Babsu Wiberg ihmetteli, missä on suuret kiinteistöverotulot, kun on rakennettu niin paljon?

Totuus on, että suuria kiinteistöverotuloja ei ole tulossa. Siinä ei auta "myöhässä" olevaksi selittely, eikä mikään. Kiinteistövero on sen, minkä se on, tasoa 3 miljoonaa vuodessa. Sama koskee yritysten maksamaa yhteisöveroa, se on sen vajaat 3 miljoonaa. Kiinteistövero ja yhteisövero ovat olleet samalla tasolla 10 vuotta sitten, nyt ja tulevaisuudessa. Kysymys on numerojen laista. Babsu Wibergin luulisi sen ymmärtävän entisenä kauppiaana.

Numerojen laki kertoo, että jos isoa suurennetaan saman prosentin verran kuin pientä, niin iso kasvaa paljon enemmän pieni.

Itä-Sataman ranta on rakennettu täyteen ja muuallekin on rakennettu, mutta sen osuus kaupungin tulojen kasvattamiseen on niukkaa. Kiinteistövero oli aikanaan tasolla 2,5 miljoonaa. Jos se kasvaa 20%, niin silloin ollaan 3 miljoonassa. Ensi vuodelle on budjetoitu kiinteistöveroa 3,2 miljoonaa. Suuresta rakentamisesta huolimatta, tulot eivät kasva suuriksi.

Kaupunngin ylivoimaisesti suurin tulonlähde on tuloverot, mitä budjetoidaan ensi vuodelle 17,6 miljoonaa. Se on 75% verotuloista. Kiinteistöveron osuus on 14% ja yhteisöveron 11%.

Jos kaupungin veronmaksajien määrä kasvaa 10%, niin tuloverot kasvavat lähes 2 miljoonaa. Vastaavasti ne pienenevät merkittävästi, jos väki vähenee. Veronmaksajien määrällä ja tuloveroilla on merkitystä. Suuri merkitys.

Sen takia kannattaa puhua kaupungin pito- ja vetovoimasta. Hangon työpaikkaomavaraisuus on yli 100%. On ollut tyyliin "aina". Hangossa käydään töissä. Hankoon pendelöidään ja maksetaan verot muualle. Itä-Sataman ympäristön uusissa taloissa ei asu Hankoon veroja maksavia, kuin nimeksi. Hädin tuskin suuri rakentaminen maksaa lisääntyvinä kiinteistöverotuloina ne kustannukset, joita infran rakentaminen on aiheuttanut. Toivottavasti vesi- ja jätevesimaksut kattavat kustannukset.

Hankolainen, hangöbo maksaa viulut.