Urho Kekkonen (1900-1986)
"Vaikka Urho Kekkosen Pielavedellä sijaitsevan syntymäkodin nimi on Lepikon torppa, hänellä ei ole torpparitaustaa. Talo oli hankittu omakotitaloksi perheen isän työkentän tuntumasta. Kekkonen ei edustanut itsenäistä talonpoikaisväestöä, vaan pikemminkin itäsuomalaisia maaseudun pieneläjiä, jotka eivät olleet talollisia eivätkä torppareita. Isä Juho Kekkonen oli alun perin renki ja metsätyömies, josta tuli nousevaan keskiluokkaan kuuluva Halla Oy:n metsätyönjohtaja ja tukkiasioitsija. Kekkosen äiti Emilia Pylvänäinen oli talollisen tytär. Heillä oli varaa kouluttaa poikansa ylioppilaaksi.
Vasta 1949, kun Kekkosesta ryhdyttiin tekemään presidenttiä, Lepikon torpan valokuvasta raaputettiin savupiippu pois ja luotiin Kekkosen taustaksi tarpeelliseksi katsottu kuva Kekkosesta kansan syvistä riveistä nousseena.
Jo Kajaanin yhteiskoulun kouluvuosina Kekkosen tarmokas ja sopivaisuuden rajat ylittävä reippaisiin otteisiin taipuva luonne tuli näkyviin. 15-vuotiaana hän oli opettajienkokouksen pöytäkirjan mukaan "venäjän vihkoonsa muuttanut opettajan antamia numeroita ja tehnyt korjauksia sekä muillekin opettajille osoittanut vallattomuutta ja ylimielisyyttä."
Kekkonen sai kahden numeron käytöksenalennuksen ja kuusi tuntia karsseria. Vielä pari kuukautta ennen ylioppilaaksituloa 1919 hän sai lisärangaistuksia "röyhkeydestä" ja "tovereiden pahentamisesta".
Lukiolaisena Kekkonen liittyi Elja Rihtniemen johtamaan Kajaanin suojeluskuntaan ja osallistui vapaussotaan Kajaanin Sissirykmentin mukana hallituksen joukoissa. Hän osallistui taisteluihin muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa, Mouhussa ja Viipurin suunnalla sekä johti Haminassa teloituspartiota keväällä 1918."
http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/ukk.html
"Vaikka Urho Kekkosen Pielavedellä sijaitsevan syntymäkodin nimi on Lepikon torppa, hänellä ei ole torpparitaustaa. Talo oli hankittu omakotitaloksi perheen isän työkentän tuntumasta. Kekkonen ei edustanut itsenäistä talonpoikaisväestöä, vaan pikemminkin itäsuomalaisia maaseudun pieneläjiä, jotka eivät olleet talollisia eivätkä torppareita. Isä Juho Kekkonen oli alun perin renki ja metsätyömies, josta tuli nousevaan keskiluokkaan kuuluva Halla Oy:n metsätyönjohtaja ja tukkiasioitsija. Kekkosen äiti Emilia Pylvänäinen oli talollisen tytär. Heillä oli varaa kouluttaa poikansa ylioppilaaksi.
Vasta 1949, kun Kekkosesta ryhdyttiin tekemään presidenttiä, Lepikon torpan valokuvasta raaputettiin savupiippu pois ja luotiin Kekkosen taustaksi tarpeelliseksi katsottu kuva Kekkosesta kansan syvistä riveistä nousseena.
Jo Kajaanin yhteiskoulun kouluvuosina Kekkosen tarmokas ja sopivaisuuden rajat ylittävä reippaisiin otteisiin taipuva luonne tuli näkyviin. 15-vuotiaana hän oli opettajienkokouksen pöytäkirjan mukaan "venäjän vihkoonsa muuttanut opettajan antamia numeroita ja tehnyt korjauksia sekä muillekin opettajille osoittanut vallattomuutta ja ylimielisyyttä."
Kekkonen sai kahden numeron käytöksenalennuksen ja kuusi tuntia karsseria. Vielä pari kuukautta ennen ylioppilaaksituloa 1919 hän sai lisärangaistuksia "röyhkeydestä" ja "tovereiden pahentamisesta".
Lukiolaisena Kekkonen liittyi Elja Rihtniemen johtamaan Kajaanin suojeluskuntaan ja osallistui vapaussotaan Kajaanin Sissirykmentin mukana hallituksen joukoissa. Hän osallistui taisteluihin muun muassa Kuopiossa, Varkaudessa, Mouhussa ja Viipurin suunnalla sekä johti Haminassa teloituspartiota keväällä 1918."
http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/ukk.html
Vastaukset 7
Vanhimmat
Johti valkoisten teloituskomppaniaa 18-vuotiaana.
Laitettiin tehtaalla puolustusta ylläpitäneet ja muu kaupungin vähempiosaisten miespuoliset henkilöt jäälle riviin seisomaan ja joka kymmenes valittiin sattumanvaraisesti. Siinä moni isä vaihtoi poikansa kanssa paikkoja, jotta suku jatkui.
Semmoinen suurmies se meidän Urho.
Oliko 18-vuotiaalla sotamiehellä nimeltään
Urho Kekkonen, valta kuka punikki ammutaan,
kuka ei.Kaikkihan ne olisi pitänyt ampua,
sillä nehän olivat laillista hallitusta vastaan taistelleita kapinallisia.
valta valita
Taisi vain olla niin, että mielivaltaiset teloitukset täytyi lopettaa, kun niihin alkoivat jo ulkomaatkin osoittaa kiusallista kiinnostusta.
Tietänet varmaan, että valkoisten teloitukset olivat pelkkää raakaa kostamista, jonka seurauksena antautuneita punaisia ammuttiin paljon enemmän kuin varsinaisessa sisällissodassa?
Voit tarkistaa tämän linkin takaa mielipiteitäsi, jos olet sitä mieltä, ettei sisällissodan jälkipuinnissa tapettu tarpeeksi paljon ihmisiä.
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Lue se kokonaisuudessaan alkuun ja ryhdytään sen jälkeen keskustelemaan tuon ajan tapahtumista enempi pieteetillä.
Vankejako ei otettu ollenkaan? Aika raakalaismaista toimintaa siihen aikaan.
18-vuotias napero johtamassa maanmiestensä julmaa ja häikäilemätöntä teloitusta, kansanmurhaa. Ei ihme että kaljuuntui.