Marinin hallitus otti kriiseissä velkaa 10 mrd/e vuosittain, Orpon hallitus ottaa velkaa 13 mrd/e vu

2020-->

1. Koronapandemia (2020–2022)
Koronapandemia oli suurin kriisi, joka osui Marinin hallituksen kauteen. Pandemia sai alkunsa alkuvuodesta 2020 ja johti maailmalla laajoihin sulkutoimiin ja talouden romahtamiseen. Suomessa hallitus joutui reagoimaan nopeasti ja tekemään poikkeuksellisia toimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi ja talouden tukemiseksi.
Poikkeusolot ja rajoitukset: Hallitus julisti poikkeusolot ja asetti useita rajoituksia, kuten kokoontumisrajoituksia ja liiketoiminnan sulkemisia. Lisäksi Suomessa suljettiin kouluja ja siirryttiin etätyöhön.
Taloudellinen tuki ja elvytys: Hallitus myönsi mittavaa taloudellista tukea yrityksille ja kotitalouksille. Julkisen talouden elvytyspaketit, kuten lyhennysvapaat yrityksille, työttömyysturvan laajennukset ja tuet terveydenhuollolle, olivat keskeisiä toimenpiteitä.
Rokotukset ja terveydenhuolto: Marinin hallitus joutui organisoimaan massiiviset rokotuskampanjat, ja terveydenhuoltojärjestelmä joutui kovalle koetukselle.
Koronapandemia vaikutti syvästi talouteen, työllisyyteen ja ihmisten elämään. Samalla se toi esiin myös terveydenhuollon resurssipulan ja tarpeen investoida paremmin julkisiin palveluihin.

2. Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli toinen merkittävä kriisi, joka vaikutti myös Suomeen. Vaikka Suomen alueellinen turvallisuus ei ollut välittömästi uhattuna, hyökkäys muutti kansainvälisen politiikan dynamiikkaa ja pakotti Suomen tekemään suuria päätöksiä turvallisuuspoliittisesti.
Suomi hakeutui Natoon: Marinin hallitus teki historiallisesti tärkeän päätöksen hakea Suomen jäsenyyttä Natoon. Tämä oli merkittävä askel, koska Suomi oli perinteisesti pysytellyt puolueettomana. Naton jäsenyysprosessia nopeutettiin, ja se saatiin päätökseen kesällä 2023.
Pakotteet ja talous: Hallitus asetti Venäjälle useita talouspakotteita ja valmistautui venäläisen energian saatavuuden vähenemiseen. Venäjän energiariippuvuuden vähentäminen oli osa EU
yhteistä linjaa, mutta se vaikutti myös Suomen energiasektoriin ja talouteen.
Pakolaiskriisi ja humanitaarinen apu: Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomeen saapui suuri määrä ukrainalaisia pakolaisia, ja hallitus oli osaltaan vastuussa humanitaarisen avun koordinoinnista sekä pakolaisten vastaanottamisesta ja tukemisesta.

3. Energiakriisi ja inflaatio (2022–2023)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti energiakriisiin, erityisesti kaasun ja sähkön hintojen nousuun, joka kosketti koko Eurooppaa. Suomessa energiakriisi paheni erityisesti syksyllä 2022 ja talvella 2023, ja inflaatio nousi korkeaksi.
Energiakustannusten nousu: Sähkön ja energian hintojen nousu vaikuttivat erityisesti kotitalouksiin ja teollisuuteen. Hallitus joutui ryhtymään toimenpiteisiin energiakustannusten tukemiseksi, kuten sähkötukien myöntämiseen ja energiaturvallisuuden parantamiseen.
Inflaatio: Korkea inflaatio, joka nousi osittain energiakriisin ja globaalien toimitusketjuongelmien seurauksena, rasitti monien suomalaisten ostovoimaa ja vaikutti kulutustottumuksiin.

4. Työmarkkinakriisi ja työvoimapula (2021–2023)
Pandemian jälkeen Suomi kohtasi myös työvoimapulan, kun työttömyys väheni ja avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin tarjontaa työntekijöistä. Tämä aiheutti paineita työmarkkinapolitiikassa, ja hallitus joutui tekemään toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi.
Työllisyysasteen nostaminen: Marinin hallitus asetti tavoitteeksi nostaa työllisyysastetta. Tätä varten hallitus otti käyttöön useita toimenpiteitä, kuten aktiivimallin muokkaamisen ja palkkatukien myöntämisen, mutta työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen oli vaikeaa erityisesti huutavan työvoimapulan vuoksi.
Koulutus ja maahanmuutto: Työvoimapula johti keskusteluun koulutuksen kehittämisestä ja maahanmuuton lisäämisestä, erityisesti osaavan työvoiman houkuttelemiseksi Suomeen.

