En kyl usko et luet palstaa tai näät näitä kirjotuksia, sen takii laitoin nimen otsikkoon, koska niin mäkin eksyin tänne google haul, nii ehkä ois pieni mahis et lukisit tän sitten. Tiiän, että isän päivä niin ei kukaan lue palstaa muutenkaa, itsekkin haluun viettää isän kaa aikaa.
Anteeksi, että käyttäydyin niin törpösti, ja en osannut kunnioittaa sun tunteita ja rajoja kunnolla viimeks kun juteltiin instassa, ja muutenki. Mä haluaisin kyl oikeasti nähdä silloin 18.11, vaikka sit kavereina jos oot suhteessa ja et haluu mitään muuta, voitas ees jutella ja selvittää asioita, ja ei sun tarvii pelätä mun ihastusta tai pakkomielteisyyttä suhun, mä en ikinä koskis sua ilman lupaa tai ketään muutakaan, sellanen ei vaa oo millään tavalla oikein, mun mielestä fyysisten rajojen kunnioittaminen ja toisen huomioonottaminen on tosi tärkeetä parisuhteissa sekä ihmissuhteissa, ne on aina kuulunut mun arvoihin.
En ole mikään sivistymätön moukka tai ihminen joka haluaa kellekkään mitään pahaa ,sen mä tiedän. Kuuntelen mielelläni kun puhut jostain romanssi kirjasta tai muusta, vaikka en itse ois lukenut sitä ja oon avoin lukeen sen, sulla on hyvä maku, kaikes.. tiiän,oothan sä super ihana ihminen.
Tiedän, että mun pakkomielteisyys ja tykkääminen susta, on ehkä sulle liikaa, tää epävakaa on niin raskasta itselle ja muille,tiedän et ne voimakkaat tunteet voi ahdistaa sua tai jopa pelottaa, tunnen niin paljon ja vahvasti sua kohtaan, mut pelkkää hyvää, tunteita voimakkaita,koska.. ei se ole normaalia, tiedän sen, tiedän et se on sairaus, ja voi olla raskasta.
Mä jätin mun exän, koska mua ei ymmärretty, mulla oli paha olla, ja mun exä ei osannut antaa mulle tilaa ja välillä rikkoi mun rajoja, joita en osannut aina itsekkään tehdä tarpeeksi selkeitä, lopulta se vaan vei energiaa tosi paljon. Mä en ollut se ,joka jätettiin, vaan mä jätin, muutkin ihmiset tykkää musta, silloin kun oon oma itseni, ei se oo pelkkää sitä et pitää vaa löytää joku ja sit kaikki on maagisesti hyvin.
Kyllä sunkaa oli niin oma olla ja hyvä olla, kuin kotona. Etsinyt pimeydestä turvaa ja onnea kaikkialta, mut onni olikin siellä missä sä oot. Ja tiedän,että et luota ihmisiin helposti, ja haluut pitää piiris pieninä ja ymmärrän sen niin hyvin.. ymmärrän miks suhtaudut miehiin ennakkoluuloisesti, kun monilla käytös on niin inhottavaa tai epätervettä monil tavoil usein :,(
Oon valmis tekeen niin paljon, että sulla ois hyvä olla, oon valmis niin paljoon ,että voin olla hyvä ja turvallinen ihminen sulle, kun ei se vaan muiden kaa tunnu samalta. Tarkotan sitä, oon tavannut paljon ihmisii, ja ei kukaa oo saanut tuntee mitään semmost kun sä, vaikka välil on ollut noita hyperfixaatioit ja obsessioit hetkellisesti, mut ei mitään tälläst oo..
Vaikka se sit sattus mua, vaikka sit joutusin hilliteen omia tunteita, vaikka joutusin sit tunnemyrskyihin, ja olisit etäinen, vaikka se sattuis ihan helvetisti, niin oon valmis siihen, vaikka olisit niin ilkee mulle välil ja saisit itkeen, et pystyis luottaan, niin silti haluisin olla ymmärtävä ja rakastava sua kohtaan.
Koska tiiän, et kenenkää muun kaa en tuu oleen samalla tavalla onnellinen, samalla tavoin pystyä ymmärtään jotain toista. En mä vaan tyydy siihen "no tää nyt on vaa tälläst, tällänen tavallinen ihmissuhde, ei tunteiden kuulukkaan olla näin intensiivisiä", mussa on niin paljon tunteita, niin paljon rakkautta, jonka voin antaa vaa sulle... sydän hylkii vääriä ihmisiä, ei luota, ei sinne kuka vaa pääse.
