Ristiriita ?

Anonyymi-ap

Näkyvän valon spektriä, eli valon väriä kuvataan lämpösäteilyn lämpötilan mukaan, eli korkeampi lämpötila kuvaa lyhyempää aallonpituutta > sininen.

Nyt kuitenkin esimerkiksi palavan metaanin (CH4) liekki on lähes näkymätön sininen, kun taas asetyleenin (C2H2) liekki on valko-punainen, eli vastaten säteilijän matalampaa lämpötilaa, mutta käytännössä asetyleeniliekki on monin verroin kuumempi metaaniliekkiin verrattuna.

? ?

13

400

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olisiko niin ettei liekin väri olekaan vertauskohtana vaan hehkuvan raudan lämpötila.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Juuri tuosta on kyse.
        Väri määritellään säteilijän lämpötilan mukaan, miksi se ei käytännössä olekaan näin, onko kyseessä väärinkäsitys siitä, mitä värilämmöllä tarkoitetaan, vai väärä tulkinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri tuosta on kyse.
        Väri määritellään säteilijän lämpötilan mukaan, miksi se ei käytännössä olekaan näin, onko kyseessä väärinkäsitys siitä, mitä värilämmöllä tarkoitetaan, vai väärä tulkinta.

        "In the most common type of flame, hydrocarbon flames, the most important factor determining color is oxygen supply and the extent of fuel-oxygen pre-mixing, which determines the rate of combustion and thus the temperature and reaction paths, thereby producing different color hues."

        Suomeksi sanottuna liekin väri riippuu suurelta osin siitä kuinka täydellistä palaminen on. Epätäydellisesti palavat osat kaasusta näkyvät lämpimän sävyisinä ja voivat peittää alleen kuumemmat sinisävyt.


    • Anonyymi

      https://www.waveformlighting.com/tech/what-is-cri-color-rendering-index

      Värilämpötila ei yksikäsitteisesti kerro millainen spektri valolla on. Spektrin perusteella voi määrittää valon värilämpötilan mutta sama ei toimi toiseen suuntaan. Saman värilämpötilan voi saavuttaa monella erilaisella spektrillä.

      Valon värilämpötila ja valoa lähettävän aineen lämpötila ovat lämpötilasta riippumatta samat vain silloin, kun valonlähteenä on musta kappale.

      • Anonyymi

        Mutta eihän musta kappale säteile näkyvää valoa kuin kirkkaan valkeaa, siis myös näkyvän valon kaikkia taajuuksia lämpötilastaan riippumatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eihän musta kappale säteile näkyvää valoa kuin kirkkaan valkeaa, siis myös näkyvän valon kaikkia taajuuksia lämpötilastaan riippumatta.

        Puuhiili on varsin musta kappale ja sen lähettämän lämpösäteilyn väri riippuu hiilen lämpötilasta. Tämän voi itse havaita esimerkiksi takassa tai kiukaassa hiillosta katselemalla.

        Kunnon ilmavirrassa palaessaan kuumimmillaan musta hiili (kekäle) hehkuu sinertävän valkoisena, hiipuvana juuri ennen sammumistaan se on enää tummanpunainen.

        Wienin siirtymälaki kertoo miten mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin intensiteetin maksimikohta aallonpituusasteikolla riippuu säteilylähteen lämpötilasta. Tarpeeksi kuuma lämpötila (valokaari) tuottaa paljon ultraviolettia ja viileä vastaavasti infrapunaa.

        Hakusana: Wienin siirtymälaki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puuhiili on varsin musta kappale ja sen lähettämän lämpösäteilyn väri riippuu hiilen lämpötilasta. Tämän voi itse havaita esimerkiksi takassa tai kiukaassa hiillosta katselemalla.

        Kunnon ilmavirrassa palaessaan kuumimmillaan musta hiili (kekäle) hehkuu sinertävän valkoisena, hiipuvana juuri ennen sammumistaan se on enää tummanpunainen.

