Tuomas Enbuske tuli uskoon loogisen päättelyn avulla

Anonyymi-ap

Ylen toimittaja teki aikoinaan jutun siitä, miten Tuomas Embuske tuli uskoon ”loogisen päättelyn” avulla. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei toimittaja ole osannut avata tätä päättelyä - tai sitten juttu kertoo siitä, miten Embuske ei ymmärrä sortuneensa pahoihin loogisiin virhepäätelmiin henkilökohtaisen hurahtamisen vuoksi.

”Uskoon uskominen alkoi sen havaitsemisesta, että juutalais-kristilliset maat ovat maailman parhaita maita.”

Kiitos Valistuksen ajan arvojen nousemisen, vanhojen uskonnollisten arvojen yläpuolelle. Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo! Eikä minkään diktatuurisen Jumala-hahmon ja uskonnollisten yhteisöjen vallan ja primitiivisen arvomaailman mukaan eläminen. Kristillisyys on ollut siitä hyvä, että se on muokkautunut muun yhteiskunnan modernimpien arvojen mukana. Se ei ollut samalla tavalla kehityksen esteenä kuin jossain muissa uskonnoissa. Silti tässä täytyy muistuttaa, että kyllähän Aasiasta löytyy esimerkiksi Japani, joka on pärjännyt täysin hyvin. Eli tässä katsotaan nyt maailmaa aika pahasti Länsimaisen-propagandan sumentamien linssien läpi.

Mutta oletetaan, että Embuske on oikeassa: Kristillisyys ja juutalaisuus ovat hindulaisuutta, jainalaisuutta ja muita uskontoja parempia! Mitä tästä voi päätellä? Ainakin Jeesukseen uskomista ei voi pitää perusteltuna, jos kerran jo juutalaisuus eli usko Abrahamilaiseen Jumalaan riittää. Voimme myös vertailla kristillisiä maita keskenään. Ovatko ateistisimmat Pohjoismaat jotenkin huonompia paikkoja elää. Entä Iran ja Afganistan - siellähän usko Abrahamilaiseen Jumalaan kukoistaa!

Ja lopuksi pohdittakoon, että tarkoittaako uskomuksen yhteiskunnallinen hyödyllisyys sitä, että se on totta. Olisiko esimerkiksi hyödyllistä, jos varkaat uskoisivat, että keijukaiset kertovat pahat teot poliisille. Näin rikoksentekijät eivät voisi tehdä ryöstöjä, koska jäisivät kiinni erittäin todennäköisesti. Selvästi hyödyllinen uskomus! Onko tästä siis loogista päätellä, että tällaiset yhteiskunnallisesti hyödylliset uskomukset ovat totta?

Tuomas Enbuske tuli uskoon pitkällisen itsesuggestion kautta. Hän lienee pohtinut asioita, mutta ainakin tuon ylen jutun mukaan ei hänen pohdinnoista juuri logiikkaa löydy. Lähinnä teisteille tyypillisiä klassisia virhepäätelmiä, sisäisiä fiiliksiä ja kognitiivista dissonanssia.

https://yle.fi/a/74-20083498

28

213

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei saatana. En lukenut aloitusta. Otsikon Enbuske ja looginen päättely sai aikaan aivoinfarktin.

    • Anonyymi

      Enbuske tuli uskoon, mutta ei silti usko jumalan olemassa oloon. Hän uskoo tavan vuoksi kristillisiin arvoihin. Ne ovat Enbuskesta loogisia.

      • Anonyymi

        Ja siis siitä huolimatta, että kirkko väittää, ettei kristillistä moraalia edes ole olemassa!

        Että sellainen Mensan jäsen...


    • Uskoon tuleminen loogisen päättelyn avulla on mielenkiintoinen kysymys. Joillekin ihmisille, usko on syvästi henkilökohtainen ja henkinen kokemus, joka voi ylittää loogisen päättelyn rajat. Toisille taas, usko voi olla seurausta pohdiskelevasta ja analyyttisestä lähestymistavasta, jossa he tutkivat esimerkiksi filosofisia, tieteellisiä tai historiallisia todisteita.