Ja tiedän, että normaalin suhteen haluaisin, ihan normaalin naisen kaa, ihan normaalina ihmisenä. Tiiän et niistä tavallisistakin asioista pitää nauttia, ja kaikki ei voi vaan olla fantasia delulu elämää, mut silti, ne tavallisetkin asiat tuntuis ihmeellisesiltä sunkaa, kun oot "mun" tyyppinen ihminen, koska oot niin ihastuttava ja ihana luonne, jota haluaisin vaa varjella kaikelta pahuudelta, mut en sillee riippuvaisella pakkomielteisel taval, vaan turvallisella ja normaalilla tavalla, että sun omat ihmissuhteet ei kärsis, en mä mustasukkainen oo, mut en myöskää halua, et kukaan ihminen satuttaa tai loukkaa sua, yrittää jotenki hyväksikäyttää tai muuta. Mä kyllä huomaan ne "pahat" nopeasti.
Olisin todella onnellinen ,jos näkisin sua edes kerran sovitusti. Oot liian tärkee, oon kaivannut sua liian pitkään, sain viettää vaan yhden tunnin silloin sunkaa irl sovitusti ja se ei ollut tarpeeksi.
Sen takia mä kysyin sua näkeen niin usein, koska mä ajattelin, että ois helpompi ja vähemmän ahdistavempaa kertoa tunteista irl, ja voisin olla kertomat jos huomaisin että et pidä musta tai sulla on toinen, sen takia mä kysyin sua jatkuvasti näkeen, sillon kun oltiin väleissä, olisin osannut tulkita tilannetta paremmin irl, ja voinut kertoa niin, ettei sulla ois ollu tai tullu kauhee epämukava olo.
Elän täs turhas toivossa, vielä hetken, vaikka tiiän, että haluut vaa unohtaa ja et varmaan ymmärräkkään... :,( ihana oot silti, ja sydämes
https://open.spotify.com/track/5tfW3t4zAZoeftsKQI0jD0?si=902ef6704bf549ea
Anteeksi, että käyttäydyin niin törpösti, ja en osannut kunnioittaa sun tunteita ja rajoja kunnolla viimeks kun juteltiin instassa, ja muutenki. Mä haluaisin kyl oikeasti nähdä silloin 18.11, vaikka sit kavereina jos oot suhteessa ja et haluu mitään muuta, voitas ees jutella ja selvittää asioita, ja ei sun tarvii pelätä mun ihastusta tai pakkomielteisyyttä suhun, mä en ikinä koskis sua ilman lupaa tai ketään muutakaan, sellanen ei vaa oo millään tavalla oikein, mun mielestä fyysisten rajojen kunnioittaminen ja toisen huomioonottaminen on tosi tärkeetä parisuhteissa sekä ihmissuhteissa, ne on aina kuulunut mun arvoihin.
En ole mikään sivistymätön moukka tai ihminen joka haluaa kellekkään mitään pahaa ,sen mä tiedän. Kuuntelen mielelläni kun puhut jostain romanssi kirjasta tai muusta, vaikka en itse ois lukenut sitä ja oon avoin lukeen sen, sulla on hyvä maku, kaikes.. tiiän,oothan sä super ihana ihminen.
Tiedän, että mun pakkomielteisyys ja tykkääminen susta, on ehkä sulle liikaa, tää epävakaa on niin raskasta itselle ja muille,tiedän et ne voimakkaat tunteet voi ahdistaa sua tai jopa pelottaa, tunnen niin paljon ja vahvasti sua kohtaan, mut pelkkää hyvää, tunteita voimakkaita,koska.. ei se ole normaalia, tiedän sen, tiedän et se on sairaus, ja voi olla raskasta.
Mä jätin mun exän, koska mua ei ymmärretty, mulla oli paha olla, ja mun exä ei osannut antaa mulle tilaa ja välillä rikkoi mun rajoja, joita en osannut aina itsekkään tehdä tarpeeksi selkeitä, lopulta se vaan vei energiaa tosi paljon. Mä en ollut se ,joka jätettiin, vaan mä jätin, muutkin ihmiset tykkää musta, silloin kun oon oma itseni, ei se oo pelkkää sitä et pitää vaa löytää joku ja sit kaikki on maagisesti hyvin.
Kyllä sunkaa oli niin oma olla ja hyvä olla, kuin kotona. Etsinyt pimeydestä turvaa ja onnea kaikkialta, mut onni olikin siellä missä sä oot. Ja tiedän,että et luota ihmisiin helposti, ja haluut pitää piiris pieninä ja ymmärrän sen niin hyvin.. ymmärrän miks suhtaudut miehiin ennakkoluuloisesti, kun monilla käytös on niin inhottavaa tai epätervettä monil tavoil usein :,(
Oon valmis tekeen niin paljon, että sulla ois hyvä olla, oon valmis niin paljoon ,että voin olla hyvä ja turvallinen ihminen sulle, kun ei se vaan muiden kaa tunnu samalta. Tarkotan sitä, oon tavannut paljon ihmisii, ja ei kukaa oo saanut tuntee mitään semmost kun sä, vaikka välil on ollut noita hyperfixaatioit ja obsessioit hetkellisesti, mut ei mitään tälläst oo..
