Ristiriita ?

Juuri tuosta on kyse.
Väri määritellään säteilijän lämpötilan mukaan, miksi se ei käytännössä olekaan näin, onko kyseessä väärinkäsitys siitä, mitä värilämmöllä tarkoitetaan, vai väärä tulkinta.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri tuosta on kyse.
Väri määritellään säteilijän lämpötilan mukaan, miksi se ei käytännössä olekaan näin, onko kyseessä väärinkäsitys siitä, mitä värilämmöllä tarkoitetaan, vai väärä tulkinta.

Lue lisää

"In the most common type of flame, hydrocarbon flames, the most important factor determining color is oxygen supply and the extent of fuel-oxygen pre-mixing, which determines the rate of combustion and thus the temperature and reaction paths, thereby producing different color hues."

Suomeksi sanottuna liekin väri riippuu suurelta osin siitä kuinka täydellistä palaminen on. Epätäydellisesti palavat osat kaasusta näkyvät lämpimän sävyisinä ja voivat peittää alleen kuumemmat sinisävyt.

Mutta eihän musta kappale säteile näkyvää valoa kuin kirkkaan valkeaa, siis myös näkyvän valon kaikkia taajuuksia lämpötilastaan riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eihän musta kappale säteile näkyvää valoa kuin kirkkaan valkeaa, siis myös näkyvän valon kaikkia taajuuksia lämpötilastaan riippumatta.

Puuhiili on varsin musta kappale ja sen lähettämän lämpösäteilyn väri riippuu hiilen lämpötilasta. Tämän voi itse havaita esimerkiksi takassa tai kiukaassa hiillosta katselemalla.

Kunnon ilmavirrassa palaessaan kuumimmillaan musta hiili (kekäle) hehkuu sinertävän valkoisena, hiipuvana juuri ennen sammumistaan se on enää tummanpunainen.

Wienin siirtymälaki kertoo miten mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin intensiteetin maksimikohta aallonpituusasteikolla riippuu säteilylähteen lämpötilasta. Tarpeeksi kuuma lämpötila (valokaari) tuottaa paljon ultraviolettia ja viileä vastaavasti infrapunaa.

Hakusana: Wienin siirtymälaki.

Anonyymi kirjoitti:

Puuhiili on varsin musta kappale ja sen lähettämän lämpösäteilyn väri riippuu hiilen lämpötilasta. Tämän voi itse havaita esimerkiksi takassa tai kiukaassa hiillosta katselemalla.

Kunnon ilmavirrassa palaessaan kuumimmillaan musta hiili (kekäle) hehkuu sinertävän valkoisena, hiipuvana juuri ennen sammumistaan se on enää tummanpunainen.

Wienin siirtymälaki kertoo miten mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin intensiteetin maksimikohta aallonpituusasteikolla riippuu säteilylähteen lämpötilasta. Tarpeeksi kuuma lämpötila (valokaari) tuottaa paljon ultraviolettia ja viileä vastaavasti infrapunaa.

Hakusana: Wienin siirtymälaki.

Lue lisää

Wienin siirtymälaki kuvaa mustan kappaleen säteilyn intensiteettiä eri lämpötiloissa.
Värilämpö kuvaa lämpötilaa, jossa mustan kappaleen lämpösäteilyn maksimi osuu tietyn värin aallonpituudelle.

Valkeaa lukuun ottamatta, kaikki aineet, jotka on ihmissilmin nähtävissä emittoivat jotain näkyvän valon aallonpituutta, ihmissilmälle näkyväksi se tulee vasta kun sen intensiteetti on tietyllä tasolla.

Tässä laskin, mikäli siirtymälaki kiinnostaa.

https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php

Anonyymi kirjoitti:

Wienin siirtymälaki kuvaa mustan kappaleen säteilyn intensiteettiä eri lämpötiloissa.
Värilämpö kuvaa lämpötilaa, jossa mustan kappaleen lämpösäteilyn maksimi osuu tietyn värin aallonpituudelle.

Valkeaa lukuun ottamatta, kaikki aineet, jotka on ihmissilmin nähtävissä emittoivat jotain näkyvän valon aallonpituutta, ihmissilmälle näkyväksi se tulee vasta kun sen intensiteetti on tietyllä tasolla.

Tässä laskin, mikäli siirtymälaki kiinnostaa.

https://www.spectralcalc.com/blackbody_calculator/blackbody.php

Lue lisää

Huoneenlämpöiset aineet eivät yleensä emittoi valoa vaan heijastavat ulkopuolisen valonlähteen emittoimaa valoa absorboiden siitä osan. Muutenhan yöllä kaikki aineet näkyisivät pimeässä tuon emittomansa valon vuoksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Photoluminescence

Poikkeuksena fotoluminensenssi (fluoresenssi ja fosforenssi), joissa ulkoinen lyhytaaltoinen (sininen tai UV) valo tuottaa viiveen jälkeen pidemmän aallonpituuden säteilyä. Fluoresenssissa viive on äärimmäisen lyhyt, fosforenssissa valoa saattaa näkyä vielä tuntienkin kuluttua herätteestä.

Toisena poikkeuksena kemiluminesenssi eli kemialliset reaktiot, jotka tuottavat valoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chemiluminescence

Anonyymi kirjoitti:

Huoneenlämpöiset aineet eivät yleensä emittoi valoa vaan heijastavat ulkopuolisen valonlähteen emittoimaa valoa absorboiden siitä osan. Muutenhan yöllä kaikki aineet näkyisivät pimeässä tuon emittomansa valon vuoksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Photoluminescence

Poikkeuksena fotoluminensenssi (fluoresenssi ja fosforenssi), joissa ulkoinen lyhytaaltoinen (sininen tai UV) valo tuottaa viiveen jälkeen pidemmän aallonpituuden säteilyä. Fluoresenssissa viive on äärimmäisen lyhyt, fosforenssissa valoa saattaa näkyä vielä tuntienkin kuluttua herätteestä.