      Joillakin on ollut tilanne, jossa he ovat kääntyneet uskoon tarkastellessaan maailmankaikkeuden järjestystä, moraalifilosofian kysymyksiä tai ihmiskunnan historiaa. C.S. Lewis on tunnettu esimerkki: hän oli alun perin ateisti, mutta tuli uskoon osin filosofisten pohdintojen kautta.

      Loppujen lopuksi, usko on yksilöllinen kokemus, ja sen polut voivat olla moninaisia. Haluaisitko keskustella lisää tästä aiheesta tai tietää lisää jostain erityisestä näkökulmasta?

      Tekoälyä käytetty

      • "Uskoon tuleminen loogisen päättelyn avulla on mielenkiintoinen kysymys. "

        Enbuske, C.S. Lewis ja muut pöhköpäät ovat todisteita siitä, ettei *looginen päättely* johda automaattisesti totuuteen. Myöskään tiede ei automaattisesti johda totuuteen. Tiedossakaan ei ole itsessään informaation alkiota siitä, että se kertoisi tiedon olevan totta. Kaikki tieto on hyvin perusteltua uskomusta.


      • Ripulia_lahkeissa kirjoitti:

        "Uskoon tuleminen loogisen päättelyn avulla on mielenkiintoinen kysymys. "

        Enbuske, C.S. Lewis ja muut pöhköpäät ovat todisteita siitä, ettei *looginen päättely* johda automaattisesti totuuteen. Myöskään tiede ei automaattisesti johda totuuteen. Tiedossakaan ei ole itsessään informaation alkiota siitä, että se kertoisi tiedon olevan totta. Kaikki tieto on hyvin perusteltua uskomusta.

        No niin olen samaa mieltä. Kaikki tieto on uskomuksia. Sitten käännymme eri teille kun väitän että on erilaista tietoa
        - Tieteellinen tieto
        - Arkitieto

        ja vielä

        Tieto on enemmän kuin tieteen löytämä tieto.


      • Anonyymi

        ” syvästi henkilökohtainen ja henkinen kokemus, joka voi ylittää loogisen päättelyn rajat”

        Tarkoitit varmaan ”alittaa” eikä ylittää. Kysehän on siitä, että sortuu epärationalisuuteen, kun tunne on sumentanut loogisen ajattelun.


      • Anonyymi
        VarmaTieto kirjoitti:

        No niin olen samaa mieltä. Kaikki tieto on uskomuksia. Sitten käännymme eri teille kun väitän että on erilaista tietoa
        - Tieteellinen tieto
        - Arkitieto

        ja vielä

        Tieto on enemmän kuin tieteen löytämä tieto.

        Yleensä tieto määritellään oikeutetuksi todeksi uskomukseksi.

        Tiedät jonkun asian kun:
        1. Uskot, että se on totta.
        2. Sinulla on loogiset hyvät perustellut syyt uskoa, että se on totta.
        3. Se on totta.

        Joskus näkee ihmisten väittävän, että he tietävät jonkun asian kunhan tuo ensimmäinen kriteeri täyttyy. Hyviä perusteilta heiltä ei löydy. Voisimmekin eritellä ”teistinen tieto”, joka tarkoittaa vain sitä, että uskoo johonkin asiaan tosi, tosi, tosi paljon ilman hyviä perusteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä tieto määritellään oikeutetuksi todeksi uskomukseksi.

        Tiedät jonkun asian kun:
        1. Uskot, että se on totta.
        2. Sinulla on loogiset hyvät perustellut syyt uskoa, että se on totta.
        3. Se on totta.

        Joskus näkee ihmisten väittävän, että he tietävät jonkun asian kunhan tuo ensimmäinen kriteeri täyttyy. Hyviä perusteilta heiltä ei löydy. Voisimmekin eritellä ”teistinen tieto”, joka tarkoittaa vain sitä, että uskoo johonkin asiaan tosi, tosi, tosi paljon ilman hyviä perusteita.

        Näin on, mutta kohta 3 on ongelmallinen, koska emme voi mistään tietää, mitkä uskomukset ovat totta.

