IL: Torstai 7. marraskuuta on veropäivä eli päivä, jolloin säännönmukaisen verotuksen julkiset tiedot julkaistaan.
Iltalehti julkaisee tuona päivänä Verokoneessaan kaikkien vähintään 120 000 euroa viime vuonna ansainneiden verotiedot ja uutisoi myös muiden päättäjien, vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden ansio- ja verotiedoista.
Odotettavissa on, että myös lukuisat muut tiedotusvälineet uutisoivat torstaina aiheesta.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen puolustaa Suomen verotietojen kansainvälisesti poikkeuksellisesta avoimuutta. Hänen mielestään kyseessä on ehdottoman hyvä asia.
– Verotietojen julkisuus auttaa ihmisiä hahmottamaan, mistä verotulot koostuvat ja ketkä Suomessa maksavat suurimman osan tuloveroista ja miten tulonjako yhteiskunnassa kehittyy, Kauppinen sanoo.
Pervessiä ja kateutta
Verotietojen julkisuutta kritisoivat ovat nimitelleet veropäivää kansalliseksi kateuspäiväksi, jolloin lehdet mässäilevät ihmisten tuloilla.
Esimerkiksi nykyinen tasavallan presidentti, silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb moitti vuonna 2013 yksityishenkilöiden verotietojen julkistamisesta ”hieman perverssiksi” ja liitti englanninkieliseen Twitter-julkaisuunsa aihetunnisteen #envy eli kateus.
https://x.com/alexstubb/status/396162815024971776
Verotietojen julkisuudella on Suomessa kuitenkin pitkät ja vakiintuneet perinteet. Sen katsotaan olevan osa suomalaista avointa yhteiskuntaa.
Julkisuus mahdollistaa esimerkiksi tuloerojen ja tulonjaon kehityksen seuraamisen sekä niiden ja verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioimisen.
– Verotietojen avoimuus on osaltaan myös johtanut siihen, että esimerkiksi jotkut start up -yrityksillä rikastuneet ovat näyttäneet haluavansa maksaa enemmän veroja kuin heidän olisi pakko, Perttu Kauppinen sanoo.
– Ja vastaavasti julkisuus paljastaa sen, miten toiset pyrkivät minimoimaan maksamansa verot.
Kauppinen arvioi, että viihdemaailman tähtien ja julkkisten verotietojen kertominen on sekin osaltaan tärkeää ja yhteiskunnallista informaatiota.
– Verotiedot kertovat, minkälaisia tuloja vaikkapa leveää elämää ja luksustuotteita somessa näyttävä julkisuuden henkilö oikeasti saa.
Salailun aika
Puolenkymmentä vuotta sitten Suomessa koettiin hetkelliseksi jäänyt salailun aika.
Verottaja omaksui vuonna 2019 käytännön, jonka mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella henkilöllä oli mahdollisuus vastustaa tietojensa päätymistä tiedotusvälineille jaettavalle listalle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin loppuvuodesta 2022, että tiedotusvälineillä tuli olla mahdollisuus saada lista ilman poistettuja tietoja.
Näin ollen viime vuodesta alkaen listat ovat sisältäneet jälleen verotiedot kaikilta henkilöiltä, joiden tulot ylittävät asetetun alarajan.
1800-luvulta alkaen
Verotietojen julkisuus Suomessa juontaa juurensa 1800-luvun lopun taksoitusluetteloihin. 1920-luvulla niistä tuli julkisia kaikille. Nykyisen kaltaisessa muodossa verotiedot ovat olleet julkisia 1960-luvun alusta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b489b053-ae22-48cf-b86f-6865e33650b5
Myös verottomien tulojen tiedot pitäisi saada julki, jotta todellinen henkilön kokonaisvuositulojen veroprosentti saataisiin näkyväksi demokratian tukemiseksi.
Iltalehti julkaisee tuona päivänä Verokoneessaan kaikkien vähintään 120 000 euroa viime vuonna ansainneiden verotiedot ja uutisoi myös muiden päättäjien, vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden ansio- ja verotiedoista.
Odotettavissa on, että myös lukuisat muut tiedotusvälineet uutisoivat torstaina aiheesta.
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen puolustaa Suomen verotietojen kansainvälisesti poikkeuksellisesta avoimuutta. Hänen mielestään kyseessä on ehdottoman hyvä asia.
– Verotietojen julkisuus auttaa ihmisiä hahmottamaan, mistä verotulot koostuvat ja ketkä Suomessa maksavat suurimman osan tuloveroista ja miten tulonjako yhteiskunnassa kehittyy, Kauppinen sanoo.
Pervessiä ja kateutta
Verotietojen julkisuutta kritisoivat ovat nimitelleet veropäivää kansalliseksi kateuspäiväksi, jolloin lehdet mässäilevät ihmisten tuloilla.
Esimerkiksi nykyinen tasavallan presidentti, silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb moitti vuonna 2013 yksityishenkilöiden verotietojen julkistamisesta ”hieman perverssiksi” ja liitti englanninkieliseen Twitter-julkaisuunsa aihetunnisteen #envy eli kateus.
https://x.com/alexstubb/status/396162815024971776
Verotietojen julkisuudella on Suomessa kuitenkin pitkät ja vakiintuneet perinteet. Sen katsotaan olevan osa suomalaista avointa yhteiskuntaa.
