Kyläkoulut ovat parasta mitä kylällä voi olla

Koura on mielestäni kiinnostava asuinpaikka.
Jos koulu loppuu, loppuu myös kiinnostus asjinpaikkana.

Kannstetaan

Säilyttäkää koulu ja lopettakaa hammashoitola.
Hammashoitolassa ei käydä joka päivä, mutta koulussa käydään 5krt viikossa.

Koska maksaa liikaa ylläpitää. Kaikki lapset halutaan kustannustehokkaisiin isoihin laitoksiin. Tämä näkyy sitten koulumenestyksessä ja PISA tuloksissa.

Kouran koulu vai Nurmon yläaste
Siinä kaksi erilaista koulua
Kumpi parempi

Yleinen kysymys joka ei liity kouluun. Mikä järki on ylipäätään asua ja rakentaa uudisrakennuksia kouraan. Kun ei siellä ole edes ruokakauppaa eikä ole tulossakaan. Sehän on pidemmän päälle kestämätöntä että aina pitää lähteä autolla hakemaan ruokaa jostain kaukaa.

Lisäksi sinne pitää ylläpitää sähköverkkoa, vesihuoltoa, jne. On kansantaloudellisesti järjetöntä että osa ihmisistä haluaa asua palvelujen ulkopuolella, ja vaatii sitten myöhemmin että pitää olla sähköt ja vesi heille, sekä kuljetukset yms. Itsekästä.

Kaikkien olisi hyvä vuoteen 2030 mennessä siirtyä asumaan valmiiden olemassaolevien palveluiden läheisyyteen. Ruokakauppaan kuuluu olla kävelymatka, se on kestävää kehitystä. Itse muutin jo aikoja sitten Seinäjoelle, ruokakaupan läheisyyteen. Ihan siksi että pienennän hiilijalanjälkeäni, kun minua varten ei tarvitse rakennella infrastruktuuria jonnekin periferiaan, vaan siirryin itse infrastruktuurin viereen.

On itsekästä vaatia infrastruktuuria perämetsiin.

Kourassa asuvat perheet voisivat alkaa maksamaan koulun ylläpitokustannukset ja vaikka puolet opettajien palkoista, jotta koulu säilyy edes muutaman vuoden!

Googlemaps ei tiedä Seinäjoen alueella ainuttakaan kyläkoulua, mistä johtuu?

No sen takia kyläkouluja ei voi joka puolella olla, kun rahat ei riitä.

Olisihan se kiva, jos joka nurkalla olisi kaikkea muutakin kivaa, mutta kun ei vaan löydy euroja pitää joka nurkalla kaikkea kivaa. Kaupunki on suut ja silmät täynnä velkaa ja veroja nostellaan edelleen, vaikka verot on katossa.

Jostain pitää luopua, jos rahat ei riitä.

Eikä se kyläkoulujen opetuskaan ole ihan samalla tasolla kuin isommissa kouluissa, jossa on resurssit aivan toisenlaiset. Poikkeuksiakin on, mutta yleisesti ottaen näin. Ja hyvä niin. Isompi massa saa laadukkaampaa opetusta.

Kipeäähän se tietysti ottaa, jos juuri MINUN lähikoulu ollaan lakkauttamassa.

Juu,.niin on , mutta kun kylillä.ei ole enää lapsia,.niin ei tarvitse koulujakaan!

Laitoin Seinäjoen sivuilla listatut koulut kartalle, ja ei tuossa nyt montaa voi olla, jotka voi tulkita "kyläkouluiksi". Nekin noin 3 kpl ovat alueilla, joista on muihin kouluihin tosi pitkä matka, joten toimivat ns. haja-asutusalueen kerääjäkouluina. Tältä kannalta katsottuna ihan perusteltuja kouluja.

Kyläkoulun joulujuhla on parasta.

Kyläkoulu, kyläkauppa, pankki sekä posti muodostavat kylän!

Ylistaron Aseman koulu säilyy, oppilaita 41.
Koura koulu lopetetaan, oppilaita 40. Tuulimyllyt tilalle.

Mepi Mäenpää ja Kiiskilä saivat tahtonsa läpi.

Ilmajoella kouluraja on 25 oppilasta,,,,sinne lapsiperheet rakentavat.

Totta haastat.

Kyläkoulun oppilasmääräraja on hyvä olla 20 oppilasta. Aina kun koulupiiristä löytyy tämän verran koululaisia, koulu pitää säilyttää. Silloin, kun kyläkouluja oli enemmän, niin oppimistulokset olivat parempia ja lapset myös olivat terveempiä ja hyvinvoivempia.