Halloweenistä tuli kiitosaihe

Vaimo osti paketin Halloween keksejä. Annoin sille erokirjan ja ajoin sen tiehensä.

On nykyään lutkujen ilon aihe. Kehuvat kuorossa helluntaitussua.

Halloween liittyy brittiläiseen nk. kulttuuriin. Tosin siinä ei juurikaan ilmene minkäänlainen aito kulttuurisuus, sillä mokomat haamu- ja screem-asut eivät edusta minkäänlaista muinaiskulttuuria, vaan Hollywoodin kauhuelokuvia, eli on pinnallista roskaa.

Brittien muinaiskulttuurit noin muuten ovat melko kammottavia, joten parempi tietty kesyt haamut kuin esim. Macbethin noidat. Mitään ihailtavaa brittikulttuurissa ei noin muutoin ole.

Muilla kansoilla on omat, aidot, vähemmän murhanhimoiset ja enemmän elämänmyönteiset kulttuurinsa ja tapansa. Sadonkorjuu edustaa elämää, ei kuolemaa.

Kristillinen Pyhäinpäivä on pyhimysten ja uskossaan pyhien kuolleiden muistelupäivä, ei jumalattomien kummitusten.

Suomalaisilla on kansanperinteenä sadonkorjuujuhla Kekri sekä kristinuskoisilla Pyhäinpäivä. Itselläni Kekriä edustavat olkikoristeet, myös oljista tehty ovikoriste. Muutoin en Kekriä juhli. Pyhäinpäivää edustaa kynttilä kuolleiden lähiomaisteni valokuvien edessä sekä täytekakku. Sekä, mahd. haudoilla käynti, voimieni mukaan.

Vain itsessään kulttuurittomat yksilöihmiset lähtevät jonkun vieraan massan mukaan. Ei itsekunnioitusta eikä oman kansan kulttuurin ja tapojen tietoa ja ylläpitämistä.

Samoin vietän omaa, kristillistä, suomalaisperinteistä Joulua.

Helsingissä ❄️ tihkuu nyt lunta. Maa, pihanurmikko on valkoinen. 🙃