Tiede ei ole eikä edes voi olla puhtaasti empiiristä

"Tiede ja filosofia ei ole minusta mitenkään jumiutunut."

Riippuu aika paljon siitä mistä näkökulmasta sitä tarkastelee. :D

Filosofia jumittui jo viime vuosisadalla kun se yritti olla "tieteellinen" loogisen positivismin suuntauksessa ja muodollisen logiikan ylikorostamisessa.

Fysiikkatiede ei ole teoriatasolla kehittynyt juurikaan siitä missä se oli Einsteinin ja kvanttifysiikan pioneerien kiistoissa n. sata vuotta siten.

Vaikka en ole Sabine Hossenfelderin kanssa läheskään kaikesta samaa mieltä niin minusta hän on oikeassa nykyisen fysiikkatieteen kritiikissään.

The crisis in physics is real: Science is failing
https://youtu.be/HQVF0Yu7X24?t=1

"Paremminkin uusia ajatuksia tulee niin paljon, että on vaikea pysyä mukana."

Suurin osa teor. fysiikan uusista ajatuksista on puhtaasti matemaattisia luonteeltaan eivätkä liity mihinkään todelliseen ilmiöön. Sabine vertaa esim. hiukkaskiihdytinfysiikkaa biologiaan siten että jos biologit postuloisivat uusia eliölajeja samaan tyyliin kuin fyysikot uusia hiukkasia niin se olisi täysin absurdia.

Sean Carrollista minulla ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa kuten ei muustakaan nykyisestä establishmentista jossa omaa valta-asemaa ja status quota yritetään pönkittää loppumattomiin vaikka se alkaa muistuttaa jo Keisarin uudet vaatteet satua... :D

Minusta olennaisinta on pyrkiä ymmärtämään ensin kaiken tieteen kokonaisuus jossa ehkä suurin ongelma on ns. "luonnonlakien" olettaminen jonkinlaisena selityksenä joka on lähinnä jäänne teistisestä ajattelusta jossa oletettu kaikkivaltias Jumala loi ns. luonnonlait samaan tapaan kuin BB-teoriassa ikäänkuin tyhjästä nyhjästynä ilman uskottavaa selitystä.

Miten esim. ne rakenteita ja järjestystä tuottavat luonnonlait voivat ilmaantua aidon satunnaiseksi oletetusta kvanttitasosta?

Ns. emergenssi on itse todlelisuudessa itseorganisoitumista joka viittaa jonkinlaisen tietoisuuden tai kognition olemassaoloon jo fysiikan tasolla mikä taas on ns. tabuaihe tieteessä jossa ei haluta myöntää päämääräsuuntautuvalle tietoisuudelle minkäänlaista ontologiaa vaan se yritetään epätoivoisesti "selittää pois" samoin kuin kaikki muutkin nykyiseen "tieteelliseen" maailmankuvaan liityvät anomaliat kuten ns. paranormaalit ilmiöt.

Nykyisessä kulttuurissa ns. tavistason tietoisuus ja kognitio on todella avuton ja alkeellinen esitys koska kaikki todellinen prosessointi tapahtuu ns. kollektiivisen alitajunnan tasolla josta se voi jonkinlaisena inspiraationa putkahtaa joskus esiin jos se arkinen egotietoisuus on ainakin joskus tarpeeksi vastaanottavainen ja sisällöltään koherentti ja avoin sille mikä taas tässä hektisessä suorituskulttuurissa on melko harvinaista ja epätodennäköistä.

B

"Todennäköisyyksien taso tarkoittanee tulevaisuutta eli emme tiedä mitä kvanttitasossa on nyt."

Kaikki mitattu ja havaittu liittyy aina menneisyyteen ja todennäköisyydet, potentiaalit ja mahdollisuudet tulevaisuuteen ja ihminen pyrkii päämäärätietoisesti ennakoimaan ja ennustamaan tulevia tapahtumia menneisyyden kokemusten perusteella.

Kvanttitaso on nimenomaan todennäköisyysaaltojen taso ja ne aallot eivät ole fysikaalisia samalla tavalla kuin ääniaallot yms. jotka ovat ikäänkuin paineaaltoja.

Eliöiden päämääräsuntautuneisuus eli teleologia on kykyä manipuloida paikallisen avaruuden todennäköisyysjakaumaa makrotasolla jota mm. edesmennyt soveltavan Standordin fysiikan (material science) professori William Tiller tutki intentiokokeissaan ja osoitti että esim. muinaisen esoterian amuletti & talisman perinne voi olla toimivaa ja myös kyvyt aistia ympäristön ja muiden ihmisten "ilmapiiriä" (ambient aisti) on todellista samoin kuin ns. "ajan henki" kulttuuritasolla josta voi saada jonkinlaisen käsityksen katsomalla esim. vanhoja elokuvia ja kaunokirjalloisuutta.

Hyvin kapea alue todellisuudesta tukee tiukkaa matemaattis-loogista formalismia eli tiede on tähän mennessä keskittynyt vain ns. "helppoihin" ongelmiin jonka tuloksena meillä on toimivaa tekniikkaa jonka ongelmaksi voi todennäköisesti muodostua inhimillisten kykyjen laajamittainen surkastuminen käytön tarpeen puutteesta varsinkin esim. tekoälyyn liittyen.

B

Jos haluat, että ihmisen kokemus ei ole sama kuin että ihminen tulee tietoiseksi kaikista numeroista, jotka kuvaavat valon värähtelyitä, niin miksi puhut tästä asiasta mittareiden yhteydessä? Olisit voinut väittää, että tuo tapahtuu aina. Jos haluat tehdä väitteen jostakin, mitä mittareiden käyttäminen sinusta on, niin sinun tulisi puolestaan pystyä keskittymään kuvailemaan juuri mittareiden käyttöä. Mutta oliko sinulla mitään sanottavaa juuri niistä? Jos muuten sanot, että ihminen ei ole tietoinen kaikista numeroista, niin silloin olet olettanut, että kaikki numerot ovat olemassa. Ja jos sinulta kysyttäisiin, että mitä ihmisen kokemuksessa tapahtuu, jos siinä ei tapahdu numeroiden tiedostaminen, niin eikö ainoa vaihtoehtosi ole sanoa, että ihminen on myös informaatiota, jossa numerot muuttuvat värin numeroiden perusteella? Vai aiotko mielummin olla hiljaa?

Onko todellinen pääpointtisi kuitenkin, että koska sinä et ole kokenut yhtään numeroa katsoessasi väriä, niin meidän tulisi sanoa, että värit eivät ole numeroita? Luuletko, että kukaan luottaa tähän pelkän kokemuksen perusteella? Ihminen ei koe numeroa väristä, mutta ei hän myöskään koe siitä mitään yleiskattavaa todellisuuden ensyklopediaa. Et pystynyt esittämään kantaasi ilman, että arvostelet kokemisten rajallisuutta, joten et pystynyt tekemään mistään kokemuksesta luotettavaa perustetta itsellesikään.

Ihmiset, jotka kerääntyvät yhteen ja puhuvat ja vastaavat toisilleen, pystyvät muodostamaan empiirisen tieteen siinäkin tapauksessa, että heille annetaan laiksi puhua asioista nähtyjen värien ja muotojen perusteella. Tiedettä on silloin se, että yhden henkilön tekemän tarinan mukaan kerrotaan toisille luettelo väreistä ja muodoista, joita tulee tapahtumaan. Muut voivat kommentoida, oliko näin todella. Maailmalle ja tieteelle on ominaista se, että yhteen tarinaan päädytään joka kerta. Tiede ei ole varsinaisesti sitä, että siltä vaaditaan tämän systeemin toimimisen selittäminen sillä tavalla, että juuri näiden värien ja muotojen olemus ja osa tässä toiminnassa tulisi selvästi mielikuviimme. Millä sinä näytät kuvittelevan ottavasi jotain kantaa tieteeseen. Pikemminkin tiede on sitä, mikä on tuossa tarinan asemassa, joten pelkkä tarinan esiintyminen sanoo sen, että tiede on ja voi hyvin.

B:
"värähtelytaajuuksia jotka välittyvät mittauslaitteiden ja aistien kautta"

Tässä voi olla myös paljon väärin ja pielessä.

https://c7.alamy.com/comp/GDHX6J/vintage-analog-wooden-electric-meter-on-the-old-table-test-GDHX6J.jpg
Tämän mittarin lukemisessa on oleellista vain, että on pieni kontrasti olemassa neulojen ja numeroiden sekä niiden taustan välillä. Eli pitää välttyä rakentamasta näkymättömiä mittareita. Jos mittaaminen on täysin riippumatonta siitä, millaista väriä ja melua sen aikana on, niin johtopäätös ei olisi, että mittaus välittää informaatiota, joka ottaa väriä ja melua huomioon. Sen sijaan se välittää jonkin tosi pelkistetyn informaation, joka on kuin yksi numero. Yhdellä numerolla taas voi olla monta tapaa, joilla sen voi esittää eri keinoja käyttäen.

B:
"ja ne tyypillisesti alitajuisen kognition tasolla tulkitaan joksikin"

Onko alitajuisuus merkityksellistä esityksessäsi? Tuleeko tieteestä kansojen aarre, jos voidaan todistaa, että joku voi käyttää tajuista kognitiota tulkitessaan, että mittarin V-arvo liittyy siihen johtosekamelskaan jonka hän (yleensä tarkoituksella) teki, ja jossa hän edelleen tulkitsee olevan jotain liikettä tms.?

Etkö pysty selittämään ihmisten alitajunnan suhdetta mittauksiin ilman, että aloit selittämään jotain muodoista ja väreistä, jotka eivät liity oleellisesti mihinkään? Voitko selittää miksi sinulla nousi tänään tarve kirjoittaa väreistä ja muodoista ennenkuin pystyit kirjoittamaan, että alitajunta voi ohjata empiiristä kohdetta? Selitä miksi alitajunta ei käsittelisi numeroita ja dataa siinä missä se käsittelee Platonin kirjoituksetkin (voisit myös yhteen suuntaan selittää meille Platonin kirjoitusten sisällön käyttämällä värejä ja muotoja):

B:
"mikä käytännössä tarkoittaa sitä että kaikki mahdollinen tiede ja kognitio ylipäätänsä liittyy aina filosofiaan eli oletuksiin, tulkintoihin ja metafysiikkaan"

En olisi niin varma, että psykologit määrittelevät alitajunnan noin. Sen sijaan jos filosofian opiskelija lukee V-mittaria, niin on mahdollista, että hän tahallaan assosioi sen nihilismi-kurssiensa sisältöön. Mutta onko hänen nihilisminsä vaihtoehto sille, että on johtosekamelska ja johdoissa liikkuvia asioita, vai mistä ja minkä asian tulkinnasta on kyse?

2

Anonyymi kirjoitti:

Jos haluat, että ihmisen kokemus ei ole sama kuin että ihminen tulee tietoiseksi kaikista numeroista, jotka kuvaavat valon värähtelyitä, niin miksi puhut tästä asiasta mittareiden yhteydessä? Olisit voinut väittää, että tuo tapahtuu aina. Jos haluat tehdä väitteen jostakin, mitä mittareiden käyttäminen sinusta on, niin sinun tulisi puolestaan pystyä keskittymään kuvailemaan juuri mittareiden käyttöä. Mutta oliko sinulla mitään sanottavaa juuri niistä? Jos muuten sanot, että ihminen ei ole tietoinen kaikista numeroista, niin silloin olet olettanut, että kaikki numerot ovat olemassa. Ja jos sinulta kysyttäisiin, että mitä ihmisen kokemuksessa tapahtuu, jos siinä ei tapahdu numeroiden tiedostaminen, niin eikö ainoa vaihtoehtosi ole sanoa, että ihminen on myös informaatiota, jossa numerot muuttuvat värin numeroiden perusteella? Vai aiotko mielummin olla hiljaa?

Onko todellinen pääpointtisi kuitenkin, että koska sinä et ole kokenut yhtään numeroa katsoessasi väriä, niin meidän tulisi sanoa, että värit eivät ole numeroita? Luuletko, että kukaan luottaa tähän pelkän kokemuksen perusteella? Ihminen ei koe numeroa väristä, mutta ei hän myöskään koe siitä mitään yleiskattavaa todellisuuden ensyklopediaa. Et pystynyt esittämään kantaasi ilman, että arvostelet kokemisten rajallisuutta, joten et pystynyt tekemään mistään kokemuksesta luotettavaa perustetta itsellesikään.

Ihmiset, jotka kerääntyvät yhteen ja puhuvat ja vastaavat toisilleen, pystyvät muodostamaan empiirisen tieteen siinäkin tapauksessa, että heille annetaan laiksi puhua asioista nähtyjen värien ja muotojen perusteella. Tiedettä on silloin se, että yhden henkilön tekemän tarinan mukaan kerrotaan toisille luettelo väreistä ja muodoista, joita tulee tapahtumaan. Muut voivat kommentoida, oliko näin todella. Maailmalle ja tieteelle on ominaista se, että yhteen tarinaan päädytään joka kerta. Tiede ei ole varsinaisesti sitä, että siltä vaaditaan tämän systeemin toimimisen selittäminen sillä tavalla, että juuri näiden värien ja muotojen olemus ja osa tässä toiminnassa tulisi selvästi mielikuviimme. Millä sinä näytät kuvittelevan ottavasi jotain kantaa tieteeseen. Pikemminkin tiede on sitä, mikä on tuossa tarinan asemassa, joten pelkkä tarinan esiintyminen sanoo sen, että tiede on ja voi hyvin.

B:
"värähtelytaajuuksia jotka välittyvät mittauslaitteiden ja aistien kautta"

Tässä voi olla myös paljon väärin ja pielessä.

https://c7.alamy.com/comp/GDHX6J/vintage-analog-wooden-electric-meter-on-the-old-table-test-GDHX6J.jpg
Tämän mittarin lukemisessa on oleellista vain, että on pieni kontrasti olemassa neulojen ja numeroiden sekä niiden taustan välillä. Eli pitää välttyä rakentamasta näkymättömiä mittareita. Jos mittaaminen on täysin riippumatonta siitä, millaista väriä ja melua sen aikana on, niin johtopäätös ei olisi, että mittaus välittää informaatiota, joka ottaa väriä ja melua huomioon. Sen sijaan se välittää jonkin tosi pelkistetyn informaation, joka on kuin yksi numero. Yhdellä numerolla taas voi olla monta tapaa, joilla sen voi esittää eri keinoja käyttäen.

B:
"ja ne tyypillisesti alitajuisen kognition tasolla tulkitaan joksikin"

Onko alitajuisuus merkityksellistä esityksessäsi? Tuleeko tieteestä kansojen aarre, jos voidaan todistaa, että joku voi käyttää tajuista kognitiota tulkitessaan, että mittarin V-arvo liittyy siihen johtosekamelskaan jonka hän (yleensä tarkoituksella) teki, ja jossa hän edelleen tulkitsee olevan jotain liikettä tms.?

Etkö pysty selittämään ihmisten alitajunnan suhdetta mittauksiin ilman, että aloit selittämään jotain muodoista ja väreistä, jotka eivät liity oleellisesti mihinkään? Voitko selittää miksi sinulla nousi tänään tarve kirjoittaa väreistä ja muodoista ennenkuin pystyit kirjoittamaan, että alitajunta voi ohjata empiiristä kohdetta? Selitä miksi alitajunta ei käsittelisi numeroita ja dataa siinä missä se käsittelee Platonin kirjoituksetkin (voisit myös yhteen suuntaan selittää meille Platonin kirjoitusten sisällön käyttämällä värejä ja muotoja):

B:
"mikä käytännössä tarkoittaa sitä että kaikki mahdollinen tiede ja kognitio ylipäätänsä liittyy aina filosofiaan eli oletuksiin, tulkintoihin ja metafysiikkaan"

En olisi niin varma, että psykologit määrittelevät alitajunnan noin. Sen sijaan jos filosofian opiskelija lukee V-mittaria, niin on mahdollista, että hän tahallaan assosioi sen nihilismi-kurssiensa sisältöön. Mutta onko hänen nihilisminsä vaihtoehto sille, että on johtosekamelska ja johdoissa liikkuvia asioita, vai mistä ja minkä asian tulkinnasta on kyse?

2

Lue lisää

B:
"koska koulutus ja ympäröivä kulttuuri usein voimakkaasti ehdollistaa tietynlaiseen näkökulmaan tai paradigmaan"

Tässä mm. psykologit sanovat, että alitajuntaa ei niin vain kouluteta tietoisesti mihinkään asiaan, vaan se jää samanlaiseksi kuin luolamiehen alitajunta. Ihmiset ovat tietoisesti kouluttautuneet olemaan sitä mieltä, että tiede on oikeassa, ja he ovat ylpeitä siitä, että ovat saaneet tietoisesti kymppejä tieteen tasokokeissa. Sinäkin voit ja sinulla on sisäinen kyky kritisoida tietoisia ihmisiä. Samalla tavalla kuin tuomioistuimet antavat tuuriinsa nojautuen kovempia rangaistuksia tietoisille rikoksen tekijöille.

B:
"tieteessä toimivinta on yrittää löytää uudenlaisia näkökulmia olemassaoleviin ilmiöihin ja näin ratkaista olemassaolevien hahmotusten ja mallien ongelmia."

Tämä ei voi toimia, jos osoitit äskeisellä sitä, että informaatiota ei voi saada mittaamalla. Ja jos informaatio piti saada, eli se oli syy, miksi jossain ylipäänsä oli epätäydellisyyttä. Tämä ei myöskään voisi toimia, jos alitajuinen vietti (tai miksi hyvänsä tajunnaksi sen kanssa päätyisimme korjattuasi tekstin kuntoon), on ongelma, joka meille periytyy jostakin, kun esim. tutustumme ilmiöön toisten ihmisten kanssa.

Seuraavien referenssien mukaankin sinusta parasta elämässä ei ole tehdä uusia teoreettisia spekulointeja, jos niissä on uusia ilmiöitä. Mutta jos niissä on ainoastaan vanhoja niin sitten. Väitän että et pysty profetoimaan sitä etukäteen, että mikä ajatusketjusi alkaa ennustaa uusia ilmiöitä, ja mitkä eivät. Näin kävi mm. Einsteinille. Et kai ajattele, että on sallittua aloittaa ajatusketjuja vanhoja ilmiöitä varten, mutta ikäänkuin antaa ajatusketjujen olla validoitumatta, eli että kukaan ei tarkistaisi niiden merkitystä kerran niiden syntymän jälkeen (koska tämä mitä ketjusta seuraa on mm. logiikkaa)?

B:
"Ihmisen kognition tasolla havainnot toimivat siis aina syvemmän merkitystason symboleina kaikessa kognitiossa ja kielellisessä ilmaisussa."

Väitän että merkitystasoa ja havaintoa ei tarvitse verrata toisiinsa siten, että toinen on toisen symboli. Koska joillekin pelkkä havainto on liian vaikea ymmärtää. Lisäksi väitän, että jos keksit jonkin havainnon, jonka kognitioit, ja sanot mille se on symboli, niin olet silloin tiedostanut ja kognitiivisesti havainnut myös tämän toisen asian. Havaituista ajatuksista kuten kissoista ja koirista voi vetää toisiinsa yhtäläisyyksiä myös, ja jotkut ovat niin yksinkertaisia ihmisiä, että vetävät yhtäläisyyksiä, jotka ovat pelkkiä tautologioita. Jos väität, että on olemassa asia, jota 'ei voi ajatella', ja jolle tehdään symboli jostain muusta, niin väitän että puhut asioista, joista 'et tiedä mitään'. Mikä vaikeuttaa todennäköisesti väitteesi todistamista.