Vaikka se sit sattus mua, vaikka sit joutusin hilliteen omia tunteita, vaikka joutusin sit tunnemyrskyihin, ja olisit etäinen, vaikka se sattuis ihan helvetisti, niin oon valmis siihen, vaikka olisit niin ilkee mulle välil ja saisit itkeen, et pystyis luottaan, niin silti haluisin olla ymmärtävä ja rakastava sua kohtaan.
Koska tiiän, et kenenkää muun kaa en tuu oleen samalla tavalla onnellinen, samalla tavoin pystyä ymmärtään jotain toista. En mä vaan tyydy siihen "no tää nyt on vaa tälläst, tällänen tavallinen ihmissuhde, ei tunteiden kuulukkaan olla näin intensiivisiä", mussa on niin paljon tunteita, niin paljon rakkautta, jonka voin antaa vaa sulle... sydän hylkii vääriä ihmisiä, ei luota, ei sinne kuka vaa pääse.
Ja tiedän, että normaalin suhteen haluaisin, ihan normaalin naisen kaa, ihan normaalina ihmisenä. Tiiän et niistä tavallisistakin asioista pitää nauttia, ja kaikki ei voi vaan olla fantasia delulu elämää, mut silti, ne tavallisetkin asiat tuntuis ihmeellisesiltä sunkaa, kun oot "mun" tyyppinen ihminen, koska oot niin ihastuttava ja ihana luonne, jota haluaisin vaa varjella kaikelta pahuudelta, mut en sillee riippuvaisella pakkomielteisel taval, vaan turvallisella ja normaalilla tavalla, että sun omat ihmissuhteet ei kärsis, en mä mustasukkainen oo, mut en myöskää halua, et kukaan ihminen satuttaa tai loukkaa sua, yrittää jotenki hyväksikäyttää tai muuta. Mä kyllä huomaan ne "pahat" nopeasti.
Olisin todella onnellinen ,jos näkisin sua edes kerran sovitusti. Oot liian tärkee, oon kaivannut sua liian pitkään, sain viettää vaan yhden tunnin silloin sunkaa irl sovitusti ja se ei ollut tarpeeksi.
Sen takia mä kysyin sua näkeen niin usein, koska mä ajattelin, että ois helpompi ja vähemmän ahdistavempaa kertoa tunteista irl, ja voisin olla kertomat jos huomaisin että et pidä musta tai sulla on toinen, sen takia mä kysyin sua jatkuvasti näkeen, sillon kun oltiin väleissä, olisin osannut tulkita tilannetta paremmin irl, ja voinut kertoa niin, ettei sulla ois ollu tai tullu kauhee epämukava olo.
Elän täs turhas toivossa, vielä hetken, vaikka tiiän, että haluut vaa unohtaa ja et varmaan ymmärräkkään... :,( ihana oot silti, ja sydämes
https://open.spotify.com/track/5tfW3t4zAZoeftsKQI0jD0?si=902ef6704bf549ea
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja oon väsynyt, harmittaa kun metsälenkkiä ennen oli niin selkeesti mielessä mitä halusin kirjottaa Veeralle, mut nyt ei vaa enää lähtenyt :,(,pitäs kirjottaa sil hetkel kun tulee mieleen.
Ja tuohon pelailu kommenttiin, mä en pelaile kellään. Sillon kesällä kun mä edes olin suhteessa, niin mä alunperin yritin jättää mun kumppania kesällä, mut sen käytös meni jopa hieman pelottavaksi ja pelkäsin, että esim. kissoja sattuu jos jätän jos hänel napsahtaa, en tuntenut häntä täysin ja olin varuillani ja paranoidi tollasest, kun kerto jotain juttui, mitkä sai mut hieman pelokkaaksi hänestä.
Joo olisin voinut lähteä siitä paremmin, mut en todellakaan oo pelaillut sun tunteella. Tämä oli kesä 2023, suhde päättyi syksyllä, heti sen jälkeen kun oltiin nähty. Olen ollut sinkkuna nyt jo yli vuoden, enkä ole ollut kiinnostunut kenestäkään, tai harrastanut mitään säätämistä ees yli vuoteen melkein, et joo kyl sydän on sun, ja ainoastaa sun. <3
Eikö se oo aika selkeää, siitä miten tunteikkaaksi saat mut aina?
Kutsut sitte kylään kirjeellä tai kortilla,pistät kuistin polkemaan.Meselläkin.
Oon kyllä varaton joten en voi esim.matkustaa mihinkään puolueettomana paikkaan.
Tiedät sen etten juokse metsiin etsimään sekin tuli kokeiltua.