        Wienin siirtymälaki kertoo miten mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin intensiteetin maksimikohta aallonpituusasteikolla riippuu säteilylähteen lämpötilasta. Tarpeeksi kuuma lämpötila (valokaari) tuottaa paljon ultraviolettia ja viileä vastaavasti infrapunaa.

        Hakusana: Wienin siirtymälaki.

        Wienin siirtymälaki kuvaa mustan kappaleen säteilyn intensiteettiä eri lämpötiloissa.
        Värilämpö kuvaa lämpötilaa, jossa mustan kappaleen lämpösäteilyn maksimi osuu tietyn värin aallonpituudelle.

        Valkeaa lukuun ottamatta, kaikki aineet, jotka on ihmissilmin nähtävissä emittoivat jotain näkyvän valon aallonpituutta, ihmissilmälle näkyväksi se tulee vasta kun sen intensiteetti on tietyllä tasolla.

        Tässä laskin, mikäli siirtymälaki kiinnostaa.

        https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wienin siirtymälaki kuvaa mustan kappaleen säteilyn intensiteettiä eri lämpötiloissa.
        Värilämpö kuvaa lämpötilaa, jossa mustan kappaleen lämpösäteilyn maksimi osuu tietyn värin aallonpituudelle.

        Valkeaa lukuun ottamatta, kaikki aineet, jotka on ihmissilmin nähtävissä emittoivat jotain näkyvän valon aallonpituutta, ihmissilmälle näkyväksi se tulee vasta kun sen intensiteetti on tietyllä tasolla.

        Tässä laskin, mikäli siirtymälaki kiinnostaa.

        https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php

        Huoneenlämpöiset aineet eivät yleensä emittoi valoa vaan heijastavat ulkopuolisen valonlähteen emittoimaa valoa absorboiden siitä osan. Muutenhan yöllä kaikki aineet näkyisivät pimeässä tuon emittomansa valon vuoksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Photoluminescence

        Poikkeuksena fotoluminensenssi (fluoresenssi ja fosforenssi), joissa ulkoinen lyhytaaltoinen (sininen tai UV) valo tuottaa viiveen jälkeen pidemmän aallonpituuden säteilyä. Fluoresenssissa viive on äärimmäisen lyhyt, fosforenssissa valoa saattaa näkyä vielä tuntienkin kuluttua herätteestä.

        Toisena poikkeuksena kemiluminesenssi eli kemialliset reaktiot, jotka tuottavat valoa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Chemiluminescence


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoneenlämpöiset aineet eivät yleensä emittoi valoa vaan heijastavat ulkopuolisen valonlähteen emittoimaa valoa absorboiden siitä osan. Muutenhan yöllä kaikki aineet näkyisivät pimeässä tuon emittomansa valon vuoksi.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Photoluminescence

        Poikkeuksena fotoluminensenssi (fluoresenssi ja fosforenssi), joissa ulkoinen lyhytaaltoinen (sininen tai UV) valo tuottaa viiveen jälkeen pidemmän aallonpituuden säteilyä. Fluoresenssissa viive on äärimmäisen lyhyt, fosforenssissa valoa saattaa näkyä vielä tuntienkin kuluttua herätteestä.

        Toisena poikkeuksena kemiluminesenssi eli kemialliset reaktiot, jotka tuottavat valoa.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Chemiluminescence

        Mihin perustuu oletus että kappale ei huoneen lämpöisenä emittoisi näkyvän valon aallonpituutta.

        Ihmisen näköaisti havaitsee vasta riittävän voimakkaan säteilyn, tai heijastuksen, tai pidätkö todennäköisenä että kappale, joka ei ominaisuutensa vuoksi emittoi 1 µ pidempiä aaltoja, ei huoneenlämmössä säleitäsi lämpösäteilyä lainkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin perustuu oletus että kappale ei huoneen lämpöisenä emittoisi näkyvän valon aallonpituutta.

