Sodan aikana?
Onko epäluotettavan ihmisen tappaminen yhteiseksi hyväksi
Anonyymi-ap
7152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suurin osa nykyisistä sometähdistä on epäluotettavia, eli kuolevat likimain kaikki.
Elleivät tapa sitä ennen itseänsä hirttäytymällä.
Mikä sua sitte niissä sometähdissä niin kiinnostaa
kun niitä pitää stalkkaa?
Itse en ole missää somessa.
Onko niitää sitte pakko stalkkaa?
Ite en ole missään somessa.
Otat taikajuomaa niin pystyt lentämään siten, että juokset tiellä ja heilutat käsiä, kuten siipiä.
Outo kysymys.
Sillä kaikki ihmiset ovat epäluotettavia. Myös sinä.
Koska emme ole koneita ja ihmisen monimutkainen aivotoiminta ja siihen liittyvä yliherkkä tunne-elämä puhumattakaan eritasoisista mielen sairauksista, epävakaisuudesta tai synnynnäisistä heikkouksista tekee lähtökohtaisesti kaikista ihmisistä jollain tapaa arvaamattomia, ilman että he itse sitä haluaisivat.
Tuo idealistinen näkemys, että olisi olemassa 100 % tai edes 95 % luotettavia ihmisiä on jokin ajattelun ja todellisuuden hahmottamisen vääristymä. Ja se altistaa ihmisen tekemään pahaa toiselle ihmiselle "kostona".
Lisäksi sitä toisen luotettavuutta vaativa ja haluava ihminen sulkee lähes järjestään pois tilannekuvasta sen oman luotettavuustason. Joka voi olla siis lähes yhtä kuin ei ollenkaan luotettava.
Ihmisen pitää lähtökohtaisesti nojata vain ja ainoastaan itseensä. Myös heikon tai elämän vaurioittaman ihmisen on oltava itselleen riittävä niin että toisen ihmisen tekemiset, edes sen elämänkumppanin tekemiset eivät ratkaisevasti muuta mitään. Koska jokainen ihminen on erillinen eikä voi olla toisen omistama tai symbioosissa toiseen.
Ehdottoman luotettavuuden kaipuu on kaipuuta symbioosiin. Se on syvä arkaistinen kaipuu ideaalitilaan, jossa toinen on yhtä kanssani, silloin se ei koskaan jätä eikä koskaan tarvitsisi kokea yksinäisyyttä.
Mutta pysyäkseen järjissään ihmisen on siedettävä ja kestettävä juuri sitä erillisyyden kipua ja ymmärrystä, että tietyllä tasolla jokainen ihminen on loppujen lopuksi ihan yksin.
Kysy puolustusvoimista lupaa vaikka valtaosa osa puolustusvoimien työntekijöitä, upseereista ja reserviläisistä on tuota mieltä.
Kiva nähdä tää aloitus.
Suunnittelet siis tollasta nyt.
Kiitos oikein paljon.