B:
"Kuten Einstein aikoinaan oivalsi niin usein vaikeat ongelmat eivät ratkea siinä viitekehyksessä missä ne ovat syntyneet vaan ainoastaan vaihtamalla näkökulmaa ja samalla tutkittavan ilmiön tai asian perushahmotusta ja perusoletuksia."

Tässä ei olisi tarvinnut olla Einstein, sillä kaikki tieteen tekijät antiikista lähtien ovat esittäneet jonkin viitekehyksen. Sinun tapasi kuvailla prosessia kattaa todella vahvasti vain sellaisen version, missä henkilö tuntuu tietävän kaiken toisten viitekehyksistä. Kuin tämä olisi opiskellut nekin. En itse kuvailisi ratkaistavia asioita ongelmina, jotka edellyttävät edellisen mallin, jolloin ongelma ja syy miksi työskennellään on jokin vanhan ominaisuus.

B:
"Richard Feynman - The World from another point of view"

Feynmanin aluksi mainitsema toinen näkökulma ei kyllä liittynyt mitenkään Einsteinin kaltaiseen teorian muodostukseen. Siitä tuli toki ohjelman nimi, mutta missä tuossa sinusta tapahtuu se, kun puhutaan oleellisesta asiasta? Feynmanin apua Diraciin ei kannata pitää uuden fyysisen todellisuuden keksimisenä. Kohdassa 8:00 hän kuvailee tekemistään sanoilla 'metodi' ja 'temppu'. Einsteinin (Minkowskin) SR:ää voi myös kuvailla tempuksi, jos sanoo, että se on pisteiden välisten etäisyyksien laskemisen muuttamista. Siitä tulee vielä huomattavasti konkreettisempaa, kun sanoo, että se on etäisyyden laskemista myös ajan kanssa.

B:
"Soveltamalla tällaista ajattelua..."

Tarvitseeko maailma lisää fyysikoita, ja tuleeko heidän penetroitua yhteiskunnan kaikille alueille?

B:
"Kognition tasolla olennaisinta on vähitellen rakentaa koherenttia oman hahmotusten ja mallinnusten tason kognitiivista infrastruktuuria..."

Ehdotan, että koska kaikki esimerkkihenkilöt olivat fyysikoita, niin tästä vedettäisiin johtopäätös. Tämä lopputulos, jonka haluat saavuttaa, voitaisiin todennäköisesti saada aikaan opettamalla ihmisille kaikkia matematiikan aloja yliopistoissa.

B:
"yritetään löytää mahdollisimman vähän entropiaa lisääviä ratkaisuja ongelmiin"

Jos osaa laskea entropian määrän, niin se auttaa jopa yksittäisenä asiana. Vaikka tarkoitus oli myös määritellä pelilautoja uudestaan, ja tehdä ihan uusia käsitetteitä.

3

Anonyymi kirjoitti:

B:
"koska koulutus ja ympäröivä kulttuuri usein voimakkaasti ehdollistaa tietynlaiseen näkökulmaan tai paradigmaan"

Tässä mm. psykologit sanovat, että alitajuntaa ei niin vain kouluteta tietoisesti mihinkään asiaan, vaan se jää samanlaiseksi kuin luolamiehen alitajunta. Ihmiset ovat tietoisesti kouluttautuneet olemaan sitä mieltä, että tiede on oikeassa, ja he ovat ylpeitä siitä, että ovat saaneet tietoisesti kymppejä tieteen tasokokeissa. Sinäkin voit ja sinulla on sisäinen kyky kritisoida tietoisia ihmisiä. Samalla tavalla kuin tuomioistuimet antavat tuuriinsa nojautuen kovempia rangaistuksia tietoisille rikoksen tekijöille.

B:
"tieteessä toimivinta on yrittää löytää uudenlaisia näkökulmia olemassaoleviin ilmiöihin ja näin ratkaista olemassaolevien hahmotusten ja mallien ongelmia."

Tämä ei voi toimia, jos osoitit äskeisellä sitä, että informaatiota ei voi saada mittaamalla. Ja jos informaatio piti saada, eli se oli syy, miksi jossain ylipäänsä oli epätäydellisyyttä. Tämä ei myöskään voisi toimia, jos alitajuinen vietti (tai miksi hyvänsä tajunnaksi sen kanssa päätyisimme korjattuasi tekstin kuntoon), on ongelma, joka meille periytyy jostakin, kun esim. tutustumme ilmiöön toisten ihmisten kanssa.

Seuraavien referenssien mukaankin sinusta parasta elämässä ei ole tehdä uusia teoreettisia spekulointeja, jos niissä on uusia ilmiöitä. Mutta jos niissä on ainoastaan vanhoja niin sitten. Väitän että et pysty profetoimaan sitä etukäteen, että mikä ajatusketjusi alkaa ennustaa uusia ilmiöitä, ja mitkä eivät. Näin kävi mm. Einsteinille. Et kai ajattele, että on sallittua aloittaa ajatusketjuja vanhoja ilmiöitä varten, mutta ikäänkuin antaa ajatusketjujen olla validoitumatta, eli että kukaan ei tarkistaisi niiden merkitystä kerran niiden syntymän jälkeen (koska tämä mitä ketjusta seuraa on mm. logiikkaa)?

B:
"Ihmisen kognition tasolla havainnot toimivat siis aina syvemmän merkitystason symboleina kaikessa kognitiossa ja kielellisessä ilmaisussa."

Väitän että merkitystasoa ja havaintoa ei tarvitse verrata toisiinsa siten, että toinen on toisen symboli. Koska joillekin pelkkä havainto on liian vaikea ymmärtää. Lisäksi väitän, että jos keksit jonkin havainnon, jonka kognitioit, ja sanot mille se on symboli, niin olet silloin tiedostanut ja kognitiivisesti havainnut myös tämän toisen asian. Havaituista ajatuksista kuten kissoista ja koirista voi vetää toisiinsa yhtäläisyyksiä myös, ja jotkut ovat niin yksinkertaisia ihmisiä, että vetävät yhtäläisyyksiä, jotka ovat pelkkiä tautologioita. Jos väität, että on olemassa asia, jota 'ei voi ajatella', ja jolle tehdään symboli jostain muusta, niin väitän että puhut asioista, joista 'et tiedä mitään'. Mikä vaikeuttaa todennäköisesti väitteesi todistamista.

B:
"Kuten Einstein aikoinaan oivalsi niin usein vaikeat ongelmat eivät ratkea siinä viitekehyksessä missä ne ovat syntyneet vaan ainoastaan vaihtamalla näkökulmaa ja samalla tutkittavan ilmiön tai asian perushahmotusta ja perusoletuksia."

Tässä ei olisi tarvinnut olla Einstein, sillä kaikki tieteen tekijät antiikista lähtien ovat esittäneet jonkin viitekehyksen. Sinun tapasi kuvailla prosessia kattaa todella vahvasti vain sellaisen version, missä henkilö tuntuu tietävän kaiken toisten viitekehyksistä. Kuin tämä olisi opiskellut nekin. En itse kuvailisi ratkaistavia asioita ongelmina, jotka edellyttävät edellisen mallin, jolloin ongelma ja syy miksi työskennellään on jokin vanhan ominaisuus.

B:
"Richard Feynman - The World from another point of view"

Feynmanin aluksi mainitsema toinen näkökulma ei kyllä liittynyt mitenkään Einsteinin kaltaiseen teorian muodostukseen. Siitä tuli toki ohjelman nimi, mutta missä tuossa sinusta tapahtuu se, kun puhutaan oleellisesta asiasta? Feynmanin apua Diraciin ei kannata pitää uuden fyysisen todellisuuden keksimisenä. Kohdassa 8:00 hän kuvailee tekemistään sanoilla 'metodi' ja 'temppu'. Einsteinin (Minkowskin) SR:ää voi myös kuvailla tempuksi, jos sanoo, että se on pisteiden välisten etäisyyksien laskemisen muuttamista. Siitä tulee vielä huomattavasti konkreettisempaa, kun sanoo, että se on etäisyyden laskemista myös ajan kanssa.

B:
"Soveltamalla tällaista ajattelua..."

Tarvitseeko maailma lisää fyysikoita, ja tuleeko heidän penetroitua yhteiskunnan kaikille alueille?

B:
"Kognition tasolla olennaisinta on vähitellen rakentaa koherenttia oman hahmotusten ja mallinnusten tason kognitiivista infrastruktuuria..."

Ehdotan, että koska kaikki esimerkkihenkilöt olivat fyysikoita, niin tästä vedettäisiin johtopäätös. Tämä lopputulos, jonka haluat saavuttaa, voitaisiin todennäköisesti saada aikaan opettamalla ihmisille kaikkia matematiikan aloja yliopistoissa.

B:
"yritetään löytää mahdollisimman vähän entropiaa lisääviä ratkaisuja ongelmiin"

Jos osaa laskea entropian määrän, niin se auttaa jopa yksittäisenä asiana. Vaikka tarkoitus oli myös määritellä pelilautoja uudestaan, ja tehdä ihan uusia käsitetteitä.

3

Lue lisää

B:
"puhtaasti mekaanisen empiirisen ns. klassisen fysiikan tason ilmiöt lisäävät entropian määrää ja tietoisuudella taas on suora potentiaalinen yhteys kvanttitason eli todennäköisyyksien tason organisointiin ja kokonaisuuden koherenssin eli negentropian kasvattamiseen"

Ehdotan, että tämä asia päätetään sitten, kun kognitiivinen infrastruktuuri on olemassa. Tai jokainen kognitoija arvioi tilanteen itse, jos on tuollaisesta kiinnostunut.

B:
"Fysiikkatiede ei ole teoriatasolla kehittynyt juurikaan siitä missä se oli Einsteinin ja kvanttifysiikan pioneerien kiistoissa n. sata vuotta siten.
Vaikka en ole Sabine Hossenfelderin kanssa läheskään kaikesta samaa mieltä niin minusta hän on oikeassa nykyisen fysiikkatieteen kritiikissään."

Saako teoreettinen fysiikka sinun mielestäsi tai Hossenfelderin mielestä pysähtyä?
Saako teoreettinen fysiikka sinun mielestäsi tai Hossenfelderin mielestä kiihdyttää?

Sanoiko Hossenfelder, että teoreettisessa fysiikassa tulisi tehdä matemattinen 'metodi' tai 'temppu', vai sanoiko hän, että 'metodin' ja 'tempun' tekeminen on se, mikä ei ole johtanut mihinkään? Jos pitäisi, niin auttaisiko minun ehdotukseni matematiikan opiskelusta jotain? Ja jos et tiedä kumpaa hän tarkoitti, niin auttaisiko se silloin sinua?

B:
"Suurin osa teor. fysiikan uusista ajatuksista on puhtaasti matemaattisia luonteeltaan eivätkä liity mihinkään todelliseen ilmiöön."

Tässä Hossenfelderin tapaan puhuttaisiin säieteorian kaltaisista asioista. Et ole koskaan ennen kritisoinut säieteoriaa tällä foorumilla mistään asiasta, vaikka sitä on sinulle yritetty välillä syöttää.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18688058/psykoenergetiikan-filosofiaa
Vähän aikaa sitten joku linkitti videon, missä vannottiin sen nimeen, että todellisuudessa on enemmän dimensioita. Toivottavasti se ei ole sinun lähettämäsi

Säieteoriassakin sen ilmiön voi löytää aina mustanaukon keskeltä tai tulevaisuuden hiukkaskiihdyttimistä. Lisäksi on olemassa todellinen ilmiö nimeltä 'käytä samaa matematiikkaa johonkin muuhun', joten ei ole kovin kauaskatseista kritisoida nimenomaan sitä, että oli tehty matematiikkaa. Hossenfelder sanoi toisella suullaan, että ongelmana on, kuinka samaa matematiikkaa käytetään edelleen, mutta ei sitä että yksi kappale tästä matematiikasta ilmeistyi kertaalleen.

Miksi kritioisit mittauksin todettuja teoriota, kuten standardimallia? Sen ongelma Hossenfelderiläisittäin on se, että se ei vastaa kysymyksiin, kuten hänen luettelemansa 30-luvun ongelmat. Ei ole olemassa kuitenkaan odotettavissa mitään 30-luvun ongelman ratkaisua, joka ei olisi yliopistomatematiikkaa (tai jopa keksimätöntä sellaista) ja siten 'yliopistomatemaattinen kuin standardimalli'.

B:
"Sabine vertaa esim. hiukkaskiihdytinfysiikkaa biologiaan siten että jos biologit postuloisivat uusia eliölajeja samaan tyyliin kuin fyysikot uusia hiukkasia niin se olisi täysin absurdia."

Standardimalli ei ole hiukkaspostulaatti (ollut pitkään aikaan). Väitän että et pysty luettelemaan yhtään noista postuloiduista hiukkasista, joita Hossenfelder tarkoittaa.

Hossenfelder ei ehkä tiedä tätä, mutta jos tapahtuisi uusi fysiikan metodi, niin todennäköisesti kaikki vanhat hiukkaset pidettäisiin, ja uusikaan metodi ei tarkoittaisi sitä, että se olisi suljettu nykyisiin hiukkasiin. Asioiksi joista ei voi tietää mitään, voisi siinäkin aina ehdottaa jotain jota ei vielä näe.

B:
"Jumala loi ns. luonnonlait samaan tapaan kuin BB-teoriassa ikäänkuin tyhjästä nyhjästynä ilman uskottavaa selitystä."

Kerro selitys sille, miksi on olemassa valoa ja ainetta. Tai sinä olet teisti.

B:
"Miten esim. ne rakenteita ja järjestystä tuottavat luonnonlait voivat ilmaantua aidon satunnaiseksi oletetusta kvanttitasosta?"

Se että luonnolaki ilmaantuu jostakin on vähän ristiriidassa sen kanssa, että se oli jo olemassa. Kerro kumpaa näkökantaa oikeasti haluat kritisoida, ja kenen se on.

Ristiriita on toki vain näennäinen eikä yhtään oleellinen. Kvanttitilassa on monta lakia vaihtoehtona. Ne vaihtoehdot ovat kaikki asetettuja yhden lain versioita, missä ei ole mitään satunnaista, että mitä vaihtoehdot ovat. Jos osaisit kertoa, miksi monta lakia on luotu vaihtoehdoksi, voisit sanoa, miksi yksi laki on kuin luotu alussa. Eli toisinsanoen kvanttialun ideat eivät ole mitään ratkaisuja alkukysymyksiin ja teismin riskeihin.

Kun sanotaan, että on kvanttitila ja sen jälkeen vain yksi laki täällä, niin kyseessä on sama ongelma kuin kaikissa muissakin kvanttiobjekteissa. Siitä voi olla sitä mieltä, että laki on usean vuorovaikuttavan muuttujan asemassa, ja vuorovaikutukset kiinnittävät lain joksikin. Multiversumissa, joka ei ole kuin MWI, kaikki muut lait voivat toteutua jossain muualla, koska eri universumit romahtavat muiksi laeiksi. Multiversumissa, joka on lisäksi kuin MWI, sanotaan että universumeita on täälläkin olemassa muina lakeina.

4

Anonyymi kirjoitti:

B:
"puhtaasti mekaanisen empiirisen ns. klassisen fysiikan tason ilmiöt lisäävät entropian määrää ja tietoisuudella taas on suora potentiaalinen yhteys kvanttitason eli todennäköisyyksien tason organisointiin ja kokonaisuuden koherenssin eli negentropian kasvattamiseen"

Ehdotan, että tämä asia päätetään sitten, kun kognitiivinen infrastruktuuri on olemassa. Tai jokainen kognitoija arvioi tilanteen itse, jos on tuollaisesta kiinnostunut.

B:
"Fysiikkatiede ei ole teoriatasolla kehittynyt juurikaan siitä missä se oli Einsteinin ja kvanttifysiikan pioneerien kiistoissa n. sata vuotta siten.
Vaikka en ole Sabine Hossenfelderin kanssa läheskään kaikesta samaa mieltä niin minusta hän on oikeassa nykyisen fysiikkatieteen kritiikissään."

Saako teoreettinen fysiikka sinun mielestäsi tai Hossenfelderin mielestä pysähtyä?
Saako teoreettinen fysiikka sinun mielestäsi tai Hossenfelderin mielestä kiihdyttää?

Sanoiko Hossenfelder, että teoreettisessa fysiikassa tulisi tehdä matemattinen 'metodi' tai 'temppu', vai sanoiko hän, että 'metodin' ja 'tempun' tekeminen on se, mikä ei ole johtanut mihinkään? Jos pitäisi, niin auttaisiko minun ehdotukseni matematiikan opiskelusta jotain? Ja jos et tiedä kumpaa hän tarkoitti, niin auttaisiko se silloin sinua?

B:
"Suurin osa teor. fysiikan uusista ajatuksista on puhtaasti matemaattisia luonteeltaan eivätkä liity mihinkään todelliseen ilmiöön."

Tässä Hossenfelderin tapaan puhuttaisiin säieteorian kaltaisista asioista. Et ole koskaan ennen kritisoinut säieteoriaa tällä foorumilla mistään asiasta, vaikka sitä on sinulle yritetty välillä syöttää.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18688058/psykoenergetiikan-filosofiaa
Vähän aikaa sitten joku linkitti videon, missä vannottiin sen nimeen, että todellisuudessa on enemmän dimensioita. Toivottavasti se ei ole sinun lähettämäsi

Säieteoriassakin sen ilmiön voi löytää aina mustanaukon keskeltä tai tulevaisuuden hiukkaskiihdyttimistä. Lisäksi on olemassa todellinen ilmiö nimeltä 'käytä samaa matematiikkaa johonkin muuhun', joten ei ole kovin kauaskatseista kritisoida nimenomaan sitä, että oli tehty matematiikkaa. Hossenfelder sanoi toisella suullaan, että ongelmana on, kuinka samaa matematiikkaa käytetään edelleen, mutta ei sitä että yksi kappale tästä matematiikasta ilmeistyi kertaalleen.

Miksi kritioisit mittauksin todettuja teoriota, kuten standardimallia? Sen ongelma Hossenfelderiläisittäin on se, että se ei vastaa kysymyksiin, kuten hänen luettelemansa 30-luvun ongelmat. Ei ole olemassa kuitenkaan odotettavissa mitään 30-luvun ongelman ratkaisua, joka ei olisi yliopistomatematiikkaa (tai jopa keksimätöntä sellaista) ja siten 'yliopistomatemaattinen kuin standardimalli'.

B:
"Sabine vertaa esim. hiukkaskiihdytinfysiikkaa biologiaan siten että jos biologit postuloisivat uusia eliölajeja samaan tyyliin kuin fyysikot uusia hiukkasia niin se olisi täysin absurdia."

Standardimalli ei ole hiukkaspostulaatti (ollut pitkään aikaan). Väitän että et pysty luettelemaan yhtään noista postuloiduista hiukkasista, joita Hossenfelder tarkoittaa.

Hossenfelder ei ehkä tiedä tätä, mutta jos tapahtuisi uusi fysiikan metodi, niin todennäköisesti kaikki vanhat hiukkaset pidettäisiin, ja uusikaan metodi ei tarkoittaisi sitä, että se olisi suljettu nykyisiin hiukkasiin. Asioiksi joista ei voi tietää mitään, voisi siinäkin aina ehdottaa jotain jota ei vielä näe.

B:
"Jumala loi ns. luonnonlait samaan tapaan kuin BB-teoriassa ikäänkuin tyhjästä nyhjästynä ilman uskottavaa selitystä."