        Ihmisen näköaisti havaitsee vasta riittävän voimakkaan säteilyn, tai heijastuksen, tai pidätkö todennäköisenä että kappale, joka ei ominaisuutensa vuoksi emittoi 1 µ pidempiä aaltoja, ei huoneenlämmössä säleitäsi lämpösäteilyä lainkaan.

        Juuri näin se menee. Kappaleen jollakin aallonpituudella säteilemä teho on Planckin lain mukainen mustan kappaleen säteilyteho tuolla aallonpituudella

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

        kerrottuna tuota aallonpituutta vastaavalla emissiivisyydellä.

        Jos kappale on ideaalisen musta niin sillä on joka aallonpituudella emissiivisyys 1 joten säteilyn aallonpituudet määräytyvät suoraan Planckin laista. Jos jollakin aallonpituudella kappaleen pinnan emissiivisyys on nollassa niin kappale ei tuolla aallonpituudella lähetä lämpösäteilyä lainkaan. Esimerkkisi mukainen kappale ei huoneenlämmössä säteilisi lämpösäteilyä käytännössä lainkaan.

        Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi ilmakehän kaasut typpi, happi ja argon. Ne eivät huoneenlämmössä pysty lähettämään pitkäaaltoista infrapunaa ollenkaan joten huoneenlämpöisen kappaleen lämpösäteilyn kannalta ne ovat täysin läpinäkyviä. Ne eivät pääse omasta lämpöenergiastaan eroon muutoin kuin johtumisen avulla tai siirtämällä lämmön jollekin kasvihuonekaasujen molekyyleille.

        Tuo ei ole pelkkää teoriaa vaan ihan mittauksin havaittu asia.

        Jos huoneenlämpöiset pinnat lähettäisivät näkyvää valoa lämpösäteilynään niin aikanaan filmikameroiden negatiivit olisivat valottuneet itsekseen kameran sisällä kameran seinien lähettämän valon vuoksi. Filmihän oli usein kamerassa jopa vuosia käyttämättömänä.

        Kaasujen lämpösäteilystä oli pitkä keskustelu vuonna 2021 tässä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin se menee. Kappaleen jollakin aallonpituudella säteilemä teho on Planckin lain mukainen mustan kappaleen säteilyteho tuolla aallonpituudella

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

        kerrottuna tuota aallonpituutta vastaavalla emissiivisyydellä.

        Jos kappale on ideaalisen musta niin sillä on joka aallonpituudella emissiivisyys 1 joten säteilyn aallonpituudet määräytyvät suoraan Planckin laista. Jos jollakin aallonpituudella kappaleen pinnan emissiivisyys on nollassa niin kappale ei tuolla aallonpituudella lähetä lämpösäteilyä lainkaan. Esimerkkisi mukainen kappale ei huoneenlämmössä säteilisi lämpösäteilyä käytännössä lainkaan.

        Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi ilmakehän kaasut typpi, happi ja argon. Ne eivät huoneenlämmössä pysty lähettämään pitkäaaltoista infrapunaa ollenkaan joten huoneenlämpöisen kappaleen lämpösäteilyn kannalta ne ovat täysin läpinäkyviä. Ne eivät pääse omasta lämpöenergiastaan eroon muutoin kuin johtumisen avulla tai siirtämällä lämmön jollekin kasvihuonekaasujen molekyyleille.

        Tuo ei ole pelkkää teoriaa vaan ihan mittauksin havaittu asia.

        Jos huoneenlämpöiset pinnat lähettäisivät näkyvää valoa lämpösäteilynään niin aikanaan filmikameroiden negatiivit olisivat valottuneet itsekseen kameran sisällä kameran seinien lähettämän valon vuoksi. Filmihän oli usein kamerassa jopa vuosia käyttämättömänä.

        Kaasujen lämpösäteilystä oli pitkä keskustelu vuonna 2021 tässä:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-

        Jopa tuli tosi kummallista tarinaa.

