Tunnustuksellisten koulutilaisuuksien järjestämistä on perusteltu osaksi kulttuuria, ja siksi sellaisten järjestäminen koululaisille tulkitaan luvalliseksi. On totta, että esim. kristinusko on niin kauan saanut vaikuttaa suomalaisten ja ylipäätään eurooppalaisten elämään ja maailmankuvaan sekä ajattelutapoihin, että sen vaikutusta on käytännössä mahdotonta siivilöidä pois kulttuurisesta pääomastamme ja arvomaailmastamme.
Entä ateismi? Myös ateistisilla ajatuksilla on jo pitkä jatkumonsa, sillä ainakin 1800-luvun loppupuolelta voimme törmätä ateistisiin ajattelijoihin ja aatteisiin Euroopassa.
Eikö siis ateismia pitäisi kohdella osana länsimaista kulttuuriperintöämme ja osoittaa sille kuuluvaa kunnioitusta tasavertaisena kristinuskon kanssa?
Entä ateismi? Myös ateistisilla ajatuksilla on jo pitkä jatkumonsa, sillä ainakin 1800-luvun loppupuolelta voimme törmätä ateistisiin ajattelijoihin ja aatteisiin Euroopassa.
Eikö siis ateismia pitäisi kohdella osana länsimaista kulttuuriperintöämme ja osoittaa sille kuuluvaa kunnioitusta tasavertaisena kristinuskon kanssa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mies-johtoinen patriarkaalinen järjestelmä on osa kristillisyyden ydintä. Tämä ydin on jo murentunut kulttuurissamme, kun Valistuksen ajan sekulaari aate miehen ja naisen tasa-arvosta on alkanut murentamaan vanhoja kristillisiä arvoja. Naisten työssäkäynti, naispappeus jne ovat osoituksia siitä, miten perinteiset kristilliset arvot murentuvat ja korvautuvat sekulaarisella arvoilla: Demokratia, tasa-arvo, vapaus - ovat kaikki esimerkkejä arvoista, joita perinteisessä kristillisyydessä ei juuri ollut. Nämä olivat Valistuksen ajan aatteita, jotka liitettiin tieteelliseen kehitykseen ja suurempaan moraaliseen ymmärrykseen kuin mihin kristillisyys ei kyennyt. Nyt kristityt ovat omaksuneet nämä sekulaarit arvot jo niin vahvasti, että jotkut luulevat niitä kristillisiksi arvoiksi. Näitä et kuitenkaan löydä Kymmenestä käskystä.
Mutta eihän kouluissa opeteta uskontoakaan tunnustuksellisesti.
Tässä on pointtina tuo tunnustuksellisuus. Ei se, että kerrotaan kristinuskosta.
Ateismi, muun järkevän ajatelun lisäksi, on muovannut meitä paljon enemmän kuin kristinusko.
Koko moderni yhteiskunta perustuu nimenomaan valistukseen ja sen jälkeen tapahtuneeseen tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen. Siinä ei ole uskonnolla ole ollut kerrassaan mitään sijaa.
Ateismia on ollut paljon yleisemmin, kuin pinnalla näkyy. 'Rakkaudelleisen' kristillisyyden ollessa vallassa, piti vaan pitää mölyt mahassa, ja kaivaa hiljalleen maata hörhöajatusten jalkojen alta.
Ja siksihän uskontojen rooli onkin vähentymässä kehittyneissä maissa, muutamaa surkinmusta lukunottamatta.