Kerro selitys sille, miksi on olemassa valoa ja ainetta. Tai sinä olet teisti.

B:
"Miten esim. ne rakenteita ja järjestystä tuottavat luonnonlait voivat ilmaantua aidon satunnaiseksi oletetusta kvanttitasosta?"

Se että luonnolaki ilmaantuu jostakin on vähän ristiriidassa sen kanssa, että se oli jo olemassa. Kerro kumpaa näkökantaa oikeasti haluat kritisoida, ja kenen se on.

Ristiriita on toki vain näennäinen eikä yhtään oleellinen. Kvanttitilassa on monta lakia vaihtoehtona. Ne vaihtoehdot ovat kaikki asetettuja yhden lain versioita, missä ei ole mitään satunnaista, että mitä vaihtoehdot ovat. Jos osaisit kertoa, miksi monta lakia on luotu vaihtoehdoksi, voisit sanoa, miksi yksi laki on kuin luotu alussa. Eli toisinsanoen kvanttialun ideat eivät ole mitään ratkaisuja alkukysymyksiin ja teismin riskeihin.

Kun sanotaan, että on kvanttitila ja sen jälkeen vain yksi laki täällä, niin kyseessä on sama ongelma kuin kaikissa muissakin kvanttiobjekteissa. Siitä voi olla sitä mieltä, että laki on usean vuorovaikuttavan muuttujan asemassa, ja vuorovaikutukset kiinnittävät lain joksikin. Multiversumissa, joka ei ole kuin MWI, kaikki muut lait voivat toteutua jossain muualla, koska eri universumit romahtavat muiksi laeiksi. Multiversumissa, joka on lisäksi kuin MWI, sanotaan että universumeita on täälläkin olemassa muina lakeina.

4

Lue lisää

B:
"Ns. emergenssi on itse todlelisuudessa itseorganisoitumista"

Eikä ole. Myös kaoottinen epäorganisotuminen täytyy olla emergoituminen jostakin. Ja se on myös sanan alkuperäinen määritelmä, koska ei kukaan 1800-luvulla olisi keksinyt, miten Newtonin laista voisi seurata niin paljon sekamelskaa kuin tuolloin nähtiin makroskooppisessa aineessa.

B:
"joka viittaa jonkinlaisen tietoisuuden tai kognition olemassaoloon"

Kaikki kirjoitetut yhtälöt ilmeisesti saavat tekijänsä näyttämään tietoiselta.

B:
"jo fysiikan tasolla mikä taas on ns. tabuaihe tieteessä jossa ei haluta myöntää päämääräsuuntautuvalle tietoisuudelle"

Tiede on keksinyt nuo kaikki argumentit tietoisuudesta ja aineesta. Lisäksi joku voisi sanoa, että jos luonnolla on luonnonlaki, niin sillä on myös päämäärä, joka on toteuttaa sitä. Mutta sinähän sanoit, että lait ovat typeriä.

Itseorganisoituvasta aineesta ei voi löytää sellaista ominaisuutta kuin yksilöllisyys. Kaiken aineen on oltava organisoituvaa sen ja sen verran juuri silloin, kun tieteessä sanotaan sen joutuvan olemaan. Nähdyt ilmiöt ja sen organisoitumisen määrä ovat tilastollisia. Eli mitään organisoituminen vasemmalle vs. organisoituminen oikealle -yksilöllisyyttä ei ole laskettu. Periaatteessa tällaista tilastollista vasenta ja oikeaa -efektiä näkisi myös Newtonin laissa muutamalle objektille, joten huomion kiinnittäminen siihen ei olisi huomion kiinnittämistä organisoitumiseen. Kannattaa myös miettiä sitä, että itseorganisoitumisen oli tarkoitus olla epäsatunnaista käytöstä mikro-objekteille, mutta yksilöllisten asioiden ilmeneminen esim. suurelle möykylle voi olla taas tilastollisesti täysin satunnaista.

Maailmassa ei ole yhtään emergenttiä mallia joka selittäisi itseorganisoitumisen, koska ei ole yhtään metodia tai temppua, joka sen tekisi. Jos haluat itkeä muutaman kyyneleen tämän tutkimusalan epäonnistumisen vuoksi, niin voit tehdä sen täällä. Hossenfelder tuskin käsittelee mitään emergenttiä samalla tarmolla kuin mikrofysiikkaansa. Huomaa juuri se, että itseorganisoitumisen selittäminen mikrofysiikalla ei ole mikään erillinen teoreettisen fysiikan ongelma, vaan aivan samalla tavalla siitä voi suorittautua supertietokoneilla kuin suoriutuisi kaoottisen aineen simuloinnista.

B:
"ei haluta myöntää päämääräsuuntautuvalle tietoisuudelle minkäänlaista ontologiaa"

Tuskin se myöntymättömyys on noin spesifiä.

B:
"vaan se yritetään epätoivoisesti "selittää pois""

Tämä kuulostaa kiinnostavalta kirjoitukselta. Voitko linkittää sen?

inti:
"Todennäköisyyksien taso tarkoittanee tulevaisuutta eli emme tiedä mitä kvanttitasossa on nyt."

Jos et tiedä mitä kvanttitasossa on, niin et ole mitannut, vaan spekuloit asiasta. Minkä lisäksi et ole osannut päättää mitä spekuloit.

B:
"Kaikki mitattu ja havaittu liittyy aina menneisyyteen ja todennäköisyydet, potentiaalit ja mahdollisuudet tulevaisuuteen ja ihminen pyrkii päämäärätietoisesti ennakoimaan ja ennustamaan tulevia tapahtumia menneisyyden kokemusten perusteella."

Onko todennäköisyys ja potentiaali sinusta teoria ja spekulaatio tulevaisuudesta? Vai ovatko ne vain maailmankatsomus ja ikäänkuin monta ilmestyskirjaa yhden ilmestyskirjan sijasta?

Teorian tekemiseen ja falsifiointiin voi käyttää kaikkia historian mittauksia. Missä mittaus on asia, josta kaiken ennen mittausta ja sen jälkeen tapahtuvan asioiden tilan voi kirjoittaa kansakunnan muistiin, jotta he voisivat kuin aikamatkustaa kumpaan tahansa hetkeen. Jotkut viime vuosisadan mittaukset ovat olleet todennäköisyyksien mittaamisia. Todennäköisyyksien teoria sanoo, että todennäköisyydet jotka olivat ennen olemassa esim. elektronin pilvelle atomin ympärillä, ovat sen todennäköisyyksiä myös tulevaisuudessa.

B:
"Kvanttitaso on nimenomaan todennäköisyysaaltojen taso ja ne aallot eivät ole fysikaalisia samalla tavalla kuin ääniaallot yms. jotka ovat ikäänkuin paineaaltoja."

Minä kun ajattelin, että tiede on ollut jumissa siitä syystä, että se kuvitteli aaltojen olevan olemassa ilman väliainetta. Väliaine ja sen osien kirjaimellinen liike on äänen tärkein ominaisuus. Todennäköisyysaaalto (1 kpl) on todella helppoa muuttaa paineeksi (kun on paine ja aalto yhtäaikaa on ilmeisesti myös paineaalto). Sinuun kohdistuu kvanttihiukkasesta voima, ja se on tavallaan suurempi, jos aaltoa on enemmän ja lähempänä. Sen jälkeen jaat voiman pinnalle ja saat paineen. Lisäksi hiukkasten, joita on ilmassa, sanotaan olevan kvanttiaaltoja, joten jos niitä on monta, niiden on tarkoitus välittää samaa painetta ja ääntä kuin, mitä ilmassa sanottiin olevan.

B:
"Eliöiden päämääräsuntautuneisuus eli teleologia on kykyä manipuloida paikallisen avaruuden todennäköisyysjakaumaa makrotasolla"

Jos kukaan ei ole tehnyt todennäköisyysjakaumaa makrotasolla, niin onko tämäkin epäonnistunut tieteen ala?

5

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Ns. emergenssi on itse todlelisuudessa itseorganisoitumista"

Eikä ole. Myös kaoottinen epäorganisotuminen täytyy olla emergoituminen jostakin. Ja se on myös sanan alkuperäinen määritelmä, koska ei kukaan 1800-luvulla olisi keksinyt, miten Newtonin laista voisi seurata niin paljon sekamelskaa kuin tuolloin nähtiin makroskooppisessa aineessa.

B:
"joka viittaa jonkinlaisen tietoisuuden tai kognition olemassaoloon"

Kaikki kirjoitetut yhtälöt ilmeisesti saavat tekijänsä näyttämään tietoiselta.

B:
"jo fysiikan tasolla mikä taas on ns. tabuaihe tieteessä jossa ei haluta myöntää päämääräsuuntautuvalle tietoisuudelle"

Tiede on keksinyt nuo kaikki argumentit tietoisuudesta ja aineesta. Lisäksi joku voisi sanoa, että jos luonnolla on luonnonlaki, niin sillä on myös päämäärä, joka on toteuttaa sitä. Mutta sinähän sanoit, että lait ovat typeriä.

Itseorganisoituvasta aineesta ei voi löytää sellaista ominaisuutta kuin yksilöllisyys. Kaiken aineen on oltava organisoituvaa sen ja sen verran juuri silloin, kun tieteessä sanotaan sen joutuvan olemaan. Nähdyt ilmiöt ja sen organisoitumisen määrä ovat tilastollisia. Eli mitään organisoituminen vasemmalle vs. organisoituminen oikealle -yksilöllisyyttä ei ole laskettu. Periaatteessa tällaista tilastollista vasenta ja oikeaa -efektiä näkisi myös Newtonin laissa muutamalle objektille, joten huomion kiinnittäminen siihen ei olisi huomion kiinnittämistä organisoitumiseen. Kannattaa myös miettiä sitä, että itseorganisoitumisen oli tarkoitus olla epäsatunnaista käytöstä mikro-objekteille, mutta yksilöllisten asioiden ilmeneminen esim. suurelle möykylle voi olla taas tilastollisesti täysin satunnaista.

Maailmassa ei ole yhtään emergenttiä mallia joka selittäisi itseorganisoitumisen, koska ei ole yhtään metodia tai temppua, joka sen tekisi. Jos haluat itkeä muutaman kyyneleen tämän tutkimusalan epäonnistumisen vuoksi, niin voit tehdä sen täällä. Hossenfelder tuskin käsittelee mitään emergenttiä samalla tarmolla kuin mikrofysiikkaansa. Huomaa juuri se, että itseorganisoitumisen selittäminen mikrofysiikalla ei ole mikään erillinen teoreettisen fysiikan ongelma, vaan aivan samalla tavalla siitä voi suorittautua supertietokoneilla kuin suoriutuisi kaoottisen aineen simuloinnista.

B:
"ei haluta myöntää päämääräsuuntautuvalle tietoisuudelle minkäänlaista ontologiaa"

Tuskin se myöntymättömyys on noin spesifiä.

B:
"vaan se yritetään epätoivoisesti "selittää pois""

Tämä kuulostaa kiinnostavalta kirjoitukselta. Voitko linkittää sen?

inti:
"Todennäköisyyksien taso tarkoittanee tulevaisuutta eli emme tiedä mitä kvanttitasossa on nyt."

Jos et tiedä mitä kvanttitasossa on, niin et ole mitannut, vaan spekuloit asiasta. Minkä lisäksi et ole osannut päättää mitä spekuloit.

B:
"Kaikki mitattu ja havaittu liittyy aina menneisyyteen ja todennäköisyydet, potentiaalit ja mahdollisuudet tulevaisuuteen ja ihminen pyrkii päämäärätietoisesti ennakoimaan ja ennustamaan tulevia tapahtumia menneisyyden kokemusten perusteella."

Onko todennäköisyys ja potentiaali sinusta teoria ja spekulaatio tulevaisuudesta? Vai ovatko ne vain maailmankatsomus ja ikäänkuin monta ilmestyskirjaa yhden ilmestyskirjan sijasta?

Teorian tekemiseen ja falsifiointiin voi käyttää kaikkia historian mittauksia. Missä mittaus on asia, josta kaiken ennen mittausta ja sen jälkeen tapahtuvan asioiden tilan voi kirjoittaa kansakunnan muistiin, jotta he voisivat kuin aikamatkustaa kumpaan tahansa hetkeen. Jotkut viime vuosisadan mittaukset ovat olleet todennäköisyyksien mittaamisia. Todennäköisyyksien teoria sanoo, että todennäköisyydet jotka olivat ennen olemassa esim. elektronin pilvelle atomin ympärillä, ovat sen todennäköisyyksiä myös tulevaisuudessa.

B:
"Kvanttitaso on nimenomaan todennäköisyysaaltojen taso ja ne aallot eivät ole fysikaalisia samalla tavalla kuin ääniaallot yms. jotka ovat ikäänkuin paineaaltoja."

Minä kun ajattelin, että tiede on ollut jumissa siitä syystä, että se kuvitteli aaltojen olevan olemassa ilman väliainetta. Väliaine ja sen osien kirjaimellinen liike on äänen tärkein ominaisuus. Todennäköisyysaaalto (1 kpl) on todella helppoa muuttaa paineeksi (kun on paine ja aalto yhtäaikaa on ilmeisesti myös paineaalto). Sinuun kohdistuu kvanttihiukkasesta voima, ja se on tavallaan suurempi, jos aaltoa on enemmän ja lähempänä. Sen jälkeen jaat voiman pinnalle ja saat paineen. Lisäksi hiukkasten, joita on ilmassa, sanotaan olevan kvanttiaaltoja, joten jos niitä on monta, niiden on tarkoitus välittää samaa painetta ja ääntä kuin, mitä ilmassa sanottiin olevan.

B:
"Eliöiden päämääräsuntautuneisuus eli teleologia on kykyä manipuloida paikallisen avaruuden todennäköisyysjakaumaa makrotasolla"

Jos kukaan ei ole tehnyt todennäköisyysjakaumaa makrotasolla, niin onko tämäkin epäonnistunut tieteen ala?

5

Lue lisää

B:
"William Tiller tutki intentiokokeissaan ja osoitti"

Kyseessä ei ole tukimus, jonka hän olisi tehnyt virassa tai julkaissut tieteenä. Ehditkö koskaan kaiken tämän teoreettisen fysiikan 'metodien' ja 'temppujen' puuttumisen lisäksi kritisoida ketään siitä, että he ovat täysin tieteen keskeisten tutkimusmenetelmien vastaisia? Mitä hyötyä on uusia temppuja ja vaatia niitä noudattamaan vain havaintoja, jos taso on kuitenkin se, että Tiller tulee ja sanoo maailmaksi mitä tahansa? Lisäksi olen aika varma, että Tiller on eilisen tempun poika ja yhtä epäonnistuneen QM-käsitteistön varassa kuin muutkin.

6

B.

Oikeastaan analyysisi Jahwejumalasta oli suht' hyvä, mutta teit saman
oletuksen kuin lapsi juolupukista. Käsittelit jumalaa oliona vaikka sinun
olisi pitänyt käsitellä asiaa jumalakäsitteenä.

"Matematiikka ja logaiikka toimivat suhteellisen hyvin arjen rutiinien ja tapojen
tasolla mutta eivät sinänsä kerro mitään laajemmasta todellisuudesta johon
voivat vaikuttaa monenlaiset takaisinkytkennät erilaisten ontologisten tasojen
välillä."

Sitten mieliteemaasi.
Tämä on aika outoa, jo Galilei käsitti asian oikein, mutta sinä et, tästä on
kulunut jo 400 vuotta, vielä kompuroit oudosti logiikka-termin suhteen.

Vaikka tästä perusasiasta on väännetty mallia rautalangasta, ei ole auttanut,
väännetään siis teräspalkkia.

Kun joulu lähestyy ja lapsi hermostuu lahjojen odotteluun, vanhemmat
ujuttavat lapsen aivoihin salakavalasti joulupukkikäsitteen.

Lapsi käsittää tämän välittömästi olioksi, on siis olemassaoleva Pukki.
Pukin käsitteestä seuraa välittömästi asioita jotka liittyvät hyvään
käytökseen. Tätä käsitteestä seuraamista lapsi ei ymmärrä, vain jollain
tavalla vaistoaa se yhteyden lahjoihin.

Myöhemmin kun selviää ettei Pukkioliota ole olemassa, filosofivanhemmat
voivat selittää sen ensimmäiseksi oppitunniksi käsitteen logiikan ja
todellisuuden olioiden suhteista. Muut vanhemmat saavat syytöksiä
valehtelusta ja joutuvat selviytymään siitä tilanteesta.

Uudelleen muotoiltu teräspalkki kertoo meille toisenlaisen käsityksen
matematiikasta ja logiikasta, muodollisen logiikan voisi melkein heittää
roskakoriin, Hintikan sanoin, otetaan se vanhana rajoittuneena logiikkana.

Jahwe opetus on se että olisit voinut sanoa, "en tarvitse sitä käsitettä",
sen sijaan että menet jumalan ontologisiin syövereihin, josta ei ole tietä
ulos kuin lopettamalla väittely väkisin.

Joulupukista, vaikka on Pukinkäsite, siitä ei seuraa Pukkiolion olemassa
oloa, koska käsite on huono, sitä ei voi käyttää olion hahmotukseen.

Jahwekäsitteen tapaus on samanlainen, käsite on niin huono ettei sitä
voi käyttää todellisuuden luonteen hahmotukseen.

Entä sitten sinä, et ole näköjään huomannut, että yrität kaataa logiikkaa
käyttämällä periaatteessa samanlaista logiikkaa.

Mittauskäsitteesi on niin outo, ettei sitä voi käyttää itse mittaukseen, tutki
vaikka mittausteoriaa. Todellisuuskäsitteesi on niin outo, ettei sen avulla
voi hahmottaa todellisuutta, ainakaan silloin kun olet tajunnanvirta tilassa.

Hintikan mukaan, kun on käsite jolla on merkitys ja liittymä totuuteen, silloin
logiikka tulee samantien peliin.

Kun sinulla on hyviä käsitteitä, voit matematiikan ja logiikan avulla kehitellä
mittauksia ja kokeita joilla voit hahmottaa todellisuuden luonnetta.

R.

Anonyymi kirjoitti:

B.

Oikeastaan analyysisi Jahwejumalasta oli suht' hyvä, mutta teit saman
oletuksen kuin lapsi juolupukista. Käsittelit jumalaa oliona vaikka sinun
olisi pitänyt käsitellä asiaa jumalakäsitteenä.

"Matematiikka ja logaiikka toimivat suhteellisen hyvin arjen rutiinien ja tapojen
tasolla mutta eivät sinänsä kerro mitään laajemmasta todellisuudesta johon
voivat vaikuttaa monenlaiset takaisinkytkennät erilaisten ontologisten tasojen
välillä."

Sitten mieliteemaasi.
Tämä on aika outoa, jo Galilei käsitti asian oikein, mutta sinä et, tästä on
kulunut jo 400 vuotta, vielä kompuroit oudosti logiikka-termin suhteen.

Vaikka tästä perusasiasta on väännetty mallia rautalangasta, ei ole auttanut,
väännetään siis teräspalkkia.

Kun joulu lähestyy ja lapsi hermostuu lahjojen odotteluun, vanhemmat
ujuttavat lapsen aivoihin salakavalasti joulupukkikäsitteen.

Lapsi käsittää tämän välittömästi olioksi, on siis olemassaoleva Pukki.
Pukin käsitteestä seuraa välittömästi asioita jotka liittyvät hyvään
käytökseen. Tätä käsitteestä seuraamista lapsi ei ymmärrä, vain jollain
tavalla vaistoaa se yhteyden lahjoihin.