        Tiedätkö edes, niitä on lämpösäteily, kyllä ne molekyylit törmäilee kaasuissakin, ja säteily voi olla muutakin kuin lämpöliikkeen aiheuttamaa olipa emissiivisyys mitä tahansa.

        Jutuistasi päätellen taidat olla se oppikirjatrollli, joka kertoilee vakavissaan että kaikki aineet emittoivat huoneenlämpöisenä vain pitkäaaltoista IR - säteilyä, ja aina lisänä linkki johonkin omaan vanhaan sekoiluunsa !


    • Anonyymi

      Aloitukseen liittyen:

      "Nyt kuitenkin esimerkiksi palavan metaanin (CH4) liekki on lähes näkymätön sininen, kun taas asetyleenin (C2H2) liekki on valko-punainen, eli vastaten säteilijän matalampaa lämpötilaa, mutta käytännössä asetyleeniliekki on monin verroin kuumempi metaaniliekkiin verrattuna."

      Asetyleenin liekki ilman lisättyä happea on punainen ja nokeava siksi, että palaminen on epätäydellistä. Palamaton hiili muodostaa nokea joka sitten hehkuu liekissä. Tuolloin liekki ei ole kovin kuuma. Myös metaani palaisi keltaisella liekillä kun sille ei ole tarpeeksi happea tarjolla.

      Vasta kun asetyleeni palaa täydellisesti hapen kanssa liekki on sinivalkoinen ja lämpötila saavuttaa 3500 astetta.

      Sytkärin liekki suurella kaasumäärällä on keltainen ja aika viileä kaasun epätäydellisen palamisen vuoksi. Kun samaista kaasua käyttää kunnollisella suuttimella varustetussa polttimessa jossa ilmaa on tarjolla liekin sisälle niin liekki on sininen ja lämpötila luokkaa 2000 astetta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Me työeläkeläiset äänestämme SDP:tä

      SDP on luonut koko työeläkejärjestelmän, jonka hedelmistä saamme nyt nauttia. Kansaneläkelaitos on Maalaisliiton tekele,
      Maailman menoa
      157
      4921
    2. Eikö tunnukin kamalalta, kun en

      anna periksi vaikka parhaasi olet tehnyt antaaksesi täystyrmäyksen? Ja kyllähän minä monta iskua olen saanut ja maannut
      Ikävä
      81
      3596
    3. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      31
      2573
    4. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      40
      2243
    5. Kenen juontajan pitäisi voittaa tänään Kultainen Venla? Ehdolla Pimiä, Holma ja Vaaherkumpu

      Kultainen Venla gaalassa jaetaan tänään tv-alan palkintoja. Yksi suosituimmista kategorioista on Juontaja. Vappu Pimiä
      Suomalaiset julkkikset
      96
      2119
    6. Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?

      Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?
      Ikävä
      28
      2036
    7. Antti Lindtman: "Ainahan kaikenlaisia huhuja liikkuu"

      Näin hän siis vastaa SDP:n häirintäkohuun, väistelee vastuutaan Juttuhan on niin, että Lindtman ja Tuppurainen on tasan
      Maailman menoa
      63
      2023
    8. Mitä saa sanoa?

      Palstalla tänään sanottua: ” Kaikki riippuu siitä, miten asian esittää,” Onko siis niin, että saa muita pomottaa ja
      80 plus
      86
      1999
    9. Onko olemassa miehiä, jotka haluavat yhteydenpitoa?

      Silloin tällöin viestiä, puntarointeja arkielämästä, ikäänkuin pientä viihdettä ilman sen kummallisempaa. Tällaista miet
      Sinkut
      19
      1488
    10. Mitä Trump itse pitäisi siitä, jos häntä solvattaisiin

      Kuten hän solvasi muita mm. Macronia? Kyllä ei huumori enää kukkisi. White house on nykyään pelkkä vitsi vain, ei mitään
      Maailman menoa
      105
      1370
    Aihe