        Jotkin ilmeisestikin niistä ovat totta, mutta sitä ne ovat samaan tapaan kuin vertauksessa, että pysähtynyt kello näyttää kahdesti vuorokaudessa oikein.


      • Anonyymi
        Ripulia_lahkeissa kirjoitti:

        "Uskoon tuleminen loogisen päättelyn avulla on mielenkiintoinen kysymys. "

        Enbuske, C.S. Lewis ja muut pöhköpäät ovat todisteita siitä, ettei *looginen päättely* johda automaattisesti totuuteen. Myöskään tiede ei automaattisesti johda totuuteen. Tiedossakaan ei ole itsessään informaation alkiota siitä, että se kertoisi tiedon olevan totta. Kaikki tieto on hyvin perusteltua uskomusta.

        "Tiedossakaan ei ole itsessään informaation alkiota siitä, että se kertoisi tiedon olevan totta."

        Hm, taitaa kyllä löytyä aika paljonkin ihan 'tappiin saakka' pätevää tietoa (ceteris paribus) niin kemian, fysiikan kuin logiikankin piiristä.

        Mutta varmaan on niin, että suurin osa 'tieteellisestä tiedosta' on vain 'likiarvoja', joihin myöhemmin tulee tarkennuksia. Ja tuleehan välillä ihan 'tieteellisiä mullistuksia' jotka panevat tiedonnälkeiset kuolaamaan nautinnollisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä tieto määritellään oikeutetuksi todeksi uskomukseksi.

        Tiedät jonkun asian kun:
        1. Uskot, että se on totta.
        2. Sinulla on loogiset hyvät perustellut syyt uskoa, että se on totta.
        3. Se on totta.

        Joskus näkee ihmisten väittävän, että he tietävät jonkun asian kunhan tuo ensimmäinen kriteeri täyttyy. Hyviä perusteilta heiltä ei löydy. Voisimmekin eritellä ”teistinen tieto”, joka tarkoittaa vain sitä, että uskoo johonkin asiaan tosi, tosi, tosi paljon ilman hyviä perusteita.

        Kohta 1: Urpon usko että jokin asia on totta... Voihan Vanhaa Pierua! Kuvittelin enemmän sinusta. En kylläkään tiedä miksi!

        Tuo kohta 2 on siinä mielessä ongelmallinen, että loogisuus vie jorpakkoon, ellei tieto ole verifioitua tietoa.

        Olen niin monta kertaa törmännyt tuohon, että 'onhan ihan loogista' sitä sun tätä... Ja useinhan noitten perusoletukset ovat ihan sitä itteään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Tiedossakaan ei ole itsessään informaation alkiota siitä, että se kertoisi tiedon olevan totta."

        Hm, taitaa kyllä löytyä aika paljonkin ihan 'tappiin saakka' pätevää tietoa (ceteris paribus) niin kemian, fysiikan kuin logiikankin piiristä.

        Mutta varmaan on niin, että suurin osa 'tieteellisestä tiedosta' on vain 'likiarvoja', joihin myöhemmin tulee tarkennuksia. Ja tuleehan välillä ihan 'tieteellisiä mullistuksia' jotka panevat tiedonnälkeiset kuolaamaan nautinnollisesti.

        "Hm, taitaa kyllä löytyä aika paljonkin ihan 'tappiin saakka' pätevää tietoa..."

        Se oli vain toteamus siitä, ettei tieto sisällä elementtiä siitä, että se olisi oikein tai väärin. On kyettävä perustelemaan se, että tieto on oikein. Kun tietoa tutkitaan ja huomataan, ettei se ole ristiriidassa minkään muun tiedon kanssa ja se kykenee perustelemaan muita tietoja ja muodostamaan eheitä isompia kokonaisuuksia niin voimme olla kohtuullisen varmoja, että tieto on paikkansa pitävä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä tieto määritellään oikeutetuksi todeksi uskomukseksi.

        Tiedät jonkun asian kun:
        1. Uskot, että se on totta.
        2. Sinulla on loogiset hyvät perustellut syyt uskoa, että se on totta.
        3. Se on totta.