Toisena poikkeuksena kemiluminesenssi eli kemialliset reaktiot, jotka tuottavat valoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chemiluminescence

Lue lisää

Mihin perustuu oletus että kappale ei huoneen lämpöisenä emittoisi näkyvän valon aallonpituutta.

Ihmisen näköaisti havaitsee vasta riittävän voimakkaan säteilyn, tai heijastuksen, tai pidätkö todennäköisenä että kappale, joka ei ominaisuutensa vuoksi emittoi 1 µ pidempiä aaltoja, ei huoneenlämmössä säleitäsi lämpösäteilyä lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin perustuu oletus että kappale ei huoneen lämpöisenä emittoisi näkyvän valon aallonpituutta.

Ihmisen näköaisti havaitsee vasta riittävän voimakkaan säteilyn, tai heijastuksen, tai pidätkö todennäköisenä että kappale, joka ei ominaisuutensa vuoksi emittoi 1 µ pidempiä aaltoja, ei huoneenlämmössä säleitäsi lämpösäteilyä lainkaan.

Lue lisää

Juuri näin se menee. Kappaleen jollakin aallonpituudella säteilemä teho on Planckin lain mukainen mustan kappaleen säteilyteho tuolla aallonpituudella

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

kerrottuna tuota aallonpituutta vastaavalla emissiivisyydellä.

Jos kappale on ideaalisen musta niin sillä on joka aallonpituudella emissiivisyys 1 joten säteilyn aallonpituudet määräytyvät suoraan Planckin laista. Jos jollakin aallonpituudella kappaleen pinnan emissiivisyys on nollassa niin kappale ei tuolla aallonpituudella lähetä lämpösäteilyä lainkaan. Esimerkkisi mukainen kappale ei huoneenlämmössä säteilisi lämpösäteilyä käytännössä lainkaan.

Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi ilmakehän kaasut typpi, happi ja argon. Ne eivät huoneenlämmössä pysty lähettämään pitkäaaltoista infrapunaa ollenkaan joten huoneenlämpöisen kappaleen lämpösäteilyn kannalta ne ovat täysin läpinäkyviä. Ne eivät pääse omasta lämpöenergiastaan eroon muutoin kuin johtumisen avulla tai siirtämällä lämmön jollekin kasvihuonekaasujen molekyyleille.

Tuo ei ole pelkkää teoriaa vaan ihan mittauksin havaittu asia.

Jos huoneenlämpöiset pinnat lähettäisivät näkyvää valoa lämpösäteilynään niin aikanaan filmikameroiden negatiivit olisivat valottuneet itsekseen kameran sisällä kameran seinien lähettämän valon vuoksi. Filmihän oli usein kamerassa jopa vuosia käyttämättömänä.

Kaasujen lämpösäteilystä oli pitkä keskustelu vuonna 2021 tässä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin se menee. Kappaleen jollakin aallonpituudella säteilemä teho on Planckin lain mukainen mustan kappaleen säteilyteho tuolla aallonpituudella

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

kerrottuna tuota aallonpituutta vastaavalla emissiivisyydellä.

Jos kappale on ideaalisen musta niin sillä on joka aallonpituudella emissiivisyys 1 joten säteilyn aallonpituudet määräytyvät suoraan Planckin laista. Jos jollakin aallonpituudella kappaleen pinnan emissiivisyys on nollassa niin kappale ei tuolla aallonpituudella lähetä lämpösäteilyä lainkaan. Esimerkkisi mukainen kappale ei huoneenlämmössä säteilisi lämpösäteilyä käytännössä lainkaan.

Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi ilmakehän kaasut typpi, happi ja argon. Ne eivät huoneenlämmössä pysty lähettämään pitkäaaltoista infrapunaa ollenkaan joten huoneenlämpöisen kappaleen lämpösäteilyn kannalta ne ovat täysin läpinäkyviä. Ne eivät pääse omasta lämpöenergiastaan eroon muutoin kuin johtumisen avulla tai siirtämällä lämmön jollekin kasvihuonekaasujen molekyyleille.

Tuo ei ole pelkkää teoriaa vaan ihan mittauksin havaittu asia.

Jos huoneenlämpöiset pinnat lähettäisivät näkyvää valoa lämpösäteilynään niin aikanaan filmikameroiden negatiivit olisivat valottuneet itsekseen kameran sisällä kameran seinien lähettämän valon vuoksi. Filmihän oli usein kamerassa jopa vuosia käyttämättömänä.

Kaasujen lämpösäteilystä oli pitkä keskustelu vuonna 2021 tässä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-

Lue lisää

Jopa tuli tosi kummallista tarinaa.

Tiedätkö edes, niitä on lämpösäteily, kyllä ne molekyylit törmäilee kaasuissakin, ja säteily voi olla muutakin kuin lämpöliikkeen aiheuttamaa olipa emissiivisyys mitä tahansa.

Jutuistasi päätellen taidat olla se oppikirjatrollli, joka kertoilee vakavissaan että kaikki aineet emittoivat huoneenlämpöisenä vain pitkäaaltoista IR - säteilyä, ja aina lisänä linkki johonkin omaan vanhaan sekoiluunsa !