Hautausmaiden palvelumaksuihin raju korotusuhka

Uskonnottomien ihmisten kannalta olisi erittäin epäreilua, jos kirkon hautausmaiden palvelumaksut jopa kaksinkertaistuvat sen takia, että kirkko saa jäseniltään 48 miljoonaa euroa ylimääräistä tuottoa. Kirkon hautausmaat kuitenkin hoitavat hautaustoimilain perusteella niin sanottua yleistä hautaustoimea.

Mistä ihmeestä on kysymys?

Hallituksen budjettiesityksessä eduskunnalle esitetään ev.-lut. kirkon budjettiavustukseen 20 miljoonan euron vähennystä vuodelle 2025. Se kohdistuisi kirkon seurakuntien hautaustoimeen. Näin ollen kirkon hautausmaiden maksuihin on tulossa rajut korotukset. Ne kohdistuvat sekä kirkon jäseniin että kirkon jäsenyyteen kuulumattomiin hautausmaan käyttäjiin.

Seurakuntien hautausmaiden toiminnan kulut katetaan valtion avustuksella ja hautausmaiden palvelumaksuilla, kuten hautapaikkamaksuilla, haudan hoitomaksuilla sekä krematorion maksuilla. Näiden tulisi vastata kustannuksia. Hautausmaiden kuluja ei ole kustannettu, ei ole ainakaan pitänyt kustantaa kirkollisverovaroilla.

Tälle 20 miljoonan euron vähennykselle on omituinen tausta! Valtion ja kuntien verotuksen suhteeseen on tulossa veropohjan muutoksia. Verovähennyksiin liittyvistä veroteknisistä syistä ev.-lut. kirkko on ensi vuonna saamassa 48 miljoonaa euroa ylimääräistä kirkollisveron tuottoa. Tämä johtuu kirkollisveron kytkeytymisestä kuntaveroon.

Itse asiassa jo kuluvana vuonna seurakunnat ovat Sote-uudistuksesta johtuen saamassa 30 miljoonaa euroa vastaavaa ansiotonta kirkollisveron tuoton nousua ilman, että kirkollisveroprosenttia olisi nostettu. Nostojakin on silti tehty. Kirkon jäsenille tässä ”tuotossa” kysymys on ylimääräisestä menosta.

Valtiovarainministeriö esitti aiemmin toivomuksen kirkolle, että sen seurakunnat vapaaehtoisesti laskisivat kirkollisveroprosenttia tasatakseen tuon 30 miljoonan ylimäärisen tuoton. Osa seurakunnista totteli, mutta 2/3 seurakunnista ei totellut, vaan kuittasi lisätuoton liiveihinsä.

Tästä kenties suivaantuneena valtiovarainministeriö keksi, että vähennetään edes liki puolet kirkon saamasta kirkollisverotuoton noususta vähentämällä tuo alussa mainittu 20 miljoonaa euroa hautaustoimen avustuksesta. Ajatus ehkä oli, että kirkollisverotuksen ylimääräisellä 48 miljoonan euron tulonlisäyksellä katettaisiin hautausmaiden palvelumaksujen korotustarpeita.

Kirkon piirissä nousi tästä kuviosta hirmuinen haloo, koska hautausmaiden toimintojen kustantaminen kirkollisveron tuotosta saattaisi koitua myös kirkon jäsenyyteen kuulumattomien hautausmaiden käyttäjien hyödyksi, jos myös heidän palvelumaksut jäisivät nousematta tai eivät nousisi niin paljon kuin ne ilman tätä subventointia nousisivat.

Kirkon jäsenten kannalta asia on tietysti problemaattinen. Yhtäällä heidän maksamansa kirkollisveromaksut nousevat 48 miljoonaa ja toisaalla kirkon hautausmaiden palvelumaksut nousisivat. Rahaa viedään molemmista käsistä.

Toisaalta kuitenkin uskonnottomien ihmisten kannalta on erittäin epäreilua, jos kirkon hautausmaiden palvelumaksut jopa kaksinkertaistuvat sen takia, että kirkko saa jäseniltään 48 miljoonaa euroa kirkollisveron ylimääräistä ylimääräistä tuottoa. Vapaa-ajattelijain mielestä hautausmaiden palvelumaksujen ei pidä nousta tällaisen verotuksellisen sähläämisen tuloksena.

On mahdollista, että tilanteen seurauksena yhä useamman vainajan tuhka sijoitetaan kirkon hautausmaiden ulkopuolelle luontoon, maa- tai vesialueille. Mahdollisia palvelumaksujen korotuksia ei tule ainakaan kohdistaa seurakunnan hautausmaiden krematorioiden tuhkausmaksuihin.

Esa Ylikoski