Myöhemmin kun selviää ettei Pukkioliota ole olemassa, filosofivanhemmat
voivat selittää sen ensimmäiseksi oppitunniksi käsitteen logiikan ja
todellisuuden olioiden suhteista. Muut vanhemmat saavat syytöksiä
valehtelusta ja joutuvat selviytymään siitä tilanteesta.

Uudelleen muotoiltu teräspalkki kertoo meille toisenlaisen käsityksen
matematiikasta ja logiikasta, muodollisen logiikan voisi melkein heittää
roskakoriin, Hintikan sanoin, otetaan se vanhana rajoittuneena logiikkana.

Jahwe opetus on se että olisit voinut sanoa, "en tarvitse sitä käsitettä",
sen sijaan että menet jumalan ontologisiin syövereihin, josta ei ole tietä
ulos kuin lopettamalla väittely väkisin.

Joulupukista, vaikka on Pukinkäsite, siitä ei seuraa Pukkiolion olemassa
oloa, koska käsite on huono, sitä ei voi käyttää olion hahmotukseen.

Jahwekäsitteen tapaus on samanlainen, käsite on niin huono ettei sitä
voi käyttää todellisuuden luonteen hahmotukseen.

Entä sitten sinä, et ole näköjään huomannut, että yrität kaataa logiikkaa
käyttämällä periaatteessa samanlaista logiikkaa.

Mittauskäsitteesi on niin outo, ettei sitä voi käyttää itse mittaukseen, tutki
vaikka mittausteoriaa. Todellisuuskäsitteesi on niin outo, ettei sen avulla
voi hahmottaa todellisuutta, ainakaan silloin kun olet tajunnanvirta tilassa.

Hintikan mukaan, kun on käsite jolla on merkitys ja liittymä totuuteen, silloin
logiikka tulee samantien peliin.

Kun sinulla on hyviä käsitteitä, voit matematiikan ja logiikan avulla kehitellä
mittauksia ja kokeita joilla voit hahmottaa todellisuuden luonnetta.

R.

Lue lisää

Oletko koskaan miettinyt sitä miksi ihmisten lauma-ajattelu helposti heilahtelee ajoittain toisesta äärimmäisyydestä toiseen?

Tämä liittynee myös mm. Hegelin ja Marxin dialektiseen ajatteluun jossa maailmankuvat dialektisesti etenevät teesi-antiteesi-synteesi mallin mukaan jollaista ajattelua tietyssä mielessä tukee myös loogis-analyyttisen metodin jyrkkä vastakohtaisuus tosien ja epätosien väitteiden suhteen.

Olen joskus aikaisemmin myös maininnut että erilaiset viitekehykset ja näkökulmat suhteessa samaan tutkimuskohteeseen eivät välttämättä ole sillä tavalla yhteismitallisia että niitä voisi menestyksellisesti soveltaa samaan loogis-analyyttiseen päättelyyn joista tyypillinen esimerkki on ns. vapaan tahdon ongelma jossa sotketaan keskenään pelkästään käyttäytymisen tason empiirisiä havaintoja ja aistein havaitsemattomia asioita kuten tahto, intentio ja vapaus johonkin/jostakin.

Joulupukki-teema on aika hyvä esimerkki sellaisesta uskomusjärjestelmästä joka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen vaikka sitä tyrkytään vain lapsille eikä se sellaisenaan ole vahingollinen koska se voi tuottaa hyvää mieltä vaikka samalla hyödyttää myös kaupallisia intressejä kuten monet muutkin ns. juhlapäivien vietot.

Jahweismin tapaus on kuitenkin melko erilainen tapaus koska se hahmo esiintyy myös muinaisen Sumerin ns. Annunaki-taruissa jotka ovat yksityiskohtaisempia kuvauksia samoista asioista kuin Raamatun Vanhassa Testamentissa.

Annunaki tarusto muistuttaa hyvin paljon muiden samankaltaisten uskontojen tarustoja (Kreikka, Rooma, Intia, Mayojen Popul Vuh) jonka mukaan nämä "jumalat" opettivat ihmiset viljelemään maata ja rakentamaan kaupunkeja ja esim. pyramideja suurin piirtein samoihin aikoihin eri puolilla planeettaa ikäänkuin jotenkin synkronisoidusti kaikki metsästäjä-keräilijät saivat päähänsä alkaa luoda korkeakulttuureita joissa myös kirjoitustaitoa sovellettiin.

Annunaki-taruston mukaan nämä "jumalat" muokkasivat planeetalla olevista apinaihmisistä uuden rodun geenimanipuloimalla n. 200 000 vuotta sitten mille on jonkinverran myös geneettistä todistuaineistoa (ns.muinaiset astronautit teoria jossa uskonnot syntyivät ns. lastikultti-perinteen mukkaan tai kuten shamanistisessa tulkinnassa ikäänkuin kanavoimalla tietynlaisia kollektiivisessa alitajunnassa vaikuttavia interdimensionaalisia entiteettejä)

Joseph Farrell - Genes, Giants, Monsters and Men Interview by Whitley Strieber COMPLETE

https://youtu.be/h-58PkmP0bk?t=1

Esim. William Bramleyn teoksessa esitetty skenaario saattaa olla oikeansuuntainen ja ainakin periaatteessa selittäisi aika paljon:

The Gods Of Eden: The Chilling Truth About Extraterrestrial Infiltration And Conspiracy To Keep Humankind In Chains

https://archive.org/details/gods-of-eden

joka muistuttaa aika paljon Farsight Instituutin kaukonäkijoiden kuvauksia siitä että elämme vankilaplaneetalla jossa olemme omaisuutta.


Tämä on tietenkin spekulaatiota mutta laajemassa kontekstissa minusta täysin mahdollista vaikka sellainen skenaario tietysti torjutaan ns. establishment-tieteessä jossa virallisen narratiivin eli tarinan ylläpitoa pidetään kaikkein tärkeimpänä asiana.

...


Mitä tulee logiikkaan ja loogis-analyyttiseen metodiin sinänsä niin se tietysti toimii suht hyvin sellaisessa viitekehyksessä jossa ei esiinny kovin paljon anomalioita eli ns. valkoisia variksia sotkemassa induktion logiikkaa. :D

Pelkkä teorian/tarinan sisäinen loogis-koherenttisuus ei riitä siihen että se olisi tosi vaikka se omaksutun paradigman uskomusjärjestelmän puitteissa sellaiselta kuullostaisi jos ei ole vaivautunut myös tutkimaan vaihtoehtoisia malleja ja niiden valtavirran kritiikkiä.

Molemmat julkisuudessa esitetyt keskenään kiistelevät hahmotukset voivat olla osittain vääriä tai puutteellisia vaikka eri aspektiensa suhteen (esim. kreationismi vs evoteoria ja muut dialektisesti vastakkaiset kannat monien muidenkin suhteen).

Ns. establishmentilla on aina jokin agenda johon liittyy salailua ja muunlasten hahmotusten torjuntaa.

Jokaisen pitää ihan itse muodostaa oma taa antava työhypoteesi ja korjata sitä aina tarpeen mukaan eikä sortua uskomaan mihinkään sellaisenaan annettuna.

B

B:
"Havainto - ja mittausvälineet on kalibroitu tai kalibroituneet vain hyvin kapealle alueelle kokonaistodellisuutta"

Tämä on sama kuin väittäisit, että todellisuudessa on enemmän kuin 3 dimensiota. Tai jotain sellaista kuin että todellisessa valossa on enemmän kuin kaksi sitä merkitsevää taajuutta, jotka pitää nähdä erikseen. Pidätkö tällaisia väitteitä oikeasti vakavasti otettavina, vain kun sinä olet niiden keksijänä? Se edustaisi eräänlaista auktoriteettiuskoa, eli sitä, että sanat muuttuvat oikeiksi ja vääriksi perustuen persoonaan.

B:
"ja kaikki tietoisena koettu havaitseminen tapahtuu kielellisten käsitteellisten filttereiden kautta eli omaksuttu uskomusjärjestelmä projisoituu havaintojen tulkinnoiksi ja sen uskomusjärjestelmän oletetaan olevan totuusarvoltaan tosi jos sen uskomusjärjestelmän avulla kyetään ainakin jossain määrin ja joiltain osin ennustamaan jotain"

Olimme menossa jotain tällaista kohti myös alitajunnan kanssa (*). Kuvittelet tuossa, että uskomusjärjestelmä on negatiivisen painolastin sana. Sinä kuitenkin käytät sanoja todella huonosti säästellen, joten en minä säikähtäisi tässä vaiheessa enää mitään. Kun kutsut tieteellistä työtä ja konsensusta uskomusjärjestelmäksi, niin tämä on vain kuvaus siitä, että jotkut tässä maailmassa ovat tuhansina vuosina käyneet keskusteluja siitä, kannattaako johonkin uskoa vai ei. He pystyivät käymään näitä keskusteluja luovuttamatta toistensa filttereiden kanssa. Uskomusjärjestelmistä voidaan siis käydä yhteinen empiirinen keskustelu (jota verrataan alla myös alitajuntojen empiiriseen vertailuun, missä kuvailen enemmän nyansseja tästä), ja jotkut uskomukset ovat siinä aina voittajia tai häviäjiä.

(*) En silti arvosta vieläkään sitä, että joskus väität ihmisten toimivan havaintojen arvionnissa 100 %alitajuisesti, ja nyt täytenä kontrastina pidät siinä olevaa päävihollista heidän kielenään ja raamattunaan. Se että yrität pukea viestejäsi yksittäisiin shokeeraaviin ilmoituksiin, joiden varmuus itsestään yrittää olla lisäksi ehdoton, ei vakuuta siitä, että olisit perillä itse asiasta.

B:
"vaikka kyse on pohjimmiltaan ajallis-paikallisesti lokaaleista säännönmukaisuuksista joilla ei välttämättä ole minkäänlaista yhteistä viitekehystä tai paradigmaa sen havaitsijan/mittaajan omaksutun uskomusjärjestelmän kanssa"

Teetkö tässä kahden ensimmäisen kohdan aikana mielestäsi kaksi argumenttia vai yhden? Eli onko lokaalius jotenkin sama kuin mitä uskomusjärjestelmissä ei 'sisällytetty'? Kirjoitat sen niin vaikean muotoon, kuin että uskomuksen on pakko olla ihmisellä nimeltään universaalius. Kun on olemassa abstrakti objekti 1, joka on kohde, ja objekti 2, joka on uskomus, niin mIkä on kolmas viitekehys, jolla on vain ei-yhtä universaaliuden kanssa mutta, joka on objektin 1 viitekehys?

Ovatko kaikki 'lokaalit' (maapallon taivaan alla tehdyt) väitteet täysin empiirisiä, ja pääsevätkö ne muutenkin erityisasemaan? Tämä tarkoittaisi, että kun tutkitaan niiden luonneetta, niin niistä voi löytää juuri sellaisia ominaisuuksia kuin, että ne ovat matemaattisia, ja ne voivat olla jopa matemaattisia objekteja, joita ei voi havaita. Jos hyväksyt nämä, niin se kertoo sen, että sinulla ei ole mitään periaatetta matematiikkaa vastaan, ja olet pelkkä vapaasti ajatteleva haahuilija. On tosin mahdollista, että tämä kohta tekstistä on osoitettu jotain pseudotiedettä kohtaan, missä ei olisi ollut matematiikkaa eikä mitään muualla mainittua kritiikkiäsi, mutta vain koska tuo pseudotiede teki 'epälokaalin' väitteen, niin sinun piti sanoa jotain liiskataksesi sen kuin torakan.

B:
"Todellisuudesta esitetyt väitteet, mallit ja hypoteesit eivät kuitenkaan voi koskaan olla absoluuttisessa mielessä tosia eikä epätosia koska niiden viitekehys & näkökulma ovat aina vahvasti paraidigma/kulttuurisidonnaisia ja joiden puitteissa inhimillinen yksilöllinen & kollektiivinen tietoiseksi koettu kognitio operoi."

Jos kirjoitetaan kaikki maailman lauseet ylös ja kuvitellaan, että niitä verrataan universumiin, niin väität, että mikään niistä ei ole oikea eikä väärä? Vaikka yrität puhua kuin pelkistä tiedonhankinnan tavoista ja väittää asioita vain niihin liittyen, niin tuo mitä kirjoitit on itse ontologinen väite universumista eli joko fyysinen tai metafyysinen väite (*). Sen takia sinun tulisi selittää, miten sinä sait tietoa universumista.

(*) Mietin tässä että pitääkö olla matemaattisesti harjaantunut paljon, jotta ymmärtää jonkilaisen yleistetyn väitteen myös konkreettisena väitteenä, johon pätee kaikki konkreettisen väitteen säännöt.

1

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Havainto - ja mittausvälineet on kalibroitu tai kalibroituneet vain hyvin kapealle alueelle kokonaistodellisuutta"

Tämä on sama kuin väittäisit, että todellisuudessa on enemmän kuin 3 dimensiota. Tai jotain sellaista kuin että todellisessa valossa on enemmän kuin kaksi sitä merkitsevää taajuutta, jotka pitää nähdä erikseen. Pidätkö tällaisia väitteitä oikeasti vakavasti otettavina, vain kun sinä olet niiden keksijänä? Se edustaisi eräänlaista auktoriteettiuskoa, eli sitä, että sanat muuttuvat oikeiksi ja vääriksi perustuen persoonaan.

B:
"ja kaikki tietoisena koettu havaitseminen tapahtuu kielellisten käsitteellisten filttereiden kautta eli omaksuttu uskomusjärjestelmä projisoituu havaintojen tulkinnoiksi ja sen uskomusjärjestelmän oletetaan olevan totuusarvoltaan tosi jos sen uskomusjärjestelmän avulla kyetään ainakin jossain määrin ja joiltain osin ennustamaan jotain"

Olimme menossa jotain tällaista kohti myös alitajunnan kanssa (*). Kuvittelet tuossa, että uskomusjärjestelmä on negatiivisen painolastin sana. Sinä kuitenkin käytät sanoja todella huonosti säästellen, joten en minä säikähtäisi tässä vaiheessa enää mitään. Kun kutsut tieteellistä työtä ja konsensusta uskomusjärjestelmäksi, niin tämä on vain kuvaus siitä, että jotkut tässä maailmassa ovat tuhansina vuosina käyneet keskusteluja siitä, kannattaako johonkin uskoa vai ei. He pystyivät käymään näitä keskusteluja luovuttamatta toistensa filttereiden kanssa. Uskomusjärjestelmistä voidaan siis käydä yhteinen empiirinen keskustelu (jota verrataan alla myös alitajuntojen empiiriseen vertailuun, missä kuvailen enemmän nyansseja tästä), ja jotkut uskomukset ovat siinä aina voittajia tai häviäjiä.

(*) En silti arvosta vieläkään sitä, että joskus väität ihmisten toimivan havaintojen arvionnissa 100 %alitajuisesti, ja nyt täytenä kontrastina pidät siinä olevaa päävihollista heidän kielenään ja raamattunaan. Se että yrität pukea viestejäsi yksittäisiin shokeeraaviin ilmoituksiin, joiden varmuus itsestään yrittää olla lisäksi ehdoton, ei vakuuta siitä, että olisit perillä itse asiasta.

B:
"vaikka kyse on pohjimmiltaan ajallis-paikallisesti lokaaleista säännönmukaisuuksista joilla ei välttämättä ole minkäänlaista yhteistä viitekehystä tai paradigmaa sen havaitsijan/mittaajan omaksutun uskomusjärjestelmän kanssa"

Teetkö tässä kahden ensimmäisen kohdan aikana mielestäsi kaksi argumenttia vai yhden? Eli onko lokaalius jotenkin sama kuin mitä uskomusjärjestelmissä ei 'sisällytetty'? Kirjoitat sen niin vaikean muotoon, kuin että uskomuksen on pakko olla ihmisellä nimeltään universaalius. Kun on olemassa abstrakti objekti 1, joka on kohde, ja objekti 2, joka on uskomus, niin mIkä on kolmas viitekehys, jolla on vain ei-yhtä universaaliuden kanssa mutta, joka on objektin 1 viitekehys?

Ovatko kaikki 'lokaalit' (maapallon taivaan alla tehdyt) väitteet täysin empiirisiä, ja pääsevätkö ne muutenkin erityisasemaan? Tämä tarkoittaisi, että kun tutkitaan niiden luonneetta, niin niistä voi löytää juuri sellaisia ominaisuuksia kuin, että ne ovat matemaattisia, ja ne voivat olla jopa matemaattisia objekteja, joita ei voi havaita. Jos hyväksyt nämä, niin se kertoo sen, että sinulla ei ole mitään periaatetta matematiikkaa vastaan, ja olet pelkkä vapaasti ajatteleva haahuilija. On tosin mahdollista, että tämä kohta tekstistä on osoitettu jotain pseudotiedettä kohtaan, missä ei olisi ollut matematiikkaa eikä mitään muualla mainittua kritiikkiäsi, mutta vain koska tuo pseudotiede teki 'epälokaalin' väitteen, niin sinun piti sanoa jotain liiskataksesi sen kuin torakan.

B:
"Todellisuudesta esitetyt väitteet, mallit ja hypoteesit eivät kuitenkaan voi koskaan olla absoluuttisessa mielessä tosia eikä epätosia koska niiden viitekehys & näkökulma ovat aina vahvasti paraidigma/kulttuurisidonnaisia ja joiden puitteissa inhimillinen yksilöllinen & kollektiivinen tietoiseksi koettu kognitio operoi."

Jos kirjoitetaan kaikki maailman lauseet ylös ja kuvitellaan, että niitä verrataan universumiin, niin väität, että mikään niistä ei ole oikea eikä väärä? Vaikka yrität puhua kuin pelkistä tiedonhankinnan tavoista ja väittää asioita vain niihin liittyen, niin tuo mitä kirjoitit on itse ontologinen väite universumista eli joko fyysinen tai metafyysinen väite (*). Sen takia sinun tulisi selittää, miten sinä sait tietoa universumista.

(*) Mietin tässä että pitääkö olla matemaattisesti harjaantunut paljon, jotta ymmärtää jonkilaisen yleistetyn väitteen myös konkreettisena väitteenä, johon pätee kaikki konkreettisen väitteen säännöt.

1

Lue lisää

Toisena asiana, on olemassa ihmisiä, jotka osavat kirjoittaa väitteitä, jotka sisältävät kulttuurisen ehdon tai näkökulman ehdon. Tällöin he kirjoittavat todellisuudesta väitteitä, jotka kuvaavat niin sanotusti sekä kohdetta, että subjektia. Ei ole sinunkaan etujesi mukaista väittää, etteivät nämä väitteet voi olla onnistuneita. Pääpointtini tässä on kuitenkin se, että kuten aloituksessa jo aloimme käymään läpi alitajuntaa. Niin esim. se, että alitajunta vaikuttaa prosessiin, ei tarkoita, että prosessi muuttuu epä-empiiriseksi, vaan nimeomaan tuo on alitajunta, josta voi tulla empiirinen. Tarvitsee vain ajatella tiedeyhteisö, missä kerrotaan mittausten (muotojen, värien...) lisäksi itseen vaikuttaneista kulttuureista. Tämän jälkeen tehdään konsensus siitä, mikä vaikutus kulttuurilla on. Tästä voi seurata myös uskomusjärjestelmien seulontaa, koska voi olla että alkaa näyttää, etteivät tietyt uskomukset ole kytköksissä fyysisiin tapahtumiin.

