Olen ajatellut vakavissani tehdä pienen vaatimattoman majan hiljentymistä varten kesämökilleni aivan järven tuntumaan. Minulla olisi vanha yli satavuotias aitta, joka voisi palvella tällaisesssa tarkoituksessa. Veisin sinne ikonin ja tuohustarpeet. Olisiko matkamiehen ristin paikka siellä. Ehkä tuulikello.
Tarkoituksena on että on paikka mihin lähteä mökiltä, käydä sisään, siljentyä, rukoilla, lukea Raamattua tai pyhiä tekstejä. Olen luterilainen pappi, kohta eläkkeellä ja minun pitää jättää rakas kirkkoni jota jään kaipaamaan. Voisko sen vihkiä tai siunata hiljentymispaikaksi? Mitä mieltä muuten olisitte tästä mielessäni olevasta suunnitelmasta
Tarkoituksena on että on paikka mihin lähteä mökiltä, käydä sisään, siljentyä, rukoilla, lukea Raamattua tai pyhiä tekstejä. Olen luterilainen pappi, kohta eläkkeellä ja minun pitää jättää rakas kirkkoni jota jään kaipaamaan. Voisko sen vihkiä tai siunata hiljentymispaikaksi? Mitä mieltä muuten olisitte tästä mielessäni olevasta suunnitelmasta
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi kysyt asiasta juuri tällä palstalla? Eikö sinulla virkasi puolesta ole automaattisesti mahdollisuus itse siunata sitä halutessasi? Eiköhän kuka tahansa ole aivan vapaa ottamaan hallussaan olevan tilan tällaiseen käyttöön ilman sen kummempia...
Mitä tarkoitat sillä, että sinun pitää jättää kirkkosi? Meilläpäin on tapana, että eläkkeellä oleva papisto osallistuu edelleen voimiensa ja halunsa mukaan oman kirkkonsa toimintaan puupalttooseen asti... Eikö tämä toimi luterilaisilla? Jos ei, miksi ei? Mahdollisesti paikkakunnalta muuton vuoksiko?
Skiitta tarkoittaa tarkkaan ottaen "sivuluostaria" eli luostarin etäpesäkettä. Tässä mielessä termin käyttö ei tarkkaan ottaen ole oikea. Tsasouna vastaisi ortodoksisessa kirkossa ennemminkin ajatustasi - luterilaiset kai puhuvat kappelista.
Vai onko taustalla se, että jotenkin pohjimmiltaan haet entisen tilalle jotain muuta? Yhteyttä alkukirkkoon?? Tule ja katso!
Kuullostat siltä, että sydämesi halajaisi Kirkon huomaan. Ei ole synti jos luterilaisena eläkepappina vielä vaihdat kirkkokuntaa, jos ortodoksisuus tuntuu sinulle läheiseltä. Olet tervetullut, tule.
On liian kapeaa ajattelua rynnätä kirkon helmaan, missä oman hengellisen kodin ulkopuolella näkee ja arvostaa toisessa kirkkokunnassa olevia anioiota ja muotoja. Ortodoksisessa kirkossa on paljon sellaista jota arvostan ja siihen liittyy spiritualiteetin vaaliminen ja kunnioittava suhde luontoon.
Ajatus oman hiljentymispaikan pystyttämisestä luontoon sisältää näitä arvoja mutta siinä on aineksia myös esimerkiksi vanhasta ruotsalaisesta herraskartanoperinteestä missä varsinkin paljon maailmaa kokeneet ja nähneet kotiin tultuaan halusivat rakentaa oman hiljentymispaikan. En usko että tällä kanavalla minulle vastanneet tosissaan tarjoaisivat pääsylippua ortodoksiseen kirkkoon. Ei mihinkään uskoon ruveta vaan siihen liitytään rakkauden ja arvostuksen sitein. Onhan tällainen dialogi ja rinnakkaineläminen kansankirkkojemme perinne, jota tulee kaikin tavoin vaalia.
... ort.kirkollamme on ystäviä kuten Sinä. Rakenna kappelisi. Jumala tämän ja muut hyvät aikeesi siunatkoon.
Vaihdettuaan kirkkokuntaa voi päätyä yllättävään
lopputulokseen. Luterilainen kirkko on tullut pasljon läheisemmäsi, kuin mitä se oli sieltä
lähtiessäni. Ortodoksisuus on syventänyt luterilaisuuden sisältöjä ja on antanut niihin
hengenvaloa. käyn usein luterilaisessa jumalanpalveluksessa vierastamtta sitä lainkaan.
Siunausta rukoushuoneesi rakentamiselle. Ehkä
haluat olla jossain kohdassa enemmän ortodoksi
tai elää joitakin ortodoksisen hengen mukaisia
hetkiä. En tarjoa myöskään kääntymystä, koska
jo olet jollain tasolla kirkkojen välissä tai
yhteydessä. Olen maallikko mutta ns käännynnäisenä ymmärrän ehkä hiukan mitä tarkoitat.