Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Politiikka
06.06.2023
|
20:23
Jaa
Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Takavuosina ja menneiden vuosikymmenien aikana Suomen valtio on ottanut velkaa joko enemmän tai vähemmän, välillä joskus lyhentänytkin velkaa. Päättymässä oleva Sanna Marinin hallituskausi tullaan silti muistamaan ennennäkemättömästä velkaantumisesta. Velkaantumisen keskeinen syy on siinä, että mistään ei ole osattu luopua.
Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on ajanut Suomen ennennäkemättömään talousahdinkoon.
Valtionkonttorin tuoreimman tiedon mukaan valtion velka oli huhtikuun lopussa 145,1 miljardia euroa, eli jokaista asukasta kohden velkaa oli 25 985 euroa.
Valtionvelan määrä on siis kasvanut kiihtyvään tahtiin Marinin hallituskaudella. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti kesällä 2019, saman vuoden lopussa velkaa oli 106,4 miljardia euroa. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on siis kertynyt jopa liki 40 miljardia.
Alijäämäkuningattarien hallitus
Politiikka
06.06.2023
|
20:23
Jaa
Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Takavuosina ja menneiden vuosikymmenien aikana Suomen valtio on ottanut velkaa joko enemmän tai vähemmän, välillä joskus lyhentänytkin velkaa. Päättymässä oleva Sanna Marinin hallituskausi tullaan silti muistamaan ennennäkemättömästä velkaantumisesta. Velkaantumisen keskeinen syy on siinä, että mistään ei ole osattu luopua.
Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on ajanut Suomen ennennäkemättömään talousahdinkoon.
Valtionkonttorin tuoreimman tiedon mukaan valtion velka oli huhtikuun lopussa 145,1 miljardia euroa, eli jokaista asukasta kohden velkaa oli 25 985 euroa.
Valtionvelan määrä on siis kasvanut kiihtyvään tahtiin Marinin hallituskaudella. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti kesällä 2019, saman vuoden lopussa velkaa oli 106,4 miljardia euroa. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on siis kertynyt jopa liki 40 miljardia.
Alijäämäkuningattarien hallitus
Vastaukset 7
Vanhimmat
Talous ei kasva toiveajattelulla
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mitenkään mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun, eikä siitä ole selkeitä merkkejä. Talous ei lähde kasvuun toiveajattelulla, vaan tarvittaisiin myös työllisyystoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, joita Marinin hallitus on ollut haluton tekemään.
Marin itse ja hänen hallituksensa ministerit usein mielellään luettelevat tekemiään uudistuksia kuten soten saattamista maaliin sekä perusopetusuudistusta. Tosiasia on, että kummatkin ovat alirahoitettuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti alkaneelle vuodelle on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtaa säästöjen etsimiseen.
Menokehykset romukoppaan
Koronan vuoksi Marinin hallitus sai syyn luopua kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Valtiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin huomautti, että julkisen talouden tavoitteiden sisältämät päätökset valtion menokehyksestä heikentävät menokehysjärjestelmän uskottavuutta.
Hallitus luopui menokehyksestä kokonaan vuodeksi 2020 ja paluu kehysmenettelyyn vuonna 2021 sisälsi lukuisia poikkeuksia. Kehysriihessä 2021 hallitus korotti kehystasoa vuosiksi 2022 ja 2023, vaalikauden alussa sovitusta kehystasosta poiketen.
Marinin vasemmistohallitusta on usein arvosteltu holtittomasta velanotosta, mutta miten siihen on hallituksen riveistä reagoitu? Lähinnä toistuvalla ylimielisyydellä. Esimerkiksi silloinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) lausui syyskuussa 2020 eduskunnassa legendaarisiksi muuttuneet sanansa ”Nyt tulee rahaa”, joilla Arhinmäki viittasi valtion budjetista sekä EU:n elvytysrahastosta tulevaan rahaan.
Arhinmäki muistetaan myös lausunnostaan: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Demarit eivät halunneet luopua lempilehmistään
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti eduskuntavaalien alla sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
– Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Hän moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
– Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
– Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Sipilä pääsi velanotossa hyvään tulokseen kun myi valtion omaisuutta, mm Raskoneen ja muita, joita en ,mista.
Nykyhallitus taitaa ylittää Mainin HALLITUSKAUDELLA otetun velan määrän. Vaikka ilman noita kriisejä. Ok, Venöjön pakotteet ovat vielä, mutta lipsuvat.
Ei tuo mene enään läpi🤑
Vieläkin Persu jaksaa kirjoitella paskaa ja unohtaa järjestelmällisesti miksi lainaa otettiin. Kerrataanpa, oli Covid-pandemia, alkoi sota, tuli energiakriisi, inflaatio ja korkojen nousu. Lainalla pidettiin yrityksiä pystyssä, hoidettiin Covidin, energiakriisin ja sotamenojen ylimääräisiä todella suuria kuluja. Sattumoisin oppositio(Kok ja Persut) vaativat enemmän velanottoa ja hyväksyi kaikki nuo edellä mainitut lainat.
No mitä on nykyinen hallitus tehnyt asioitten eteen kun on halunnut valtaan? Tappaa maamme talouden, ajaa firmoja konkursseihin ja työttömyys kasvaa, kukaan ei uskalla kuluttaa ja se näivettää tärkeän kotimaan kulutuksen. Päätöksillään vie ulkolaisten yritysten investointi innon tekemällä typeriä päätöksiä mm. maahanmuuton puolella ja pelkät säästöt aiheuttaa muutenkin epävarmuutta. Ensimmäistäkään tointa talouden vauhdittamiseksi ei olla tehty ja vasta nyt asettivat ryhmän viisaita keksimään mitä asialle voisi tehdä, eli ihan liian myöhään. Tekivät sen saman virheen minkä Sipilän hallitus teki, eli ajoivat talouden samaan ahdinkoon mitä nyt ja uskoivat, että Euroopan ja maailman talouden kasvu vie Suomen nousuun, mutta eihän niin käynyt kun Suomessa ei oltu sen eteen tehty mitään. Sipilä uskoi, että Kiky ja julkisen puolen lomarahojen leikkaus saa maamme talouden nousuu, voihan pässinpäät.
Piikit olisi voinut jättää ostamatta. Suomea vastaan ei ole ollut sotaa, itse aloittivat turhan pakotehörhöilyn.
Tyhmät Ruotsi ja Tanska eivät älynneet ottaa kriisejä tuhlaamisen verukkeeksi.
Päinvastoin noina vuosina lyhensivät valtionvelkaa,