B:
"Matematiikka voi päteä ainoastaan mitattavissa/havaittavissa olevien todellisuuden säännönmukaisuuksien suhteen jossain määrin ja vain siinä tapauksessa että kaikki matemaattisen mallin muuttujat ja vakiot ovat ainakin jollain tasolla havaittavissa ja mitattavissa olevia (ilman fudge-factoreita eli "purkkavirityksiä)."

Taas tuo alku on aluksi jotain, mitä ei pysty toteamaan pienen matematiikkaan tutustumisen jälkeen eikä myöskään 100-vuotiseen matemaatikkoon tutustumisen jälkeen, missä hänet on jätetty pettyneenä. Se on selvästi väite todellisuuden perimmäisestä luonteesta.

Samalla tuossa lausessa ei ole mitään kohdallaan. Miksi kuvitella matematiikkaa tehtävän pelkästään havaittavista asioista? Kirjoitit huonosti tämän tekemisen aseman, ja käytät myös sanaa 'päteä' tosi huolimattomasti ilman selkeää tarkoitusta. Tarkoitit sanoa, että jos tekee jotain esitelmää menetelmällä X, ja sitä esitelmöityä ei voi havaita, niin silloin X ei voi päteä. Joko sitä mainittua kohdetta ei ole olemassa, vaikka sen sanotaan esiintyvän 'menetelmässä'. Tai sitten kohde on olemassa, mutta ei tee mitään niinkuin menetelmässä sanotaan. Jos X ei ole ainoastaan matematiikkaa, niin huomaa, että tämä on sama kuin esittäisi vaatimuksen, että todellisuuden on pakko olla empiirinen havainto, tai muuten todellisuus lakkaa kokonaan olemasta. Ilmeisesti se tämän ketjun mukaan lakkaa.

Päteekö tämä havaintojen matematiikka kaikkialla universumissa ja miten kaukaa hyvänsä? Vai miten sanomasi asiat suhtautuvat toisiinsa? Jos minulla on loogista purkkaa, joka tekisi viestistäsi aukottoman, niin haluaisitko lainata sitä?

Kukaan ei ole koskaan tehnyt purkkaviritystä, joka ei veisi mallia kohti havaintoja (*). Missä virityksen määritelmä on se, että edellinen matematiikka on liian vakiintunut. Numero 0 ei ole kuitenkaan vakiintuneempi kuin numero 1. Itseasiassa sinun ajattelusi matematiikasta (empiirisestä tieteestä, missä se matematiikka on ehdotuksena) on ikäänkuin sellainen, että se antaa kulttuurisen ihmishistorian vaikuttaa asenteeseesi yksittäisiä malleja kohtaan. Luulin että se olisi ollut jotain välttelemisen arvoista.

(*) Maailman objektit ja gravitaatio eivät voi olla säikeitä, paitsi jos ulottuvuuksia on usempi kuin 3. Yleensä ulottuvuuksia sanotaan olevan sen verran, että säikeet voisivat muodostaa standardimallin objektit. Säie ei itse ole fudgea, koska se ei muistuta mitään objektia missään vanhassa teoriassa. Dimensiot eivät ole (tai tule olemaan) fudgea, koska ne olivat kuin ensimmäinen säieteoria ,(jota kuitenkaan ei sanota vielä olevan). Ei ole vielä mitään oleellista säikeiden aikakauden havaintoa, millä korjata mitään säieteoriassa.

Sen sijaan että torpedoit muiden asettamia kommunikointistandardeja, niin voisit tehdä kuten muutkin, ja kutsua esim. dimensioita ja muita matemaattisia objekteja epä-empiirisiksi. Jos haluat enemmän shokeeraavaa tekstiä, niin sano kilpailijoitasi esim. 'saatanan epä-empiirisiksi malleiksi'.

B:
"Koska tekniikka pohjimmiltaan perustuu ajallis-paikallisesti lokaaleihin mittavissa/havaittavissa oleviin säännönmukaisuuksiin ja energeettisiin potentiaalieroihin niin se on käytännössä ainoa toimiva hyödyllinen inhimillisen kognition tuote"

Tekniikka on lokaalisti täällä maapallon taivaan alla. Se on täysin riippumatonta siitä, miten muu todellisuus on määritelty. Tällöin siitä ei voi muodostaa mitään muuta koskevaa lausetta, eikä siitä pysty päättelemään mitään.

Olin muutenkin miettimässä, että mitä energeettisillä potentiaalieroilla muka tekee. Ja nyt ehdottaisin, että asioissa mentäisiin niiden syville kuka perusti ja kenet -juurille, ja sanottaisiin että vain säännönmukaisuudet ovat tuossa se hyödyllisin inhimmillisen kognition tuote. Ne ovat siis nimenomaan matematiikkaa, ja joku vain valitsi ne mittausten takia nykyiseksi muodokseen?

2

Anonyymi kirjoitti:

Toisena asiana, on olemassa ihmisiä, jotka osavat kirjoittaa väitteitä, jotka sisältävät kulttuurisen ehdon tai näkökulman ehdon. Tällöin he kirjoittavat todellisuudesta väitteitä, jotka kuvaavat niin sanotusti sekä kohdetta, että subjektia. Ei ole sinunkaan etujesi mukaista väittää, etteivät nämä väitteet voi olla onnistuneita. Pääpointtini tässä on kuitenkin se, että kuten aloituksessa jo aloimme käymään läpi alitajuntaa. Niin esim. se, että alitajunta vaikuttaa prosessiin, ei tarkoita, että prosessi muuttuu epä-empiiriseksi, vaan nimeomaan tuo on alitajunta, josta voi tulla empiirinen. Tarvitsee vain ajatella tiedeyhteisö, missä kerrotaan mittausten (muotojen, värien...) lisäksi itseen vaikuttaneista kulttuureista. Tämän jälkeen tehdään konsensus siitä, mikä vaikutus kulttuurilla on. Tästä voi seurata myös uskomusjärjestelmien seulontaa, koska voi olla että alkaa näyttää, etteivät tietyt uskomukset ole kytköksissä fyysisiin tapahtumiin.

B:
"Matematiikka voi päteä ainoastaan mitattavissa/havaittavissa olevien todellisuuden säännönmukaisuuksien suhteen jossain määrin ja vain siinä tapauksessa että kaikki matemaattisen mallin muuttujat ja vakiot ovat ainakin jollain tasolla havaittavissa ja mitattavissa olevia (ilman fudge-factoreita eli "purkkavirityksiä)."

Taas tuo alku on aluksi jotain, mitä ei pysty toteamaan pienen matematiikkaan tutustumisen jälkeen eikä myöskään 100-vuotiseen matemaatikkoon tutustumisen jälkeen, missä hänet on jätetty pettyneenä. Se on selvästi väite todellisuuden perimmäisestä luonteesta.

Samalla tuossa lausessa ei ole mitään kohdallaan. Miksi kuvitella matematiikkaa tehtävän pelkästään havaittavista asioista? Kirjoitit huonosti tämän tekemisen aseman, ja käytät myös sanaa 'päteä' tosi huolimattomasti ilman selkeää tarkoitusta. Tarkoitit sanoa, että jos tekee jotain esitelmää menetelmällä X, ja sitä esitelmöityä ei voi havaita, niin silloin X ei voi päteä. Joko sitä mainittua kohdetta ei ole olemassa, vaikka sen sanotaan esiintyvän 'menetelmässä'. Tai sitten kohde on olemassa, mutta ei tee mitään niinkuin menetelmässä sanotaan. Jos X ei ole ainoastaan matematiikkaa, niin huomaa, että tämä on sama kuin esittäisi vaatimuksen, että todellisuuden on pakko olla empiirinen havainto, tai muuten todellisuus lakkaa kokonaan olemasta. Ilmeisesti se tämän ketjun mukaan lakkaa.

Päteekö tämä havaintojen matematiikka kaikkialla universumissa ja miten kaukaa hyvänsä? Vai miten sanomasi asiat suhtautuvat toisiinsa? Jos minulla on loogista purkkaa, joka tekisi viestistäsi aukottoman, niin haluaisitko lainata sitä?

Kukaan ei ole koskaan tehnyt purkkaviritystä, joka ei veisi mallia kohti havaintoja (*). Missä virityksen määritelmä on se, että edellinen matematiikka on liian vakiintunut. Numero 0 ei ole kuitenkaan vakiintuneempi kuin numero 1. Itseasiassa sinun ajattelusi matematiikasta (empiirisestä tieteestä, missä se matematiikka on ehdotuksena) on ikäänkuin sellainen, että se antaa kulttuurisen ihmishistorian vaikuttaa asenteeseesi yksittäisiä malleja kohtaan. Luulin että se olisi ollut jotain välttelemisen arvoista.

(*) Maailman objektit ja gravitaatio eivät voi olla säikeitä, paitsi jos ulottuvuuksia on usempi kuin 3. Yleensä ulottuvuuksia sanotaan olevan sen verran, että säikeet voisivat muodostaa standardimallin objektit. Säie ei itse ole fudgea, koska se ei muistuta mitään objektia missään vanhassa teoriassa. Dimensiot eivät ole (tai tule olemaan) fudgea, koska ne olivat kuin ensimmäinen säieteoria ,(jota kuitenkaan ei sanota vielä olevan). Ei ole vielä mitään oleellista säikeiden aikakauden havaintoa, millä korjata mitään säieteoriassa.

Sen sijaan että torpedoit muiden asettamia kommunikointistandardeja, niin voisit tehdä kuten muutkin, ja kutsua esim. dimensioita ja muita matemaattisia objekteja epä-empiirisiksi. Jos haluat enemmän shokeeraavaa tekstiä, niin sano kilpailijoitasi esim. 'saatanan epä-empiirisiksi malleiksi'.

B:
"Koska tekniikka pohjimmiltaan perustuu ajallis-paikallisesti lokaaleihin mittavissa/havaittavissa oleviin säännönmukaisuuksiin ja energeettisiin potentiaalieroihin niin se on käytännössä ainoa toimiva hyödyllinen inhimillisen kognition tuote"

Tekniikka on lokaalisti täällä maapallon taivaan alla. Se on täysin riippumatonta siitä, miten muu todellisuus on määritelty. Tällöin siitä ei voi muodostaa mitään muuta koskevaa lausetta, eikä siitä pysty päättelemään mitään.

Olin muutenkin miettimässä, että mitä energeettisillä potentiaalieroilla muka tekee. Ja nyt ehdottaisin, että asioissa mentäisiin niiden syville kuka perusti ja kenet -juurille, ja sanottaisiin että vain säännönmukaisuudet ovat tuossa se hyödyllisin inhimmillisen kognition tuote. Ne ovat siis nimenomaan matematiikkaa, ja joku vain valitsi ne mittausten takia nykyiseksi muodokseen?

2

Lue lisää

B:
" "tarinataso" eli selitykset lähinnä pelkkää omaksuttujen uskomuksien projisointia havaintoihin nykyisessä melko alkeellisessa ja vasta aloitteluvaiheessa olevassa tieteessä."

Säännönmukaisuudet edellyttävät tason, missä on differentiaaliyhtälöitä. Muutoin syntyy tilanteita, missä kohteessa mitataan liikaa muutoksia mitään muuta sääntöä varten. Differentiaaliyhtälöiden tai niitä vastaavan QFT:n matematiikan lisäksi ei ole olemassa muita tarinoita fysiikassa. Tietysti voidaan laskea esim. biologia ja ihmisen tunteet tarinaksi, jos ne väittävät olevan olemassa jotain muuta tuossa tarvitun lisäksi.

B:
"uskonnot ja tiede ovat siinä mielessä sama asia ja varsinkin kulttuurisidonnainen joukkointentio eli aktiivinen vallitsevan uskomusjärjestelmän projisointi muokkaa viiveellä ajallis-paikallisia säännönmukaisuuksia"

Tarinataso soitti ja halusi ehdotuksesi itselleen. Missä ovat mittaukset eri säännönmukaisuuksista? Jos mikään maapallon taivaan alla ei voi muuttua, niin ainoa mitä teet, on tarinaa ulkoavaruudesta.

B:
"Loogis-analyyttinen toiminta nimenomaan pyrkii vahvistamaan olemassaolevia uskomusjärjestelmiä"

Ei pidä paikkansa, että siis nimenomaan tieteen konsensusta ei voisi heikentää loogis-analyyttisesti. Nykyinen tiede ei ole ollut tietenkään niin tyhmä, että siinä lukisi jokin 'muna ei voi tulla ennen kanaa' -ristiriita. Eikä maailma siksi voi muuttua jonkin huutoväittelyn seurauksena. Se millä tiedettä muutetaan on kuitenkin riippumaton siitä, että henkilöt hairahtuisivat olemaan liian loogisia omaksi hyväkseen.

B:
"ja niiden tuottamia trendejä"

Sinä joskus käytät logiikkaa täysin sokeasti ja tietämättäsi. Siihen liittyen sanoisin, että kun kirjoitat tieteestä aina leväperäisesti ilman selkeää kohdetta, niin siitä tulee lukijalle todennäköisesti mieleen, että tämä henkilö varmaan luulee löytävänsä tieteen logiikasta aukon. Koska jos siitä löytää aukon, niin kirjoittaja ei myöskään käyttäisi mitään esimerkkiä.

B:
"Analoginen hahmotus perustuu konstruktiiviseen ja destruktiiviseen interferensiin"

Loogis-analyyttisyys on kattokäsite, joka sisältää analogisen päättelyn. Loogis-analyyttisyys on sama kuin tiedon (tai pulinan) tarkistamista, ja ylimääräisen tiedon tavoittelua perusteluilla, jotka tunnistetaan. Tiedon tarkistamisessa loogisuus antaa vain sen muodon, missä väitteet olivat ja niistä pitää lisäksi tehdä arvio perustuen vain omiin oikeina pidettyihin perustietoihin, tai muutoin tuloksen pitäisi tuntua siltä, että käsitelty tieto on kaikki epävarmaa.

Analoginen hahmotus, mistä puhut ei tosin yleensä tarkoita mitään minkään käsitteen alla.

Tuokin kuulostaa joltain robotilta, jolla on sensori ja johon säteilee fyysinen signaali aitona kaikkine epäpuhtauksineen. Vertaa tätä siihen, että yllä lähdit puhumaan alitajunnasta ja empiirian heikkouksista alunperin juuri värien ja muotojen avulla. Miksei tämä robotti olisi sokea kaikelle tosi informaatiolle tästä eteenpäin? (Voit sanoa, että on analoginen signaalin kääntäminen spektriksi, mutta mitä robotti sillä alkaa tehdä?)

B:
"siinä ei yritetä väkisin muokata todellisuutta sen uskomusjärjestelmän mukaiseksi vaan ikäänkuin harmoonisella tavalla omaksua sellaiset potentiaalisen todellisuuden tason ainekset jotka resonoivat positiivisella tavalla kokonaisuuden ja itsen kanssa."

Harmonia on pakottamista. Kysy keneltä tahansa kapinalliselta. Harmoniaan kelpaa vain tietty joukko taajuuksia. Itseasiassa harmonia ja tietyt taajuudet voitaisiin saada aikaan toisella aallolla ja interferenssillä. On hauskaa jos vertaat esim. tarinoita ja uskomusjärjestelmiä aalto-oppiin. Silloin tämä mitä sait lausuttua tarkoittaisi sitä, että voit kuulla minkä tahansa tarinan maailmassa, vaikka kukaan ei olisi sitä halunnut kertoa sinulle. (Riippuu tosin siitä, että olitko mitenkään määritellyt logiikassa tarvittuja oletuksia 1 ja oletuksia 2, ja missä asemassa ne olisivat vertauskuvassa, jonka kirjoitit).

Jos on kyvytön pakottamaan itseään tieteelliseen konsensukseen, niin silloin olento on mitä todennäköisimmin epäonnistunut olemaan empiirinen tavalla, jonka kuvailin monesti. Vai oletko eri mieltä siitä, että empiiriset mittaukset ja tosiasiat ovat joskus tietyissä tapauksissa asioita, joihin pitää pakottautua omasta ajatustoiminnastaan huolimatta?

3

Anonyymi kirjoitti:

B:
" "tarinataso" eli selitykset lähinnä pelkkää omaksuttujen uskomuksien projisointia havaintoihin nykyisessä melko alkeellisessa ja vasta aloitteluvaiheessa olevassa tieteessä."

Säännönmukaisuudet edellyttävät tason, missä on differentiaaliyhtälöitä. Muutoin syntyy tilanteita, missä kohteessa mitataan liikaa muutoksia mitään muuta sääntöä varten. Differentiaaliyhtälöiden tai niitä vastaavan QFT:n matematiikan lisäksi ei ole olemassa muita tarinoita fysiikassa. Tietysti voidaan laskea esim. biologia ja ihmisen tunteet tarinaksi, jos ne väittävät olevan olemassa jotain muuta tuossa tarvitun lisäksi.

B:
"uskonnot ja tiede ovat siinä mielessä sama asia ja varsinkin kulttuurisidonnainen joukkointentio eli aktiivinen vallitsevan uskomusjärjestelmän projisointi muokkaa viiveellä ajallis-paikallisia säännönmukaisuuksia"

Tarinataso soitti ja halusi ehdotuksesi itselleen. Missä ovat mittaukset eri säännönmukaisuuksista? Jos mikään maapallon taivaan alla ei voi muuttua, niin ainoa mitä teet, on tarinaa ulkoavaruudesta.

B:
"Loogis-analyyttinen toiminta nimenomaan pyrkii vahvistamaan olemassaolevia uskomusjärjestelmiä"

Ei pidä paikkansa, että siis nimenomaan tieteen konsensusta ei voisi heikentää loogis-analyyttisesti. Nykyinen tiede ei ole ollut tietenkään niin tyhmä, että siinä lukisi jokin 'muna ei voi tulla ennen kanaa' -ristiriita. Eikä maailma siksi voi muuttua jonkin huutoväittelyn seurauksena. Se millä tiedettä muutetaan on kuitenkin riippumaton siitä, että henkilöt hairahtuisivat olemaan liian loogisia omaksi hyväkseen.

B:
"ja niiden tuottamia trendejä"

Sinä joskus käytät logiikkaa täysin sokeasti ja tietämättäsi. Siihen liittyen sanoisin, että kun kirjoitat tieteestä aina leväperäisesti ilman selkeää kohdetta, niin siitä tulee lukijalle todennäköisesti mieleen, että tämä henkilö varmaan luulee löytävänsä tieteen logiikasta aukon. Koska jos siitä löytää aukon, niin kirjoittaja ei myöskään käyttäisi mitään esimerkkiä.

B:
"Analoginen hahmotus perustuu konstruktiiviseen ja destruktiiviseen interferensiin"

Loogis-analyyttisyys on kattokäsite, joka sisältää analogisen päättelyn. Loogis-analyyttisyys on sama kuin tiedon (tai pulinan) tarkistamista, ja ylimääräisen tiedon tavoittelua perusteluilla, jotka tunnistetaan. Tiedon tarkistamisessa loogisuus antaa vain sen muodon, missä väitteet olivat ja niistä pitää lisäksi tehdä arvio perustuen vain omiin oikeina pidettyihin perustietoihin, tai muutoin tuloksen pitäisi tuntua siltä, että käsitelty tieto on kaikki epävarmaa.

Analoginen hahmotus, mistä puhut ei tosin yleensä tarkoita mitään minkään käsitteen alla.

Tuokin kuulostaa joltain robotilta, jolla on sensori ja johon säteilee fyysinen signaali aitona kaikkine epäpuhtauksineen. Vertaa tätä siihen, että yllä lähdit puhumaan alitajunnasta ja empiirian heikkouksista alunperin juuri värien ja muotojen avulla. Miksei tämä robotti olisi sokea kaikelle tosi informaatiolle tästä eteenpäin? (Voit sanoa, että on analoginen signaalin kääntäminen spektriksi, mutta mitä robotti sillä alkaa tehdä?)