        Joskus näkee ihmisten väittävän, että he tietävät jonkun asian kunhan tuo ensimmäinen kriteeri täyttyy. Hyviä perusteilta heiltä ei löydy. Voisimmekin eritellä ”teistinen tieto”, joka tarkoittaa vain sitä, että uskoo johonkin asiaan tosi, tosi, tosi paljon ilman hyviä perusteita.

        Tieteelliselle tiedolle on tarkat määritykset milloin se on tieteellistä tietoa.

        Arkitiedolla ei ole määrityksiä se voi olla henkilökohtaisia kokemuksia, perustua kansanperinteeseen, uskontoihin

        Tieteellinen tieto taas on tällaista
        Tieteellinen tieto tarkoittaa tietoa, joka on hankittu järjestelmällisesti ja objektiivisesti käyttäen tieteellisiä menetelmiä ja prosesseja. Tieteellinen tieto perustuu havaintoihin, kokeisiin, mittauksiin ja analyysiin, ja se pyritään todistamaan ja toistamaan muiden tutkijoiden toimesta. Tämä tieto on yleensä julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä tai muissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa.

        Mikä ero on tiedolla ja informaatiolla.


      • Anonyymi
        VarmaTieto kirjoitti:

        Tieteelliselle tiedolle on tarkat määritykset milloin se on tieteellistä tietoa.

        Arkitiedolla ei ole määrityksiä se voi olla henkilökohtaisia kokemuksia, perustua kansanperinteeseen, uskontoihin

        Tieteellinen tieto taas on tällaista
        Tieteellinen tieto tarkoittaa tietoa, joka on hankittu järjestelmällisesti ja objektiivisesti käyttäen tieteellisiä menetelmiä ja prosesseja. Tieteellinen tieto perustuu havaintoihin, kokeisiin, mittauksiin ja analyysiin, ja se pyritään todistamaan ja toistamaan muiden tutkijoiden toimesta. Tämä tieto on yleensä julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä tai muissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa.

        Mikä ero on tiedolla ja informaatiolla.

        Tieteellinen tieto on juuri noin määritelty. Siltikään emme voi tietää kohtaa 3, mitkä uskomukset on totta. Tietelllinen tiedonhankintamenetelmä antaa vakuuttavia perusteluja uskomuksille, mutta lopullista totuutta ne eivät voi antaa.

        Yksinkertaisesti asia on niin, ettei ole mitään menetelmää varmistaa uskomusten totuutta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tieteellinen tieto on juuri noin määritelty. Siltikään emme voi tietää kohtaa 3, mitkä uskomukset on totta. Tietelllinen tiedonhankintamenetelmä antaa vakuuttavia perusteluja uskomuksille, mutta lopullista totuutta ne eivät voi antaa.

        Yksinkertaisesti asia on niin, ettei ole mitään menetelmää varmistaa uskomusten totuutta.

        Vaikka näin on niin TIEDE on paras tapa, metodi hankkia tietoa joka on luotettavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohta 1: Urpon usko että jokin asia on totta... Voihan Vanhaa Pierua! Kuvittelin enemmän sinusta. En kylläkään tiedä miksi!

        Tuo kohta 2 on siinä mielessä ongelmallinen, että loogisuus vie jorpakkoon, ellei tieto ole verifioitua tietoa.

        Olen niin monta kertaa törmännyt tuohon, että 'onhan ihan loogista' sitä sun tätä... Ja useinhan noitten perusoletukset ovat ihan sitä itteään.

        Kohta 2 ei tarkoita mitään virheellistä logiikkaa tai havaintoja. Mutta sinulla voi olla täysin hyvät perustellut syyt uskoa jotain ja olla silti väärässä. Siksi määritelmään on lisätty tuo kolmas kohta.

        Kolmatta kohtaa on kritisoitu, koska sen todistaminen on vaikeaa jossei mahdotonta. Silti tämä kritiikki on vähän turhaa. Yhtä hyvin voit kritisoida sanaa ”totuus”, koska emme voi koskaan tietää sitä tysin varmasti.