5. Metsäteollisuuden ja ilmastopolitiikan haasteet (2021–2023)
Ilmastonmuutoksen torjunta oli Marinin hallituksen keskeinen poliittinen teema. Hallitus pyrki edistämään ilmastotavoitteita ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä kohtasi kuitenkin vastarintaa erityisesti metsäteollisuudelta ja alueilla, joissa metsien käyttö oli elinkeino.
Ilmastopolitiikka: Hallitus edisti monia ilmastotoimia, kuten päästökauppaa ja uusiutuvan energian tukemista, mutta tämä aiheutti vastakkainasettelua eri sektoreilla. Metsäteollisuus ja maa- ja metsätaloussektori vastustivat joitakin ilmastotoimia, peläten niiden vaikutuksia liiketoimintaan.
Metsävarojen käyttö: Metsäteollisuuden asema Suomessa on vahva, ja hallitus joutui tasapainoilemaan sen kanssa, miten metsien käyttöä ja säilyttämistä ilmastotavoitteiden mukaisesti voitaisiin yhdistää.

6. Talouden epävakaus ja julkisen talouden haasteet (2022–2023)
Marinin hallitus joutui myös tasapainoilemaan valtiontalouden kanssa, kun koronapandemian elvytyspaketit ja energiakriisi rasittivat julkista taloutta. Tähän päälle tulivat myös väestön ikääntymisestä ja sosiaalikulujen kasvusta johtuvat pitkäaikaiset taloushaasteet.

Anonyymi00005 kirjoitti:

2020-->

1. Koronapandemia (2020–2022)
Koronapandemia oli suurin kriisi, joka osui Marinin hallituksen kauteen. Pandemia sai alkunsa alkuvuodesta 2020 ja johti maailmalla laajoihin sulkutoimiin ja talouden romahtamiseen. Suomessa hallitus joutui reagoimaan nopeasti ja tekemään poikkeuksellisia toimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi ja talouden tukemiseksi.
Poikkeusolot ja rajoitukset: Hallitus julisti poikkeusolot ja asetti useita rajoituksia, kuten kokoontumisrajoituksia ja liiketoiminnan sulkemisia. Lisäksi Suomessa suljettiin kouluja ja siirryttiin etätyöhön.
Taloudellinen tuki ja elvytys: Hallitus myönsi mittavaa taloudellista tukea yrityksille ja kotitalouksille. Julkisen talouden elvytyspaketit, kuten lyhennysvapaat yrityksille, työttömyysturvan laajennukset ja tuet terveydenhuollolle, olivat keskeisiä toimenpiteitä.
Rokotukset ja terveydenhuolto: Marinin hallitus joutui organisoimaan massiiviset rokotuskampanjat, ja terveydenhuoltojärjestelmä joutui kovalle koetukselle.
Koronapandemia vaikutti syvästi talouteen, työllisyyteen ja ihmisten elämään. Samalla se toi esiin myös terveydenhuollon resurssipulan ja tarpeen investoida paremmin julkisiin palveluihin.

2. Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli toinen merkittävä kriisi, joka vaikutti myös Suomeen. Vaikka Suomen alueellinen turvallisuus ei ollut välittömästi uhattuna, hyökkäys muutti kansainvälisen politiikan dynamiikkaa ja pakotti Suomen tekemään suuria päätöksiä turvallisuuspoliittisesti.
Suomi hakeutui Natoon: Marinin hallitus teki historiallisesti tärkeän päätöksen hakea Suomen jäsenyyttä Natoon. Tämä oli merkittävä askel, koska Suomi oli perinteisesti pysytellyt puolueettomana. Naton jäsenyysprosessia nopeutettiin, ja se saatiin päätökseen kesällä 2023.
Pakotteet ja talous: Hallitus asetti Venäjälle useita talouspakotteita ja valmistautui venäläisen energian saatavuuden vähenemiseen. Venäjän energiariippuvuuden vähentäminen oli osa EU
yhteistä linjaa, mutta se vaikutti myös Suomen energiasektoriin ja talouteen.
Pakolaiskriisi ja humanitaarinen apu: Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomeen saapui suuri määrä ukrainalaisia pakolaisia, ja hallitus oli osaltaan vastuussa humanitaarisen avun koordinoinnista sekä pakolaisten vastaanottamisesta ja tukemisesta.

3. Energiakriisi ja inflaatio (2022–2023)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti energiakriisiin, erityisesti kaasun ja sähkön hintojen nousuun, joka kosketti koko Eurooppaa. Suomessa energiakriisi paheni erityisesti syksyllä 2022 ja talvella 2023, ja inflaatio nousi korkeaksi.
Energiakustannusten nousu: Sähkön ja energian hintojen nousu vaikuttivat erityisesti kotitalouksiin ja teollisuuteen. Hallitus joutui ryhtymään toimenpiteisiin energiakustannusten tukemiseksi, kuten sähkötukien myöntämiseen ja energiaturvallisuuden parantamiseen.
Inflaatio: Korkea inflaatio, joka nousi osittain energiakriisin ja globaalien toimitusketjuongelmien seurauksena, rasitti monien suomalaisten ostovoimaa ja vaikutti kulutustottumuksiin.