B:
"siinä ei yritetä väkisin muokata todellisuutta sen uskomusjärjestelmän mukaiseksi vaan ikäänkuin harmoonisella tavalla omaksua sellaiset potentiaalisen todellisuuden tason ainekset jotka resonoivat positiivisella tavalla kokonaisuuden ja itsen kanssa."

Harmonia on pakottamista. Kysy keneltä tahansa kapinalliselta. Harmoniaan kelpaa vain tietty joukko taajuuksia. Itseasiassa harmonia ja tietyt taajuudet voitaisiin saada aikaan toisella aallolla ja interferenssillä. On hauskaa jos vertaat esim. tarinoita ja uskomusjärjestelmiä aalto-oppiin. Silloin tämä mitä sait lausuttua tarkoittaisi sitä, että voit kuulla minkä tahansa tarinan maailmassa, vaikka kukaan ei olisi sitä halunnut kertoa sinulle. (Riippuu tosin siitä, että olitko mitenkään määritellyt logiikassa tarvittuja oletuksia 1 ja oletuksia 2, ja missä asemassa ne olisivat vertauskuvassa, jonka kirjoitit).

Jos on kyvytön pakottamaan itseään tieteelliseen konsensukseen, niin silloin olento on mitä todennäköisimmin epäonnistunut olemaan empiirinen tavalla, jonka kuvailin monesti. Vai oletko eri mieltä siitä, että empiiriset mittaukset ja tosiasiat ovat joskus tietyissä tapauksissa asioita, joihin pitää pakottautua omasta ajatustoiminnastaan huolimatta?

3

Lue lisää

B:
"Todellisuuden potentiaalien taso (kollektiivinen alitajunta, kvanttityhjiö) muodostavat ikäänkuin "multiversumin" tai "valintamyymälän" josta tietoisesti analogisten resonanssien avulla aktiivisesti pyritään poimimaan tai vaihtoehtoisesti lukitussa kollektiivisessa uskomusjärjestelmässä poimiutuu passiivisesti aktuaalinen todellisuus varsinkin jos toimimme lauma-ajattelun mukaisesti ja luovutamme oman vastuumme jollekin ulkoiselle auktoriteetille tai instituutiolle."

Voiko ihminen tietämättään ja täysin ummikkona koko asiasta kutenkin uskoa puhtaaseen säieteoriaan ilman virheitä näkemyksessään? Jos nimenomaan säieteoria ja vain muutama muu teoria esiintyy luonnossa siten, että se fyysisesti tulee sieltä ihmiseen, niin miksi säieteoriasta spekulointi on huono asia? Kaikkien vastuu on kilpailla säieteorian kanssa? Miten se käytännössä tapahtuu? Jos joltain kysyttäisiin, että ajatteliko hän tänään jotain muuta kuin säieteoriaan uskomista, niin lasketaanko hänet kapinalliseksi, ja lisäksi minkä arvion hän tai me muut tekisimme siitä, että oliko hänen ajattelunsa parempi kuin ajatella säieteoriaa?

Onko loogis-analyyttisyys (mistä tahansa asiasta) passiivista avautumista jollekin (joka on spesifisti aina säieteoria tms. tai esim. lakien universaalisuus)?

B:
"Olen joskus aikaisemmin myös maininnut että erilaiset viitekehykset ja näkökulmat suhteessa samaan tutkimuskohteeseen eivät välttämättä ole sillä tavalla yhteismitallisia että niitä voisi menestyksellisesti soveltaa samaan loogis-analyyttiseen päättelyyn joista tyypillinen esimerkki on ns. vapaan tahdon ongelma jossa sotketaan keskenään pelkästään käyttäytymisen tason empiirisiä havaintoja ja aistein havaitsemattomia asioita kuten tahto, intentio ja vapaus johonkin/jostakin."

Ottaisin tähän nopean kannan, että esim. tahto ollessaan aistein havaitsematon ei olisi sama tutkimuskohde kuin muut. Loogis-analyyttisyyttä en silti sulje pois esim. kahta ihan arkisesti eri kohdetta yhdistävänä tekijänä. Kohteiden yhdistäminen on joskus oleellista tutkimusta, missä jotkut toivottomat ihmiset lisäksi tutkivat asioitaan logiikalla, kun muuta ei ole. Jos ylläolevaan vertaa, niin todennäköisesti ihmisten tuollaisella alalla pitäisi kertoa toisilleen käsityksistään tahdosta ja tämä näyttelee jotain osaa siinä, mihin tutkimus menee. Siksi iso osa alasta on tod. näk. syntynyt sen jälkeen, kun psykologia syntyi, samalla kun kuitenkin mikä tahansa muu tämä alan ns. komponenttitiede olisi ollut jossain muodossa mahdollisesti käytettävänä.

B:
"Mitä tulee logiikkaan ja loogis-analyyttiseen metodiin sinänsä niin se tietysti toimii suht hyvin sellaisessa viitekehyksessä jossa ei esiinny kovin paljon anomalioita eli ns. valkoisia variksia sotkemassa induktion logiikkaa."

Tämän lauseen voi lukea vain niin, että sinusta kaikki muut logiikan alat paitsi induktio, ovat arvottomia. Mukaanlukien analogia. Ja induktio on arvoton joskus.

Loogis-analyyttisyys on jotain, mitä tässä nimenomaisessa keskustelussa tarjottaisiin ajattelutavaksi maallikoille, joiden pitäisi kehitää elämäänsä joku suhtautuminen tiedettä kohtaan. Minulle tämä on eräs sen hyvin itsestäänselvä asema, ja yhdessä kohtaa yllä sinäkin esitit sen juuri tällä tavalla. Mitä ihmettä nämä konsensustieteen kansalle tarjoamat anomalia-varikset siis edustavat? Ja voiko väittää, että ne tuntuvat anomalioilta subjektiivisesti, jos on maallikko, eikä näe niitä joka päivä? Vai oletko sinä ja pseudotieteet anomalia-varis, ja ovatko anomaliat tuotettu sitä varten, että voisit hallita ihmisten kykyä logiikkaan?

Loogis-analyyttisyydessä ei ole mitään kvantifioitavaa lopputulosta kuin 'toimia hyvin'. Esim. mitään teknologiaa ei ole luotu loogis-analyyttisyyden avulla (tai jos sille tielle lähdettäisiin, niin monen teknologian tekemisen aikana saman kontekstin logiikka esiintyy lukuisia kertoja muodossa 'tätä kokeiltiin: ei toiminut'). Lisäksi monesti loogis-analyyttisyyden onnistumisen jälkeen siitä saadut hyvät palkinnot ovat muotoa 'älä luota tuohon tyyppiin'.

Tiede on ala, joka ei pysähdy anomaliaan. Se tekee mallin, johon anomalia on lisätty purkan avulla tai muutoin. Sen jälkeen se tekee induktion, että tämä malli pätee kaikkialla. Ja näin on, koska ei ole anomaliaa enää. Ajattelusi anomalioiden pysäytysvoimasta näyttä siltä, että ajattelisit kaikkien oletusarvoisesti olevan ilman vastuuta mistään asioiden edistämisestä, ja lisäksi tunnut kehottavan tähän hanskat pois kädestä menetelmään.

B:
"Pelkkä teorian/tarinan sisäinen loogis-koherenttisuus ei riitä siihen että se olisi tosi vaikka se omaksutun paradigman uskomusjärjestelmän puitteissa sellaiselta kuullostaisi"

Jos fysiikka tekee (tai vertaisarvioi) teoriaa kauemmin kuin vuoden, niin ei ole välttämättä olemassa mitään sellaista ilmiötä kuin teorian epäloogisuus, joka olisi juuri matemaattista. Turha siis edes verrata teorioita toisiinsa tällä tavalla.

4

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Todellisuuden potentiaalien taso (kollektiivinen alitajunta, kvanttityhjiö) muodostavat ikäänkuin "multiversumin" tai "valintamyymälän" josta tietoisesti analogisten resonanssien avulla aktiivisesti pyritään poimimaan tai vaihtoehtoisesti lukitussa kollektiivisessa uskomusjärjestelmässä poimiutuu passiivisesti aktuaalinen todellisuus varsinkin jos toimimme lauma-ajattelun mukaisesti ja luovutamme oman vastuumme jollekin ulkoiselle auktoriteetille tai instituutiolle."

Voiko ihminen tietämättään ja täysin ummikkona koko asiasta kutenkin uskoa puhtaaseen säieteoriaan ilman virheitä näkemyksessään? Jos nimenomaan säieteoria ja vain muutama muu teoria esiintyy luonnossa siten, että se fyysisesti tulee sieltä ihmiseen, niin miksi säieteoriasta spekulointi on huono asia? Kaikkien vastuu on kilpailla säieteorian kanssa? Miten se käytännössä tapahtuu? Jos joltain kysyttäisiin, että ajatteliko hän tänään jotain muuta kuin säieteoriaan uskomista, niin lasketaanko hänet kapinalliseksi, ja lisäksi minkä arvion hän tai me muut tekisimme siitä, että oliko hänen ajattelunsa parempi kuin ajatella säieteoriaa?

Onko loogis-analyyttisyys (mistä tahansa asiasta) passiivista avautumista jollekin (joka on spesifisti aina säieteoria tms. tai esim. lakien universaalisuus)?

B:
"Olen joskus aikaisemmin myös maininnut että erilaiset viitekehykset ja näkökulmat suhteessa samaan tutkimuskohteeseen eivät välttämättä ole sillä tavalla yhteismitallisia että niitä voisi menestyksellisesti soveltaa samaan loogis-analyyttiseen päättelyyn joista tyypillinen esimerkki on ns. vapaan tahdon ongelma jossa sotketaan keskenään pelkästään käyttäytymisen tason empiirisiä havaintoja ja aistein havaitsemattomia asioita kuten tahto, intentio ja vapaus johonkin/jostakin."

Ottaisin tähän nopean kannan, että esim. tahto ollessaan aistein havaitsematon ei olisi sama tutkimuskohde kuin muut. Loogis-analyyttisyyttä en silti sulje pois esim. kahta ihan arkisesti eri kohdetta yhdistävänä tekijänä. Kohteiden yhdistäminen on joskus oleellista tutkimusta, missä jotkut toivottomat ihmiset lisäksi tutkivat asioitaan logiikalla, kun muuta ei ole. Jos ylläolevaan vertaa, niin todennäköisesti ihmisten tuollaisella alalla pitäisi kertoa toisilleen käsityksistään tahdosta ja tämä näyttelee jotain osaa siinä, mihin tutkimus menee. Siksi iso osa alasta on tod. näk. syntynyt sen jälkeen, kun psykologia syntyi, samalla kun kuitenkin mikä tahansa muu tämä alan ns. komponenttitiede olisi ollut jossain muodossa mahdollisesti käytettävänä.

B:
"Mitä tulee logiikkaan ja loogis-analyyttiseen metodiin sinänsä niin se tietysti toimii suht hyvin sellaisessa viitekehyksessä jossa ei esiinny kovin paljon anomalioita eli ns. valkoisia variksia sotkemassa induktion logiikkaa."

Tämän lauseen voi lukea vain niin, että sinusta kaikki muut logiikan alat paitsi induktio, ovat arvottomia. Mukaanlukien analogia. Ja induktio on arvoton joskus.

Loogis-analyyttisyys on jotain, mitä tässä nimenomaisessa keskustelussa tarjottaisiin ajattelutavaksi maallikoille, joiden pitäisi kehitää elämäänsä joku suhtautuminen tiedettä kohtaan. Minulle tämä on eräs sen hyvin itsestäänselvä asema, ja yhdessä kohtaa yllä sinäkin esitit sen juuri tällä tavalla. Mitä ihmettä nämä konsensustieteen kansalle tarjoamat anomalia-varikset siis edustavat? Ja voiko väittää, että ne tuntuvat anomalioilta subjektiivisesti, jos on maallikko, eikä näe niitä joka päivä? Vai oletko sinä ja pseudotieteet anomalia-varis, ja ovatko anomaliat tuotettu sitä varten, että voisit hallita ihmisten kykyä logiikkaan?

Loogis-analyyttisyydessä ei ole mitään kvantifioitavaa lopputulosta kuin 'toimia hyvin'. Esim. mitään teknologiaa ei ole luotu loogis-analyyttisyyden avulla (tai jos sille tielle lähdettäisiin, niin monen teknologian tekemisen aikana saman kontekstin logiikka esiintyy lukuisia kertoja muodossa 'tätä kokeiltiin: ei toiminut'). Lisäksi monesti loogis-analyyttisyyden onnistumisen jälkeen siitä saadut hyvät palkinnot ovat muotoa 'älä luota tuohon tyyppiin'.

Tiede on ala, joka ei pysähdy anomaliaan. Se tekee mallin, johon anomalia on lisätty purkan avulla tai muutoin. Sen jälkeen se tekee induktion, että tämä malli pätee kaikkialla. Ja näin on, koska ei ole anomaliaa enää. Ajattelusi anomalioiden pysäytysvoimasta näyttä siltä, että ajattelisit kaikkien oletusarvoisesti olevan ilman vastuuta mistään asioiden edistämisestä, ja lisäksi tunnut kehottavan tähän hanskat pois kädestä menetelmään.

B:
"Pelkkä teorian/tarinan sisäinen loogis-koherenttisuus ei riitä siihen että se olisi tosi vaikka se omaksutun paradigman uskomusjärjestelmän puitteissa sellaiselta kuullostaisi"

Jos fysiikka tekee (tai vertaisarvioi) teoriaa kauemmin kuin vuoden, niin ei ole välttämättä olemassa mitään sellaista ilmiötä kuin teorian epäloogisuus, joka olisi juuri matemaattista. Turha siis edes verrata teorioita toisiinsa tällä tavalla.

4

Lue lisää

On mahdollista olla ristiriidassa toisen teorian kanssa (tämä ei ole loogis-analyyttisyyttä, vaan täysin numeroita). Mikä on identtisesti sama kuin se fakta, että voi olla ristiriidassa mittausten kanssa. Teoriassa se ehkä tuntuu enemmän matemaattisloogiselta ominaisuudelta, ja muutoinkin malleissa voi olla asioita, joita ei mitata. Tässäkin kohtaa on nyt siten, että ei kukaan tee malleja, jotka ovat ristiriidassa mittausten kanssa, ja samalla on olemassa ns. nykyinen konsensus malli, joka noudattaa mittauksia, joten summa summarum jokainen teoria on yleensä loogisesti sama kuin esim. standardimalli. Mutta tässä kohtaa tämän loogisen objektin määritelmä ei ollut kaikki matemaattiset objektit, vaan ainoastaan mittaustulokset.

B:
"jos ei ole vaivautunut myös tutkimaan vaihtoehtoisia malleja ja niiden valtavirran kritiikkiä."

Annoit tässä muuten ohjeen tutkia asioiden sisäistä loogis-koherenttiutta, jos kuuluu samaan kulttiin kuin sinä. Edistät ilmeisesti ihmiskunnan eriarvoistamista ideologian perusteella, ja välineenä siinä on se, että toiset saavat paremmat ajattelukyvyt kuin toiset.

Edellä olit todella huolissasi siitä, että logiikka ei toimi jos viitekehykset ovat kaukana tosistaan. Vaikka henkilö päätyisi pitämään tiedettä epäloogisena, niin hänen pitää ensin ns. käyttää logiikkaa tähän. Onko sellainen sääntö, että jokaisen vaihtoehtoisen mallin viitekehys on aina sama kuin standardin tieteen on? Vai olitko oikaissut jossain kohtaa pahasti, ja sinulta lipsahti, että tuomioissasi epäloogiseksi, jotka teet lukemiesi pseudolähteiden perusteella, ei tehdä mitään loogista työtä, vaan se tulos esim. otetaan valmiina?

Minua ihmetyttää analogia-ketjussasi myös sellainen asia, että puhut logiikan käytöstä paljon sellaisena, millä voi lukea asioita. Mutta eikö sinua kiinnosta mikä se on, mistä kirjoitukset tulevat (ei tule välttämättä mistään logiikasta)? Oleellisena tieteellisenä aiheena olisi parantaa myös kirjoittamista tai sitä, mitä asia on jo ennen kirjoittamista.

EI olisi mitään mahdollisuutta päätyä pitämään tieteen mallia matemattisesti epäloogisena, kuten jo sanoin. Joten voisit tarkentaa, mitä ihmettä tapahtuu sen jälkeen, kun on laskenut pseudotieteen kirjan alas. Missään ei myöskään voi esiintyä kritiikkiä. Fysiikassa edes tiede ei yleensä voi esittää toista tiedettä kohtaan kritiikkiä joka purisi loogisesti tai vakuuttavasti yhtään mihinkään,jos kyseessä ei ole jotain täysin havaintoihin liittyvää uudistusta tai joskus Occamin partaterä. Esim. aurinkokeskisen ja maakeskisen mallin välinen keskustelu oli täydellistä ajanhukkaa (vasta aivan viimeisessä vaiheessa, tai oikeastaan havaintojen jo ratkaistua asian monien mielestä, Newtonin ja Keplerin gravitaatio olisi voinut esittää hieman joitakin vakuuttavan Occam-väitteen muille). Kritiikin syntyminen ja osuminen tieteelliseen teoriaan on siis absurdia, mutta myös se on absurdia, että olisi olemassa vaihtoehtoinen malli, ja sen sisällön voisi kokea kritiikiksi muita kohtaan. Kaikki mihin voisi viitatta jonkin mallin vastaisena tekstinä on siis täysin muusta riippumatonta.

Lopuksi voidaan sanoa olevan esim. niin että hiukkaset ovat määritelmällisesti eri asia kuin säikeet. Niiden vertailuun voi ottaa apuun logiikkaa. Jos pseudotiede sisältää jonkinlaisen mallin tällaisesta ja päädyt ajattelemaan, että hiukkanen ei pidä paikkaansa, ja syy on se että sinulle on kerrottu säikeen mahdollisuudesta (eikä siitä, että hiukkanen ei toteuttaisi koetta, mikä on tietona riippumatonta säkeistä), niin ainoa mitä se minusta merkitsee, on että sinä olet auktoriteettiuskovainen, joka etsii omia kirkkojaan. Tai esim. tieteessä on liike, mutta pseudotieteessä on esiintymä (nämä pitäisi vaihtaa päittäin, ja yleensä pseudotiede ottaa modernin tieteen ja pitää sitä 'epäloogisena' omalla konservatiivisella ehdotuksellaan).

B:
"Molemmat julkisuudessa esitetyt keskenään kiistelevät hahmotukset voivat olla osittain vääriä tai puutteellisia vaikka eri aspektiensa suhteen (esim. kreationismi vs evoteoria ja muut dialektisesti vastakkaiset kannat monien muidenkin suhteen)."

Kaikkia tieteen vaihtoehtoja eri asioille ei voi laittaa kerralla julkisuuteen, koska julkisuudesta, joka vastaa sitä, että kaikki lukevat sen, loppuu tila kesken.

Onko kreationismi mitenkään julkisuudessa, tai samassa julkisuudessa kuin evo?

Kumpikaan evo tai krea ei ole vastuussa toisistaan, vaan ne ovat omaa elämäänsä eläviä olioita. Evo on evoa, koska se on tieteellisesti oikeassa, eikä tiedettä mikään pysty haastamaan laajassa mittakaavassa. Krea on jotain, mitä ei voi edes analysoida eli muuttaa kenenkään mieltä siitä. Tai jotkut ehkä voisivat analysoida siinä sen, mikä sinua ehkä liikuttaisi tässä, että miksi se on juuri tuo yksi uskomus, joka on kaikkein suurin. Olin nimittäin melkein sanomassa, että se on sattumaa, että mikä epätieteellinen suuntaus on vallassa.