        Oleellista tässä on kohta 2. Sillä moni uskova väittää tietävänsä asioita, joista he eivät edes pysty esittämään kohdan 2 mukaisia järkeviä syitä miksi he uskovat näin.


      • Anonyymi
        VarmaTieto kirjoitti:

        Tieteelliselle tiedolle on tarkat määritykset milloin se on tieteellistä tietoa.

        Arkitiedolla ei ole määrityksiä se voi olla henkilökohtaisia kokemuksia, perustua kansanperinteeseen, uskontoihin

        Tieteellinen tieto taas on tällaista
        Tieteellinen tieto tarkoittaa tietoa, joka on hankittu järjestelmällisesti ja objektiivisesti käyttäen tieteellisiä menetelmiä ja prosesseja. Tieteellinen tieto perustuu havaintoihin, kokeisiin, mittauksiin ja analyysiin, ja se pyritään todistamaan ja toistamaan muiden tutkijoiden toimesta. Tämä tieto on yleensä julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä tai muissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa.

        Mikä ero on tiedolla ja informaatiolla.

        Tiedon määritelmä pätee ihan yhtä lailla niin arkitietoon kuin tieteelliseen tietoon: Et voi tietää asiaa, jos sinulla ei ole hyviä perusteita tiedollesi, ja jos olit väärässä, niin silloin et tiennyt sitä.

        Tieteellinen tieto eroaa lähinnä dokumentaation ja vertaisarvioinnin pohjalta - ja siinä miten paljon työtä sen varmennukseen on käytetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohta 2 ei tarkoita mitään virheellistä logiikkaa tai havaintoja. Mutta sinulla voi olla täysin hyvät perustellut syyt uskoa jotain ja olla silti väärässä. Siksi määritelmään on lisätty tuo kolmas kohta.

        Kolmatta kohtaa on kritisoitu, koska sen todistaminen on vaikeaa jossei mahdotonta. Silti tämä kritiikki on vähän turhaa. Yhtä hyvin voit kritisoida sanaa ”totuus”, koska emme voi koskaan tietää sitä tysin varmasti.

        Oleellista tässä on kohta 2. Sillä moni uskova väittää tietävänsä asioita, joista he eivät edes pysty esittämään kohdan 2 mukaisia järkeviä syitä miksi he uskovat näin.

        "Kolmatta kohtaa on kritisoitu, koska sen todistaminen on vaikeaa jossei mahdotonta."

        Se on mahdotonta. Mitään todistuskeinoa ei ole totuudelle olemassa. Jokainen yksilö joku vakuuttuu tieteellisen tiedon perusteluista,ta istten ei vakuutu. JOS olemme vakuuttuneita, meillä on toistaiseksi "tietoa" jostakin asiasta.

        Esim. yleinen suhteellisuusteoria, joka on toistaiseksi selvinnyt jokaisesta falsifiointiyrityksestä. Se on ristiriidassa kvanttiteorian kanssa,joten ei voine olla lopullinen totuus, mutta toistaiseksi paras selitys pätevyysalueellaan.


    • Anonyymi

      Varsinainen päättely!

      Embuske oli lapsena aivopesty lestadiolaisuuteen, tuli sitten ateistiksi ja mielenterveysongelmien ja huumeiden käytön jälkeen palasi kristinuskoon. Ja "loogisesti päättelemällä" Embuske puolustaa kristinuskoa mm. sillä. että kristinusko on taannut sukupuolivähemmistöille niin hyvät oikeudet?!? Eikö hän ole lukenut ensimmäistäkään Päivi Räsäsen kannanottoa sukupuoli vähemmistöistä?

      Mies on sekaisin ja julkisuustyrkky. Ennuste ei ole hyvä.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Looginen päättely ei ole mikään vakioitunut ilmiö, vaan myös subjektiivinen kokemus. Kun yksilö järkeilee asioita, hän voi kokea tulleensa älykkääseen tai järjelliseen päätökseen. Uskontoon liittyviä asioita voi käsitellä loogisesti, mutta uskoon tulo on subjektiivinen kokemus, mielentila. Ja jos ihminen tulee uskoon, kyse ei ole todisteita vaativasta ilmiöstä, vaan siitä, että kykenee vakuuttumaan asiasta. Se ottaa hänet hallintaansa ja saa hänet toimimaan ja ajattelemaan koodistoon kirjoitetuilla tavoilla. Uskovainen on siis ohjelmoitu uskomaan tiettyihin asioihin ja samalla torjumaan uskoa vahingoittavia asioita.

