomaan itseään.

Yritän tällä antaa osviittaa, miksi jotkut eivät halua kuulla tarvetta pelätä Jumalaa. Koska he ymmärtävät, ettei sellainen edusta hyvää ja rakkautta.

Jos Jumala olisi hyvä, niin miksi häntä pitäisi pelätä?