5

Anonyymi kirjoitti:

On mahdollista olla ristiriidassa toisen teorian kanssa (tämä ei ole loogis-analyyttisyyttä, vaan täysin numeroita). Mikä on identtisesti sama kuin se fakta, että voi olla ristiriidassa mittausten kanssa. Teoriassa se ehkä tuntuu enemmän matemaattisloogiselta ominaisuudelta, ja muutoinkin malleissa voi olla asioita, joita ei mitata. Tässäkin kohtaa on nyt siten, että ei kukaan tee malleja, jotka ovat ristiriidassa mittausten kanssa, ja samalla on olemassa ns. nykyinen konsensus malli, joka noudattaa mittauksia, joten summa summarum jokainen teoria on yleensä loogisesti sama kuin esim. standardimalli. Mutta tässä kohtaa tämän loogisen objektin määritelmä ei ollut kaikki matemaattiset objektit, vaan ainoastaan mittaustulokset.

B:
"jos ei ole vaivautunut myös tutkimaan vaihtoehtoisia malleja ja niiden valtavirran kritiikkiä."

Annoit tässä muuten ohjeen tutkia asioiden sisäistä loogis-koherenttiutta, jos kuuluu samaan kulttiin kuin sinä. Edistät ilmeisesti ihmiskunnan eriarvoistamista ideologian perusteella, ja välineenä siinä on se, että toiset saavat paremmat ajattelukyvyt kuin toiset.

Edellä olit todella huolissasi siitä, että logiikka ei toimi jos viitekehykset ovat kaukana tosistaan. Vaikka henkilö päätyisi pitämään tiedettä epäloogisena, niin hänen pitää ensin ns. käyttää logiikkaa tähän. Onko sellainen sääntö, että jokaisen vaihtoehtoisen mallin viitekehys on aina sama kuin standardin tieteen on? Vai olitko oikaissut jossain kohtaa pahasti, ja sinulta lipsahti, että tuomioissasi epäloogiseksi, jotka teet lukemiesi pseudolähteiden perusteella, ei tehdä mitään loogista työtä, vaan se tulos esim. otetaan valmiina?

Minua ihmetyttää analogia-ketjussasi myös sellainen asia, että puhut logiikan käytöstä paljon sellaisena, millä voi lukea asioita. Mutta eikö sinua kiinnosta mikä se on, mistä kirjoitukset tulevat (ei tule välttämättä mistään logiikasta)? Oleellisena tieteellisenä aiheena olisi parantaa myös kirjoittamista tai sitä, mitä asia on jo ennen kirjoittamista.

EI olisi mitään mahdollisuutta päätyä pitämään tieteen mallia matemattisesti epäloogisena, kuten jo sanoin. Joten voisit tarkentaa, mitä ihmettä tapahtuu sen jälkeen, kun on laskenut pseudotieteen kirjan alas. Missään ei myöskään voi esiintyä kritiikkiä. Fysiikassa edes tiede ei yleensä voi esittää toista tiedettä kohtaan kritiikkiä joka purisi loogisesti tai vakuuttavasti yhtään mihinkään,jos kyseessä ei ole jotain täysin havaintoihin liittyvää uudistusta tai joskus Occamin partaterä. Esim. aurinkokeskisen ja maakeskisen mallin välinen keskustelu oli täydellistä ajanhukkaa (vasta aivan viimeisessä vaiheessa, tai oikeastaan havaintojen jo ratkaistua asian monien mielestä, Newtonin ja Keplerin gravitaatio olisi voinut esittää hieman joitakin vakuuttavan Occam-väitteen muille). Kritiikin syntyminen ja osuminen tieteelliseen teoriaan on siis absurdia, mutta myös se on absurdia, että olisi olemassa vaihtoehtoinen malli, ja sen sisällön voisi kokea kritiikiksi muita kohtaan. Kaikki mihin voisi viitatta jonkin mallin vastaisena tekstinä on siis täysin muusta riippumatonta.

Lopuksi voidaan sanoa olevan esim. niin että hiukkaset ovat määritelmällisesti eri asia kuin säikeet. Niiden vertailuun voi ottaa apuun logiikkaa. Jos pseudotiede sisältää jonkinlaisen mallin tällaisesta ja päädyt ajattelemaan, että hiukkanen ei pidä paikkaansa, ja syy on se että sinulle on kerrottu säikeen mahdollisuudesta (eikä siitä, että hiukkanen ei toteuttaisi koetta, mikä on tietona riippumatonta säkeistä), niin ainoa mitä se minusta merkitsee, on että sinä olet auktoriteettiuskovainen, joka etsii omia kirkkojaan. Tai esim. tieteessä on liike, mutta pseudotieteessä on esiintymä (nämä pitäisi vaihtaa päittäin, ja yleensä pseudotiede ottaa modernin tieteen ja pitää sitä 'epäloogisena' omalla konservatiivisella ehdotuksellaan).

B:
"Molemmat julkisuudessa esitetyt keskenään kiistelevät hahmotukset voivat olla osittain vääriä tai puutteellisia vaikka eri aspektiensa suhteen (esim. kreationismi vs evoteoria ja muut dialektisesti vastakkaiset kannat monien muidenkin suhteen)."

Kaikkia tieteen vaihtoehtoja eri asioille ei voi laittaa kerralla julkisuuteen, koska julkisuudesta, joka vastaa sitä, että kaikki lukevat sen, loppuu tila kesken.

Onko kreationismi mitenkään julkisuudessa, tai samassa julkisuudessa kuin evo?

Kumpikaan evo tai krea ei ole vastuussa toisistaan, vaan ne ovat omaa elämäänsä eläviä olioita. Evo on evoa, koska se on tieteellisesti oikeassa, eikä tiedettä mikään pysty haastamaan laajassa mittakaavassa. Krea on jotain, mitä ei voi edes analysoida eli muuttaa kenenkään mieltä siitä. Tai jotkut ehkä voisivat analysoida siinä sen, mikä sinua ehkä liikuttaisi tässä, että miksi se on juuri tuo yksi uskomus, joka on kaikkein suurin. Olin nimittäin melkein sanomassa, että se on sattumaa, että mikä epätieteellinen suuntaus on vallassa.

5

Lue lisää

Päätin vaihteeksi vastata tähän loputtomaan puppugenerointiin jonka ainoa tarkoitus tuntuu olevan ns. virallisessa konsensustranssissa olevien rauhoitteleminen koska oikeaa liturgiaa muka opetetaan vain yliopistojen massiivisen byrokratian ja kontrollin puitteissa ja kaikki muu on sitten tietysti aina huuhaata ja pseudotiedettä koska todellisuus on heidän mielestään jo valmiiksi selitetty eli ihan sama skenaario kuin tyypillisissä kulteissa.

"Trust the "SCIENCE"!" :D

"Tämä on sama kuin väittäisit, että todellisuudessa on enemmän kuin 3 dimensiota. "

Todellisuudessa voi olla enemmän kuin 3 ulottuvuutta eikä aikaa pidä sotkea avaruudellisiin ulottuvuuksiin kuten Einsteinin tai oikeammin Minkowskin mallissa tehtiin koska se on monimutkaisempi asia kuin pelkkä skalaariarvo (ks. Nikolai Kozyrev) .

Hyperdimensionaalisuus tarkoittaa lähinnä sitä että todellisuudessa on runsaasti sellaisia asioita jotka eivät sovellu esitettäväksi 3d+1t koordinaatistoon projisoituina vaikka se soveltuu aistihavaintojen mallintamiseen jotka tulkitaan vallitsevan paradigman puitteissa joksikin vaikka minkään empiirisen havainnon mukana ei välity minkäänlaista ontologiaa (kuten fysikalismi) eikä mitään muutakaan josta voisi sellaisenaan päätellä jotain selityksiä ja selitykset liittyvät ymmärtämiseen ja kuvaukset sinänsä ovat aina ontologisesti neutraaleja.
Tieteessä tosin tyypillisesti luullaan että kuvaus on sama asia kuin selitys.
...
Aistit ja mittauslaitteet reagoivat vain kapeaan osaan sähkömagneettista spektriä ja esim. ns. ufot/uapit saadaan näkyviin kameroiden infrapunasuodattimilla ja hyvin nopealla virkistystaajuudella.
.....
"Olimme menossa jotain tällaista kohti myös alitajunnan kanssa (*). Kuvittelet tuossa, että uskomusjärjestelmä on negatiivisen painolastin sana."

Tiukat logiikan totuusarvot tuottavat helposti uskomuksia ja uskomusjärjestelmiä.

Jos lähdetään siitä että mihinkään ei kannata uskoa annettuna eikä pitää minään lopullisena totuutena tai epätotuutena niin toimivampi strategia olisi vähitellen rakennella progessiivisia approksimaatioita eli pitää asioita korkeintaan jossain määrin mahdollisina eikä minään lopullisena totuutena tai valheena.

Jos on jotain henkilökohtaisesti kokenut tai jokin kokemus on riittävän pitkäkestoisesti raportoitu (kuten ufot ja ns. paranormaalit ilmiöt) niin jotain on todennäköisesti oikeasti koettu vaikka tulkinnat voivat olla vääriä tai puutteellisia. "Ei savua ilman tulta".

On epätieteellistä jakaa asiat tieteeksi ja pseudotieteeksi tai että jokin on ikäänkuin oletusarvoisesti jo mahdotonta koska se on ristiriidassa olemassaolevan konsensustieteen kanssa varsinkin kun se konsensus on pakotetun oloista eikä siitä saa poiketa ilman rangaistuksia ja koko koulutusjärjestelmä perustuu Pavlovilaiselle keppi-porkkana ehdollistamiselle jo 6 vuotiaasta lähtien ja jossa tuhlataan massiivisesti aikaa ja energiaa poukkoilevaan opetukseen jossa kerran tunnissa Pavlovin koirakouilun kellot soivat ja metelöivä kakaralauma ryntää välitunnille tai ruokailuun,

Se opetus mikä kestää tuossa ääliötehtaassa kymmeniä vuosia voidaan olennaisilta osiltaan ominpäin oppia paljon lyhemmässä ajssa projektiluonteisesti ilman keskeytyksiä varsinkin kun ottaa huomioon että käytännön taitojen ylläpito edellyttää jatkuvaa harjoittelua eikä mitään kannata opetella jos sitä ei oikeasti tarvitse ja sen oppii melko nopeasti sitten tekemällä eikä siihen tarvita mitään ammatinharjoittamislisenssiä jonka vain sen ääliötehtaan byrokraatit voivat myöntää.
...

Jos jokin ihmisen toiminta on automaattista ja rutiininomaista niin siitä ei yleensä jää juurikaan muistikuvia eli toimitaan ikäänkuin automaattiohjauksella kunnes jotain erilaista ilmaantuu mikä vaatii tarkkaavaisen mielen aktivoitumista.
...
Uskonnoissa puhutaan usein kanonisista opeista ja institutionaalisessa tieteessä vastaavasti jotkut teoriat ja hahmotukset ovat ikäänkuin "kaiken järkevän epäilyn yläpuolella" kuten suhteellisuusteoriat, neodarwinistinen evoluutioteoria, neurotieteen malli tietoisuudesta aivojen tuotoksena tai näennäisilmiönä koska se ei ole konsensusempiirisesti havaittavissa.
....
2-jakoinen hahmotus ja logiikka eivät toimi koska jos on 2 erilaista entiteettiä niin niillä pitää olla yhteinen rajapinta jolloin kyseessä on aina 3-jakoinen malli.

Logiikassa muodollinen epätotuus kohtaa muodollisen totuuden niiden yhteisessä rajapinnassa mikä voi olla aluksi vaikea hahmottaa mutta jos esimerkiksi ottaa esim. avoimen ja suljetun oven niin se oven avoimuus voi lähestyä asymptoottisesti suljettua kun sitä ovea suljetaan vähitellen.

===>

Anonyymi kirjoitti:

On mahdollista olla ristiriidassa toisen teorian kanssa (tämä ei ole loogis-analyyttisyyttä, vaan täysin numeroita). Mikä on identtisesti sama kuin se fakta, että voi olla ristiriidassa mittausten kanssa. Teoriassa se ehkä tuntuu enemmän matemaattisloogiselta ominaisuudelta, ja muutoinkin malleissa voi olla asioita, joita ei mitata. Tässäkin kohtaa on nyt siten, että ei kukaan tee malleja, jotka ovat ristiriidassa mittausten kanssa, ja samalla on olemassa ns. nykyinen konsensus malli, joka noudattaa mittauksia, joten summa summarum jokainen teoria on yleensä loogisesti sama kuin esim. standardimalli. Mutta tässä kohtaa tämän loogisen objektin määritelmä ei ollut kaikki matemaattiset objektit, vaan ainoastaan mittaustulokset.

B:
"jos ei ole vaivautunut myös tutkimaan vaihtoehtoisia malleja ja niiden valtavirran kritiikkiä."

Annoit tässä muuten ohjeen tutkia asioiden sisäistä loogis-koherenttiutta, jos kuuluu samaan kulttiin kuin sinä. Edistät ilmeisesti ihmiskunnan eriarvoistamista ideologian perusteella, ja välineenä siinä on se, että toiset saavat paremmat ajattelukyvyt kuin toiset.

Edellä olit todella huolissasi siitä, että logiikka ei toimi jos viitekehykset ovat kaukana tosistaan. Vaikka henkilö päätyisi pitämään tiedettä epäloogisena, niin hänen pitää ensin ns. käyttää logiikkaa tähän. Onko sellainen sääntö, että jokaisen vaihtoehtoisen mallin viitekehys on aina sama kuin standardin tieteen on? Vai olitko oikaissut jossain kohtaa pahasti, ja sinulta lipsahti, että tuomioissasi epäloogiseksi, jotka teet lukemiesi pseudolähteiden perusteella, ei tehdä mitään loogista työtä, vaan se tulos esim. otetaan valmiina?

Minua ihmetyttää analogia-ketjussasi myös sellainen asia, että puhut logiikan käytöstä paljon sellaisena, millä voi lukea asioita. Mutta eikö sinua kiinnosta mikä se on, mistä kirjoitukset tulevat (ei tule välttämättä mistään logiikasta)? Oleellisena tieteellisenä aiheena olisi parantaa myös kirjoittamista tai sitä, mitä asia on jo ennen kirjoittamista.

EI olisi mitään mahdollisuutta päätyä pitämään tieteen mallia matemattisesti epäloogisena, kuten jo sanoin. Joten voisit tarkentaa, mitä ihmettä tapahtuu sen jälkeen, kun on laskenut pseudotieteen kirjan alas. Missään ei myöskään voi esiintyä kritiikkiä. Fysiikassa edes tiede ei yleensä voi esittää toista tiedettä kohtaan kritiikkiä joka purisi loogisesti tai vakuuttavasti yhtään mihinkään,jos kyseessä ei ole jotain täysin havaintoihin liittyvää uudistusta tai joskus Occamin partaterä. Esim. aurinkokeskisen ja maakeskisen mallin välinen keskustelu oli täydellistä ajanhukkaa (vasta aivan viimeisessä vaiheessa, tai oikeastaan havaintojen jo ratkaistua asian monien mielestä, Newtonin ja Keplerin gravitaatio olisi voinut esittää hieman joitakin vakuuttavan Occam-väitteen muille). Kritiikin syntyminen ja osuminen tieteelliseen teoriaan on siis absurdia, mutta myös se on absurdia, että olisi olemassa vaihtoehtoinen malli, ja sen sisällön voisi kokea kritiikiksi muita kohtaan. Kaikki mihin voisi viitatta jonkin mallin vastaisena tekstinä on siis täysin muusta riippumatonta.

Lopuksi voidaan sanoa olevan esim. niin että hiukkaset ovat määritelmällisesti eri asia kuin säikeet. Niiden vertailuun voi ottaa apuun logiikkaa. Jos pseudotiede sisältää jonkinlaisen mallin tällaisesta ja päädyt ajattelemaan, että hiukkanen ei pidä paikkaansa, ja syy on se että sinulle on kerrottu säikeen mahdollisuudesta (eikä siitä, että hiukkanen ei toteuttaisi koetta, mikä on tietona riippumatonta säkeistä), niin ainoa mitä se minusta merkitsee, on että sinä olet auktoriteettiuskovainen, joka etsii omia kirkkojaan. Tai esim. tieteessä on liike, mutta pseudotieteessä on esiintymä (nämä pitäisi vaihtaa päittäin, ja yleensä pseudotiede ottaa modernin tieteen ja pitää sitä 'epäloogisena' omalla konservatiivisella ehdotuksellaan).

B:
"Molemmat julkisuudessa esitetyt keskenään kiistelevät hahmotukset voivat olla osittain vääriä tai puutteellisia vaikka eri aspektiensa suhteen (esim. kreationismi vs evoteoria ja muut dialektisesti vastakkaiset kannat monien muidenkin suhteen)."

Kaikkia tieteen vaihtoehtoja eri asioille ei voi laittaa kerralla julkisuuteen, koska julkisuudesta, joka vastaa sitä, että kaikki lukevat sen, loppuu tila kesken.

Onko kreationismi mitenkään julkisuudessa, tai samassa julkisuudessa kuin evo?

Kumpikaan evo tai krea ei ole vastuussa toisistaan, vaan ne ovat omaa elämäänsä eläviä olioita. Evo on evoa, koska se on tieteellisesti oikeassa, eikä tiedettä mikään pysty haastamaan laajassa mittakaavassa. Krea on jotain, mitä ei voi edes analysoida eli muuttaa kenenkään mieltä siitä. Tai jotkut ehkä voisivat analysoida siinä sen, mikä sinua ehkä liikuttaisi tässä, että miksi se on juuri tuo yksi uskomus, joka on kaikkein suurin. Olin nimittäin melkein sanomassa, että se on sattumaa, että mikä epätieteellinen suuntaus on vallassa.

5

Lue lisää

===>

Samalla tavalla institutionaalinen tiede alkaa lähestyä perinteistä institutionaalista uskontoa koska instituutioiden ominaisuuksiin kuuluu aina byrokratian, kontrollin, dogmien yms. lisääntyminen samoin kuin valta-aseman ja status quon pakonomainen ylläpito eli koko touhu muuttuu itsetarkoitgukselliseksi ja tiedeyhteisö nimenomaan organisoitui kirkon valmiiksi kehittäneisiin yliopistoihin joilla oli totuusministeriön status ja yksinoikeus.

Muodollisista metodeista tulee samalla tärkeämpiä kuin sisältö ja valta-asemaan liittyy aina politiikka, salailut ja salaliitot toisin kuin itsenäisesti toimivilla tutkijoilla tai henkisen puolen mystikoilla joiden tuloksia sitten nämä instituuutiot hyödyntävät ja vääristelevät omien agendojensa mukaiseksi.

...

Matematiikka ja logiikka ovat vahvasti idealisoituja oppeja joiden soveltaminen käytäntöön ei ole välttämättä aina sellaisenaan toimivaa ja käsitteellinen kieli taas edellyttää käsitteiden merkityksiin liittyvää henkilökohtaita kokemusta jotta sen käsitteellisen ilmaisun alkup. intentio voisi välittyä muille korruptoitumatta.