      • Anonyymi

        Tullakseen uskoon on ihmisen ensimmäiseksi heitettävä looginen ja rationaalinen ajattelu yli laidan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tullakseen uskoon on ihmisen ensimmäiseksi heitettävä looginen ja rationaalinen ajattelu yli laidan.

        Usko ja järki ovat mielenkiintoinen aihe, ja niillä on ollut erilaisia näkemyksiä historian ja kulttuurien aikana. Joillekin ihmisille usko voi olla voimakas ja syvällinen kokemus, joka tarjoaa merkitystä ja tarkoitusta elämään. Toisille taas rationaalinen ajattelu ja looginen päättely ovat keskeisiä elämässä navigoimiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tullakseen uskoon on ihmisen ensimmäiseksi heitettävä looginen ja rationaalinen ajattelu yli laidan.

        Niinhän Embuske on tehnyt.
        On vaikea ymmärtää onko väite kristityistä homojen oikeuksien puolustajana ironiaa vai harhaisuutta.


    • Kahvit lensi näppäimistölle kun luin tämän aivopierun. Nykyajan woke on samaa kuin entisaikojen abolitionismi. Ihmisoieudet, homojen oikeudet ja naisten oikeudet on saavutettu juutalaiskristillisestä vastustamisesta huolimatta. Ei ihme, että Enbuske on hurahtanut uskoon. Sehän on oire pään pehmenemisestä.

      "...juutalais-kristilliset maat ovat maailman parhaita maita. Juutalais-kristillisillä mailla Enbuske viittaa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, eli niin sanottuihin länsimaihin....Näissä maissa ihmisoikeudet, homojen oikeudet, naisten oikeudet ovat parhaita, Enbuske sanoo."

      "Nykyajan länsimaissa ateismi ja niin sanottu woke-ideologia ovat ajaneet kristinuskon ohi hyväksytympänä eettisenä ajattelumallina."

      • Tuliko ne kahvit sierainten kautta pöytäliinalle ? Jokunen aika sitten tämän palstan johtava ajattelija usein kertoi kahvin pursuamisesta pöytäliinalle. Häntä ei aikoihin ole täällä näkynyt. Hän oli myös tietäjä juutalaisuudesta. Saimme paljon tietoa Jahven touhuista. Kiitos siitä


      • Anonyymi

        Joskus vuosia sitten kun keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta kävi kuumana, kirjoitin ns. läpällä, että kun joitakin vuosikymmeniä menee, niin kristityt väittävät homojen avioliitto-oikeittakin omaksi ansiokseen. Mutta eihän tarvinnut kauaa odottaa kun tuli ajatusten mätäoja Embuske alkoi tätä väittää.

        Kristinuskon suurin ansio on ollut se, että se on epäonnistunut yhteiskunnan kehityksen estämisessä huomattavan huonosti verrattuna esimerkiksi islamiin monissa maissa. Ei ole onnistuttu estämään sananvapautta, uskonnonvapautta, naisten äänioikeutta, homojen oikeuksia jne vaikka on yritetty.

        En kuitenkaan ole ihan varma miten reilua on nostaa Embuske tässä tikun nokkaan lausumistaan idioottimaisuuksista. Toki hän itse itseään julkisuuteen tyrkyttää, mutta takana on huumesekoiluja, mielenterveysongelmia (ehkä lestadiolaisuuden kuristaman lapsuuden edesauttamina) jne. Kaverilla ei homma ole ihan pysynyt lapasessa.


    • Anonyymi

      Arvoisat lukijat tässä puskapsykiatri Enkeli Mäntän analyysi Enbusken käänteisestä Damaskoksen tiestä.