Julkisuus mahdollistaa esimerkiksi tuloerojen ja tulonjaon kehityksen seuraamisen sekä niiden ja verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioimisen.
– Verotietojen avoimuus on osaltaan myös johtanut siihen, että esimerkiksi jotkut start up -yrityksillä rikastuneet ovat näyttäneet haluavansa maksaa enemmän veroja kuin heidän olisi pakko, Perttu Kauppinen sanoo.
– Ja vastaavasti julkisuus paljastaa sen, miten toiset pyrkivät minimoimaan maksamansa verot.
Kauppinen arvioi, että viihdemaailman tähtien ja julkkisten verotietojen kertominen on sekin osaltaan tärkeää ja yhteiskunnallista informaatiota.
– Verotiedot kertovat, minkälaisia tuloja vaikkapa leveää elämää ja luksustuotteita somessa näyttävä julkisuuden henkilö oikeasti saa.
Salailun aika
Puolenkymmentä vuotta sitten Suomessa koettiin hetkelliseksi jäänyt salailun aika.
Verottaja omaksui vuonna 2019 käytännön, jonka mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella henkilöllä oli mahdollisuus vastustaa tietojensa päätymistä tiedotusvälineille jaettavalle listalle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin loppuvuodesta 2022, että tiedotusvälineillä tuli olla mahdollisuus saada lista ilman poistettuja tietoja.
Näin ollen viime vuodesta alkaen listat ovat sisältäneet jälleen verotiedot kaikilta henkilöiltä, joiden tulot ylittävät asetetun alarajan.
1800-luvulta alkaen
Verotietojen julkisuus Suomessa juontaa juurensa 1800-luvun lopun taksoitusluetteloihin. 1920-luvulla niistä tuli julkisia kaikille. Nykyisen kaltaisessa muodossa verotiedot ovat olleet julkisia 1960-luvun alusta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b489b053-ae22-48cf-b86f-6865e33650b5
Myös verottomien tulojen tiedot pitäisi saada julki, jotta todellinen henkilön kokonaisvuositulojen veroprosentti saataisiin näkyväksi demokratian tukemiseksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koksu Tere Sammallahti haluaa piilottaa verotiedot - Ei yllätä salailun kulttuuri
IL: "Perverssiä" – Presidentin kanslia vaikenee Stubbin 11 vuotta vanhasta kirjoituksesta
Tasavallan presidentin kanslia vaikenee Alexander Stubbin vuonna 2013 julkaisemasta kirjoituksesta. Veropäivä kohtaa yhä voimakasta vastustusta. Kansanedustaja Tere Sammallahden mukaan koko järjestelmä tulisi muuttaa.
”Perverssiä”
Veropäivä on ollut julkinen puheenaihe jo vuosia. Sillä on merkittävä määrä puolustajia ja vastustajia.
Myös nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb on aiemmin kritisoinut käytäntöä kovasanaisesti.
"Am I the only one who thinks it's a bit perverse to publish the income of private individuals? Just wondering"
– Olenko ainoa, joka pitää yksityishenkilöiden verotietojen julkaisua hieman perverssinä. Ihmettelenpä vain, kirjoitti Stubb vapaasti käännettynä vuonna 2013.
Stubb toimi tuolloin Suomen ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä.
Yritimme tavoittaa presidentti Stubbia ja kysyä häneltä 11 vuotta vanhasta kirjoituksesta, onko hänen mielipiteensä asiasta muuttunut.
Tasavallan presidentin kanslian mukaan “kommentti ei ole tällä kertaa mahdollinen”.
Myöskään kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Pia Kauma ei pidä verotietojen julkistamispäivästä. Hän kutsui päivää vuonna 2019 “kansalliseksi kateuspäiväksi”.
Linkki ihan unohtui
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b202a176-0950-40f9-8054-d939a1384061
En voi muuta sanoa, että saatanan sairasta touhua julkaista kenenkään tietoja. Tulisi sota ja teidät tapettaisiin ketkä näitä julkaisuja puoltaa. Toiveeni saattaa olla lähempänä kuin puhelin kädessäsi.
Pitää yhteiskunnan avoimena, mitä piiloteltavaa teillä on?
Sote-johtajilla hurjat tienestit – katso oma alueesi
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010815155.html
Olemme kyllä saaneet Marinin hallitukselta hyvät ja osaavat kädet hyvinvointialueen johtoon jos katsoo verotietoja 2023.
Yleensä on taito, osaaminen ja tulos se joka näyttäytyy tekijän palkassa. Tämän perinnön vihervasemmisto jätti meidän maksettavaksi.
KIITOS SIITÄ ...SAATANAT.
Hienosti verhottu tosiasia että Suomi perustuu kiusanteolle. Moni narsisti kaivelee tuttujensa tiedot esille vain käyttääkseen tietoa kiusantekoon.