Jos käsitteiden merkityksiä muutellaan esim. propagandatarkoituksiin niin kielellinen kommunikointi samalla vaikeutuu koska aistiobjektit ovat niille annetun merkityksen symboleja eikä mikään kielitoimisto/filosofit voi lukita niitä merkityksiä vaan käsitteiden pitää antaa muodostua luonnollisella tavalla ja ne merkitykset tarkentuvat kussakin viitekehyksessä ja näkökulmassa omalla tavallaan ilman ulkoista byrokraattista kontrollia.

Akateeminen konsensustiede luulee tietävänsä vaikka monet sen byrokratian ja kultin ulkopuoliset aika helposti oivaltavat että todellisessa tieteessä tiedetään että kaikki on toistaiseksi pelkää luulemista ja arvailua todellisuuden massiivisen monimuotoisuuden suoran kokemisen takia ja nykyinen tiede on pelkästään alkeellinen pinta-raapaisu eikä siihen pidä uskoa sellaisenaan minään lopullisena totuutena vaan pitää mielensä avoimena sellaisillekin asioille joita ei osaa vielä edes kuvitella.

Jos esim. vertaa nykyhetkeä 1800-luvun lopun kulttuuriin, tieteeseen ja tekniikkaan niin elämme maailmassa joka silloin olisi kuitattu taika-uskoksi, mielisairaudeksi tai parhaassa tapauksessa vain sci-fi fiktioksi eli suhteellisuuden taju kannattaa säilyttää tässä tieteen mediahypetyksessä.

....
Maailman lauseiden kokoelma kertoo vain vallitsevan kulttuurin uskomuksista ja koska kielellinen ilmaisu on aina peräkkäistä prosessointia eikä rinnakkaista kaikki mahdolliset näkökulmat ja viitekehykset huomioonottavaa niin kielellis-käsitteellinen ilmaisu liittyy ainoastaan hyvin kapeaan todellisuuden osaan ja samalla fragmentoi kokonaisuutta yhä pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja sen takia mieluiten hyödyntäisin kuvia ja videoita kuin sanallista ilmaisua jossa väärinymmärtämisen mahdollisuus on suuri.

...............

Kuten tuosta ylläolevasta voi ehkä huomata niin sinun pölkkypäätehtaan ehdollistama kognitiosi ei kykene ymmärtämään mitään mikä sinne ei ole jo valmiiksi ehdollistettua ja koska intuitiosi on myös ilmeisen surkastunut niin et pärjää kisassa minun eikä tekoälyn kanssa. Se ei tietenkään ole sinun vikasi vaan sairaan systeemin vika.

Tämä rautalangasta vääntäminen on muutenkin turhaa koska ns. tosiuskovaisten kanssa on turha väitellä varsinkin jos heidän nokkeluutensa (ns. iq älykkyys) voi olla sen verran sofistikoitua että aina keksitään uusia porsaanreikiä koska käsitteellinen ilmaisu ei voi olla koskaan kaikenkattavaa eikä todellisuudesta ymmärretä vielä juuri mitään vaikka irrallista dataa on kerätty jo satoja vuosia.

Eiköhän tämä riitä. Yleensä en jaksa tuhlata aikaa ja energiaa moiseen.

B

Näillä on horjuva mielenterveys, tarvetta päteä ja rajattomasti aikaa kirjoitella joten lopputulos nähdään täällä filosofiapalstalla. Antaa poikien kirjoitella kun se lienee terapeuttista tai ainakin tuo heidän elämäänsä hetkellistä hyvän olon tunnetta.

Anonyymi kirjoitti:

Näillä on horjuva mielenterveys, tarvetta päteä ja rajattomasti aikaa kirjoitella joten lopputulos nähdään täällä filosofiapalstalla. Antaa poikien kirjoitella kun se lienee terapeuttista tai ainakin tuo heidän elämäänsä hetkellistä hyvän olon tunnetta.

Lue lisää

Mitä tarkoitat horjuvalla mielenterveydellä?

Jos tarkoitat esim. kuulo ja näköharhoja ym., niin eikö juuri horjuta kerro totuuden, että staattista tilaa ei oikeasti ole olemassa.

Staattinen tila on toivottu tila täällä fyysisessä maailmassa, jossa täytyy käydä töissä, hankkia rahaa ja ruokaa, näennäisesti staattisen ruumiin tarpeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitat horjuvalla mielenterveydellä?

Jos tarkoitat esim. kuulo ja näköharhoja ym., niin eikö juuri horjuta kerro totuuden, että staattista tilaa ei oikeasti ole olemassa.

Staattinen tila on toivottu tila täällä fyysisessä maailmassa, jossa täytyy käydä töissä, hankkia rahaa ja ruokaa, näennäisesti staattisen ruumiin tarpeisiin.

Lue lisää

Kyseiset keskusteluun osallistuvat itse tietävät mt-ongelmansa vaikka eivät niiden olemassaoloa suostu myöntämään saamastaan diagnoosista huolimatta.

"Empirismi on pohjimmiltaan subjektiivista idealismia, huoneessa ei ole sitä tuolia, jos kukaan ei ole katsomassa. Tätä subjektiivisuutta on liikaa b:lläkin."

Ei siitä voi päästä eroon että kaikki aistikokemuksien ja mittausten tulkinnat ovat aina jollain tavalla subjektiivisia myös kollektiivisessa konsensuksessa johtuen siitä millaisia olioita olemme ja millaisessa kulttuurissa elämme.

Esim. tuoli on tähän ihmisten kulttuuriin liittyvä komponentti jossa yleensä istutaan vaikka yhtä hyvin sitä voisi käyttää pöytänä tai ylemmäs kiipeämisen välineenä. Samaa havainto-objektia voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin ja sen voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla.

Jos ihmisten silmät voisivat nähdä kaikki elektromagneettisen spektrin aallonpituudet niin se tuoli tai mikä tahansa fysikaaliseksi koettu asia voitaisiin hahmottaa hyvin erilaisena kuin se nykyään tyypillisesti hahmotetaan.

Toisinpäin ajateltuna se subjektiiviseksi koettu tietoisuus, tunteet yms. voidaan myös periaatteessa kokea fysikaalisena jos aistimisvälineet kykenisivät niitä ominaisuuksia rekisteröimään kuten esim. biofotonien tapauksessa tai Kirlian kuvauksessa.

Ts. subjektiivisen idealismin ja objektiiviseksi koetun fysikalismin/realismin rajapinta voi liittyä aisti-ja mittausvälineiden herkkyyteen eikä niiden välillä ole välttämättä mitään ehdotonta eroa.

Kyse on aika pitkälle siitä että harrastetaanko jäykkä joko-tai ajattelua vai erilaiset näkökulmat huomioonottavaa toisiaan täydentävää sekä-että ajattelua.


Sama tilanne on eksplisiittiseksi koetun ja implisiittiseksi koetun todellisuuden välillä eli ero ei ole välttämättä absoluuttinen monet ihmiset kykenevät tunnistamaan mahdollisuuksia vaikka ne eivät ole normaalisti havainto-objekteja.

Kvanttifysiikan hiukkas-aaltodualismin aallot ovat todennäköisyysaaltoja ja koska tyypillisesti koemme nykyhetken aina menneisyytenä vaikka ns. "lintuperspektiivistä" voisi suoraan nähdä esim. junan lähestyvän kaukanaa eli todennäköinen lähitulevaisuuskin voi olla suoraan koettavissa jo sen kehkeytymisvaiheessa.

Kaikki liian ja kaavamaiset luokittelut ja määritelmät johtavat helposti harhaan ja koska tieteessä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen usein yleispätevyyden ja kokonaisuuden ymmärtämisen kustannuksella niin helposti lukitaan maailmankuvaa liikaa ja rajoitetaan samalla liikaa omia ja muiden kehitysmahdollisuuksia kun kaikki energia menee helposti kiistelyyn siitä voivatko esim. ns. paranormaalit kyvyt olla todellisia sen sijaan että niitä aktiivisesti alettaisiin tutkia ja optimoida kuten monissa salaisiksi määritellyissä projekteissa on tehty jo vuosikymmeniä.

Ei ole myöskään minkäälaista normihavaitsijaa vaan yksilöiden kognitiokyvyt voivat vaihdella paljonkin. Monet ovat koulutuksensa takia pelkästään opitun tiedon ja aistihavaintojen varassa kun taas jotkut kykenevät yliaistilliseen suoraan kognitioon sen implisiittisen todellisuuden eli todennäköisyysaaltojen suhteen ja kykenevät sitä tavallisesti piilossa olevaa todellisuutta manipuloimaan suoraan mikä perinteisesti on tulkittu taikuudeksi vaikka kyse on pohjimmiltaan täysin luonnollisesta kyvystä joka on kaikille eliöille jossain määrin mahdollinen.

Periaateessa kaikki perinteiset filosofiset kiistat ja ongelmat voidaan ratkaista sallimalla erilaiset viitekehykset ja näkökulmat ja sekä-että ajattelu ongelmia tuottavan joko-tai ajattelun sijaan. Kun tämä filosofisen tason näennäisongelma on oivallettu niin voi keskittyä tekemiseen pelkän teoretisoinnin sijasta. :D

B

Täyttä santtusta!

Anonyymi kirjoitti:

"Empirismi on pohjimmiltaan subjektiivista idealismia, huoneessa ei ole sitä tuolia, jos kukaan ei ole katsomassa. Tätä subjektiivisuutta on liikaa b:lläkin."

Ei siitä voi päästä eroon että kaikki aistikokemuksien ja mittausten tulkinnat ovat aina jollain tavalla subjektiivisia myös kollektiivisessa konsensuksessa johtuen siitä millaisia olioita olemme ja millaisessa kulttuurissa elämme.

Esim. tuoli on tähän ihmisten kulttuuriin liittyvä komponentti jossa yleensä istutaan vaikka yhtä hyvin sitä voisi käyttää pöytänä tai ylemmäs kiipeämisen välineenä. Samaa havainto-objektia voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin ja sen voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla.

Jos ihmisten silmät voisivat nähdä kaikki elektromagneettisen spektrin aallonpituudet niin se tuoli tai mikä tahansa fysikaaliseksi koettu asia voitaisiin hahmottaa hyvin erilaisena kuin se nykyään tyypillisesti hahmotetaan.

Toisinpäin ajateltuna se subjektiiviseksi koettu tietoisuus, tunteet yms. voidaan myös periaatteessa kokea fysikaalisena jos aistimisvälineet kykenisivät niitä ominaisuuksia rekisteröimään kuten esim. biofotonien tapauksessa tai Kirlian kuvauksessa.

Ts. subjektiivisen idealismin ja objektiiviseksi koetun fysikalismin/realismin rajapinta voi liittyä aisti-ja mittausvälineiden herkkyyteen eikä niiden välillä ole välttämättä mitään ehdotonta eroa.

Kyse on aika pitkälle siitä että harrastetaanko jäykkä joko-tai ajattelua vai erilaiset näkökulmat huomioonottavaa toisiaan täydentävää sekä-että ajattelua.


Sama tilanne on eksplisiittiseksi koetun ja implisiittiseksi koetun todellisuuden välillä eli ero ei ole välttämättä absoluuttinen monet ihmiset kykenevät tunnistamaan mahdollisuuksia vaikka ne eivät ole normaalisti havainto-objekteja.

Kvanttifysiikan hiukkas-aaltodualismin aallot ovat todennäköisyysaaltoja ja koska tyypillisesti koemme nykyhetken aina menneisyytenä vaikka ns. "lintuperspektiivistä" voisi suoraan nähdä esim. junan lähestyvän kaukanaa eli todennäköinen lähitulevaisuuskin voi olla suoraan koettavissa jo sen kehkeytymisvaiheessa.

Kaikki liian ja kaavamaiset luokittelut ja määritelmät johtavat helposti harhaan ja koska tieteessä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen usein yleispätevyyden ja kokonaisuuden ymmärtämisen kustannuksella niin helposti lukitaan maailmankuvaa liikaa ja rajoitetaan samalla liikaa omia ja muiden kehitysmahdollisuuksia kun kaikki energia menee helposti kiistelyyn siitä voivatko esim. ns. paranormaalit kyvyt olla todellisia sen sijaan että niitä aktiivisesti alettaisiin tutkia ja optimoida kuten monissa salaisiksi määritellyissä projekteissa on tehty jo vuosikymmeniä.

Ei ole myöskään minkäälaista normihavaitsijaa vaan yksilöiden kognitiokyvyt voivat vaihdella paljonkin. Monet ovat koulutuksensa takia pelkästään opitun tiedon ja aistihavaintojen varassa kun taas jotkut kykenevät yliaistilliseen suoraan kognitioon sen implisiittisen todellisuuden eli todennäköisyysaaltojen suhteen ja kykenevät sitä tavallisesti piilossa olevaa todellisuutta manipuloimaan suoraan mikä perinteisesti on tulkittu taikuudeksi vaikka kyse on pohjimmiltaan täysin luonnollisesta kyvystä joka on kaikille eliöille jossain määrin mahdollinen.

Periaateessa kaikki perinteiset filosofiset kiistat ja ongelmat voidaan ratkaista sallimalla erilaiset viitekehykset ja näkökulmat ja sekä-että ajattelu ongelmia tuottavan joko-tai ajattelun sijaan. Kun tämä filosofisen tason näennäisongelma on oivallettu niin voi keskittyä tekemiseen pelkän teoretisoinnin sijasta. :D

B

Lue lisää

Toisaalta, toisaalta riittää. Jotkin asiat ovat joko tai, jotkut kultaisessa keskitiessä, jotkut janalla jossain kohtaa kahta ääripäätä.

Subjektiivinen idealismi vai tietoteoreettinen realismi on joko tai. Jumala joko on tai ei. Tällaisissa kysymyksissä välimuodon etsiminen on asian sekoittamista ja vesittämistä.

Materialismi ja idealismi voidaan kyllä yhdistää. Universumi on ikuinen, materialismi, mutta maapallo on luotu planeetta, idealismi.

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä santtusta!

Niin on.

Anonyymi kirjoitti:

"Empirismi on pohjimmiltaan subjektiivista idealismia, huoneessa ei ole sitä tuolia, jos kukaan ei ole katsomassa. Tätä subjektiivisuutta on liikaa b:lläkin."

Ei siitä voi päästä eroon että kaikki aistikokemuksien ja mittausten tulkinnat ovat aina jollain tavalla subjektiivisia myös kollektiivisessa konsensuksessa johtuen siitä millaisia olioita olemme ja millaisessa kulttuurissa elämme.

Esim. tuoli on tähän ihmisten kulttuuriin liittyvä komponentti jossa yleensä istutaan vaikka yhtä hyvin sitä voisi käyttää pöytänä tai ylemmäs kiipeämisen välineenä. Samaa havainto-objektia voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin ja sen voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla.

Jos ihmisten silmät voisivat nähdä kaikki elektromagneettisen spektrin aallonpituudet niin se tuoli tai mikä tahansa fysikaaliseksi koettu asia voitaisiin hahmottaa hyvin erilaisena kuin se nykyään tyypillisesti hahmotetaan.

Toisinpäin ajateltuna se subjektiiviseksi koettu tietoisuus, tunteet yms. voidaan myös periaatteessa kokea fysikaalisena jos aistimisvälineet kykenisivät niitä ominaisuuksia rekisteröimään kuten esim. biofotonien tapauksessa tai Kirlian kuvauksessa.

Ts. subjektiivisen idealismin ja objektiiviseksi koetun fysikalismin/realismin rajapinta voi liittyä aisti-ja mittausvälineiden herkkyyteen eikä niiden välillä ole välttämättä mitään ehdotonta eroa.

Kyse on aika pitkälle siitä että harrastetaanko jäykkä joko-tai ajattelua vai erilaiset näkökulmat huomioonottavaa toisiaan täydentävää sekä-että ajattelua.


Sama tilanne on eksplisiittiseksi koetun ja implisiittiseksi koetun todellisuuden välillä eli ero ei ole välttämättä absoluuttinen monet ihmiset kykenevät tunnistamaan mahdollisuuksia vaikka ne eivät ole normaalisti havainto-objekteja.

Kvanttifysiikan hiukkas-aaltodualismin aallot ovat todennäköisyysaaltoja ja koska tyypillisesti koemme nykyhetken aina menneisyytenä vaikka ns. "lintuperspektiivistä" voisi suoraan nähdä esim. junan lähestyvän kaukanaa eli todennäköinen lähitulevaisuuskin voi olla suoraan koettavissa jo sen kehkeytymisvaiheessa.

Kaikki liian ja kaavamaiset luokittelut ja määritelmät johtavat helposti harhaan ja koska tieteessä pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen usein yleispätevyyden ja kokonaisuuden ymmärtämisen kustannuksella niin helposti lukitaan maailmankuvaa liikaa ja rajoitetaan samalla liikaa omia ja muiden kehitysmahdollisuuksia kun kaikki energia menee helposti kiistelyyn siitä voivatko esim. ns. paranormaalit kyvyt olla todellisia sen sijaan että niitä aktiivisesti alettaisiin tutkia ja optimoida kuten monissa salaisiksi määritellyissä projekteissa on tehty jo vuosikymmeniä.

Ei ole myöskään minkäälaista normihavaitsijaa vaan yksilöiden kognitiokyvyt voivat vaihdella paljonkin. Monet ovat koulutuksensa takia pelkästään opitun tiedon ja aistihavaintojen varassa kun taas jotkut kykenevät yliaistilliseen suoraan kognitioon sen implisiittisen todellisuuden eli todennäköisyysaaltojen suhteen ja kykenevät sitä tavallisesti piilossa olevaa todellisuutta manipuloimaan suoraan mikä perinteisesti on tulkittu taikuudeksi vaikka kyse on pohjimmiltaan täysin luonnollisesta kyvystä joka on kaikille eliöille jossain määrin mahdollinen.

Periaateessa kaikki perinteiset filosofiset kiistat ja ongelmat voidaan ratkaista sallimalla erilaiset viitekehykset ja näkökulmat ja sekä-että ajattelu ongelmia tuottavan joko-tai ajattelun sijaan. Kun tämä filosofisen tason näennäisongelma on oivallettu niin voi keskittyä tekemiseen pelkän teoretisoinnin sijasta. :D

B

Lue lisää

Löysää lokaalia ajattetelua.
Ainakin kauna- ja traumalaari on tyhjentymätön.

Kuten se ranskalanen tiedemies sanoi aikoinaan jumalasta,
"En tarvitse sitä hypoteesiä".

Santtunen ei ole vieläkään oppinut, vaikka ehkä 250 vuotta on kulunut.
Aika jälkijunassa Santtunen tuntuu reissaavan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten se ranskalanen tiedemies sanoi aikoinaan jumalasta,
"En tarvitse sitä hypoteesiä".

Santtunen ei ole vieläkään oppinut, vaikka ehkä 250 vuotta on kulunut.
Aika jälkijunassa Santtunen tuntuu reissaavan.

Lue lisää

Teismille tulee renessanssi tieteessä ja filosofiassa. Tiedeusko on aikansa elänyt uskomus.

santtunen kirjoitti:

Teismille tulee renessanssi tieteessä ja filosofiassa. Tiedeusko on aikansa elänyt uskomus.

"Teismille tulee renessanssi tieteessä ja filosofiassa. Tiedeusko on aikansa elänyt uskomus."

Santtunen se vaeltaa pimeässä, sielunsakin on niin pimeä että toivoo pimeyttä kaikille.

Tiedeusko-termi on aika pohjanoteeraus filosofiapalstalla, voihahan sitä
ja muitakin filosofiapieruja santulta odottaa.

Mutta, emme vieläkään tarvitse jumalaspekulaatiota, hypoteesi olikin
liian optimistinen termi.