4. Työmarkkinakriisi ja työvoimapula (2021–2023)
Pandemian jälkeen Suomi kohtasi myös työvoimapulan, kun työttömyys väheni ja avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin tarjontaa työntekijöistä. Tämä aiheutti paineita työmarkkinapolitiikassa, ja hallitus joutui tekemään toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi.
Työllisyysasteen nostaminen: Marinin hallitus asetti tavoitteeksi nostaa työllisyysastetta. Tätä varten hallitus otti käyttöön useita toimenpiteitä, kuten aktiivimallin muokkaamisen ja palkkatukien myöntämisen, mutta työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen oli vaikeaa erityisesti huutavan työvoimapulan vuoksi.
Koulutus ja maahanmuutto: Työvoimapula johti keskusteluun koulutuksen kehittämisestä ja maahanmuuton lisäämisestä, erityisesti osaavan työvoiman houkuttelemiseksi Suomeen.

5. Metsäteollisuuden ja ilmastopolitiikan haasteet (2021–2023)
Ilmastonmuutoksen torjunta oli Marinin hallituksen keskeinen poliittinen teema. Hallitus pyrki edistämään ilmastotavoitteita ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä kohtasi kuitenkin vastarintaa erityisesti metsäteollisuudelta ja alueilla, joissa metsien käyttö oli elinkeino.
Ilmastopolitiikka: Hallitus edisti monia ilmastotoimia, kuten päästökauppaa ja uusiutuvan energian tukemista, mutta tämä aiheutti vastakkainasettelua eri sektoreilla. Metsäteollisuus ja maa- ja metsätaloussektori vastustivat joitakin ilmastotoimia, peläten niiden vaikutuksia liiketoimintaan.
Metsävarojen käyttö: Metsäteollisuuden asema Suomessa on vahva, ja hallitus joutui tasapainoilemaan sen kanssa, miten metsien käyttöä ja säilyttämistä ilmastotavoitteiden mukaisesti voitaisiin yhdistää.

6. Talouden epävakaus ja julkisen talouden haasteet (2022–2023)
Marinin hallitus joutui myös tasapainoilemaan valtiontalouden kanssa, kun koronapandemian elvytyspaketit ja energiakriisi rasittivat julkista taloutta. Tähän päälle tulivat myös väestön ikääntymisestä ja sosiaalikulujen kasvusta johtuvat pitkäaikaiset taloushaasteet.

2020 124 833 52,4 %
2021 128 696 51,3 %
2022 141 628 52,7 %
2023 156 172 55,4 %
Mariinin ottamat velat voi laskea tuosta 2020-2023

Anonyymi00006 kirjoitti:

2020 124 833 52,4 %
2021 128 696 51,3 %
2022 141 628 52,7 %
2023 156 172 55,4 %
Mariinin ottamat velat voi laskea tuosta 2020-2023

ek sää porvari-"apina" vieläkään tajua että

Marinin hallitus oli korona ja Ukrainan pahimmat tilanteet päällä, ja muista että porvarit vaati koko ajan suureen ääneen paljon enemmän velkaa tuolloin.
----

Nyt PurraPetturien halituksellahan ei ole mitään maailmantilanteen vaatimaa syytä otta valtiovelkaa-

kuitenkin jakavat rahaa ulkomaille ja rikkaille niin paljon kuin ehtivät...VELAKSI...

ja lisäksi vieläpä riistävät raha kansalta...

Marinilla oli keinot jolla hoitaa talous kuntoon- verottaa sieltä missä on valtavat summet verotonta tuloa nykyään...

mutta hölmöt äänesti kokoomuskonnat ja persunatsitollot valtaan..

Sipilän hallituksen- siis Orpo-kokoomus-persut-hallituksen velkahan oli syy miksi Marinin hallitus joutui Sipilöijien konkurssi-Suomen tilannetta yrittämään parantelemaan...

sitten heti korona tuli maailmaan...

Sosiaalituissa ei säästy mitään- koska ne köyhientukirahat palautuu aina valtille kun ne käytetään aina heti.

Mutta tuohan ei fasistia kiinnosta natsi-vihapuheessaan.

PurraOrpo Siperiaan heti !!!

Korona-aikana kukaan ei vastustanut valtion velanottoa- vaan kokoomuspersut oli vaatimassa paljon enemmän velkaa.