      Tuomas Enbusken tarina uskoon tulemisesta on kuin psykologinen laboratorio – vähän niin kuin katselisi Rorschachin musteläiskää, joka muuttuu enkelinsiiviksi, jos sitä tarpeeksi kauan tuijottaa. Käänteentekevää on kuulemma ollut "looginen päättely". Yllättävää, sillä yleensä logiikka ja uskomukset ovat yhtä yhteensopivia kuin maito ja sitruunamehu. Mutta mitä tämä prosessi paljastaa?

      Pyhän Hengen kosketus vai psyyken kepponen?
      Enbuske kuvailee Pyhän Hengen kosketuksen kokeneensa, mutta tässä Enkeli Mäntän on syytä kysyä: olisiko kyseessä sittenkin hallitsematon dopamiinikylpy aivoissa? Vahvojen tunnekokemusten – kuten masennuksesta selviämisen – jälkeen aivot voivat tulkita mitä tahansa yliluonnolliseksi. Joskus se on Pyhä Henki, joskus se on viesti leivänpaahtimesta.

      Juutalais-kristillisten maiden "paremmuus"?
      Enbuske perustelee uskoaan sillä, että "juutalais-kristilliset maat ovat maailman parhaita maita". Tähän toteamukseen on vaikea olla tarttumatta – kyseinen väite on kuin sanoisi, että menestys johtuu keittiössä roikkuvasta ilmapallosta. Kulttuuriset ja historialliset tekijät, kolonialismi ja teknologinen kehitys ovat hieman monimutkaisempia ilmiöitä kuin rukoushetket tai pyhäkoulu.

      Ateistit ovat älykkäämpiä?
      Mielenkiintoista on, että Enbuske itse myöntää ateistien olevan älykkäämpiä, mutta ei pidä tätä merkityksellisenä. Tulkitsen tämän niin, että usko ei olekaan loogisen päättelyn tulos, vaan emotionaalinen ankkuri. On kuin älyllinen käsijarru olisi vedetty, ja tunnekuorma vie koko auton uskon parkkipaikalle.

      "Kaapissa" olevat kristityt?
      Kaapissa olevat kristityt, kuten Enbuske kuvaa, ovat kiehtova ilmiö. Siinä missä aiemmin kaapista tultiin ulos seksuaalivähemmistöjen edustajina, nyt kaapin oven narahdus kertoo jostakin muusta. Uskon itsensä piilottaminen kertoo yhteiskunnan muutoksista, mutta myös siitä, kuinka henkilökohtaisesta identiteetistä on tullut taistelukenttä.

      Nöyryytys ja nöyryys?
      Lopulta Enbusken tarina kietoutuu siihen klassiseen narratiiviin, jossa ihminen kokee pohjakosketuksen – ja löytää armon. Hänen tarinansa on täynnä psykologisia kiinnekohtia: nöyryyttä, tuskaa, syyllisyyttä. Mutta onko tämä kaikki Pyhän Hengen vaikutusta vai yksinkertaisesti osa psyyken selviytymismekanismia?

      Lopputulema: Kenkiin tuijottelu ja tunteiden tulva.
      Enbuske sanoo haluavansa vain kenkiin tuijottelevia pappeja. Puskapsykiatrina voin kertoa, että juuri tämä alistuneisuus ja tietynlainen nöyrtyminen ovat psykologisesti palkitsevia. Usko tarjoaa lohtua, eikä sitä pidä vähätellä. Mutta lohdun löytäminen ei tarkoita, että kyseessä olisi totuus – se voi aivan yhtä hyvin olla turvallinen illuusio.

      Joten, kiitos Enbuske, kun toit jälleen esiin ihmispsyyken rikkaan kyvyn käsitellä kärsimystä. Pyhän Hengen kosketus, vai dopamiiniaivojen lempeä halaus? Vastatkaa itse – minä menen miettimään, mitä tämä sanoo meistä kaikista.

      Enkeli Mäntä, Eksistentialististen mysteerien havainnoija

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      56
      3141
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      47
      2901
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2699
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      354
      1807
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1094
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1081
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      193
      961
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      44
      819
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      101
      812
    10. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      810
    Aihe