Katsoin väittelyn, missä teisti yrittää perustella, miksi meillä on hänen mielestään hyvät perustellut syyt uskoa sieluun eli ruumiista irralliseen tietoisuuteen.
Täysin järkevän oloinen ihminen, mutta ajatuksen juoksu oli täysin ihmeellistä. Hän esimerkiksi uskoi, että bakteeri joka pystyy reagoimaan ulkoiseen ärsykkeeseen on tietoinen olento. Samoin hänen mielestä ihmisen kyky nousta aamulla sängystä ylös on tapahtuma, joka rikkoo painovoima-lakia.
Keskustelun aikana teisti keksi mitä ihmeellisimpiä asioita, jotta hän voisi pitää kiinni omasta täysin epärationaalisesta uskomuksestaan.
Jäin miettimään, onko tällainen kyvyttömyys analyyttiseen kriittiseen ajatteluun yksi pääsyy uskovaisuuden takana…
Katsomani klippi:
https://www.youtube.com/watch?v=z4uxJSywvug
Täysin järkevän oloinen ihminen, mutta ajatuksen juoksu oli täysin ihmeellistä. Hän esimerkiksi uskoi, että bakteeri joka pystyy reagoimaan ulkoiseen ärsykkeeseen on tietoinen olento. Samoin hänen mielestä ihmisen kyky nousta aamulla sängystä ylös on tapahtuma, joka rikkoo painovoima-lakia.
Keskustelun aikana teisti keksi mitä ihmeellisimpiä asioita, jotta hän voisi pitää kiinni omasta täysin epärationaalisesta uskomuksestaan.
Jäin miettimään, onko tällainen kyvyttömyys analyyttiseen kriittiseen ajatteluun yksi pääsyy uskovaisuuden takana…
Katsomani klippi:
https://www.youtube.com/watch?v=z4uxJSywvug
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ateistia ja uskovaista ohjaa sama okkultistinen käsi.
Sanoisin, että RATIONAALISEN ajattelun ja tiedon puute on uskovaisuuden syy.
Bakteeri on siis ateismiuskon mukaan täysin tiedoton ympäristöstään?
Eihän se sitä tarkoita...
Monet sanat ovat hyvin epämääräisiä ja monimerkityksellisiä. Siksi tieteessä on ensimmäinen asia käytettyjen käsitteiden mahdollisimman tarkka määrittely.
Bakteeri voi reagoida ärsykkeeseen, mutta sillä ei ole tietoisuuteen tarvittavaa hermostoa. Bakteeri ei ajattele - eikä ymmärrä maailmasta mitään.
Kriittinen ajattelu ja tiedonhankinta voivat auttaa ihmisiä arvioimaan uskomuksiaan ja tekemään tietoisempia päätöksiä. Toisaalta, uskovaisuus ei välttämättä tarkoita kriittisen ajattelun puutetta; monet uskovaiset ihmiset ovat hyvin koulutettuja ja kykenevät kriittiseen ajatteluun.
Olet esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kritiikittä kopioi kaikenlaista puppugeneraattorin tiottamaa soopaa.
Mitä se on aiheuttanut ?
Esimerkkejä soopasta kiitos.
”Toisaalta, uskovaisuus ei välttämättä tarkoita kriittisen ajattelun puutetta; monet uskovaiset ihmiset ovat hyvin koulutettuja ja kykenevät kriittiseen ajatteluun.”
Eivät kuitenkaan osaa olla kriittisiä omien uskonnollisten uskomustansa suhteen. On kuin he olisivat tuon asian osalta aivopestyjä - ja analyyttinen rationaalinen ajattelu sammuisi uskontoa ajateltaessa.
Sinusta vain tuntuu siltä
Kriittisen ajattelun puute on kyllä käytännössä tosiasia. Esimerkiksi seuraaviin ohjelmiin on mahdollista soittaa ja esittää perustelunsa uskonnollisille uskomuksilleen. Parikymmentä vuotta on pyydetty, mutta vastaukset ovat olleet pelkkää sanahelinää. Luuletko, että sinulla olisi perustelu?
https://m.youtube.com/@TheAtheistExperience
https://m.youtube.com/@qnaline
Onko sinulla uskonnollisia uskomuksia? Uskotko yliluonnolliseen? Miten perustelet nuo uskomuksesi itsellesi?
En usko yliluonnolliseen. Isäni opetti ettei sellaista ole.
Opasti jos joku pelottaa mene katsomaan mikä se on. Mörköjä ja Jumalaa ei ole olemassa.
Viisas isä ainoa erehdys oli hänen uskonsa kommunismiin.
Oikeastaan kysymys on se, miten ateismi perustellaan ja mitä sen ajatellaan merkitsevän? Onko kukaan kokeillut esim. teismipalstoja siten, että kysyisi asiaa sieltä?
Osa ateisteista sanoo, että ateismissa ei ole mitään kysymyksiä. Ja silti niitä ilmaantuu, mutta yleensä jostakin teismiä sivuavista kokonaisuuksista. Mitkä ovat tämän ateismin ja teismin rajapinnat?
Kerro muutama esimerkki tällaisista ilmaantuneista kysymyksistä. Voidaan sitten miettiä niitä.
Ateismini perustelut:
1. Pyrin uskomaan vain asioihin, jotka ovat totta.
2. Perustan maailmankuvani tieteelliseen tutkimustietoon - en kansantaruihin.
3. Suhtaudun kaikkiin uskomuksiini kriittisesti ja jos en pysty perustelemaan niitä rationaalisesti muille hylkään ne.
Teismi ja ateismi edustavat vastakkaisia näkemyksiä uskonnoista ja jumaluudesta. Teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan, kun taas ateismi tarkoittaa jumalien ja yliluonnollisten olentojen olemassaolon kieltämistä.
Näiden käsitteiden rajapinta on siis uskonnollinen usko. Teismiä edustavat esimerkiksi kristinusko, islam ja hindulaisuus, joissa on usko yhteen tai useampaan jumaluuteen. Ateistit puolestaan eivät usko jumaliin tai yliluonnollisiin voimiin ja perustavat maailmankatsomuksensa tieteelliseen ja rationaaliseen ajatteluun.
On myös olemassa agnostismi, joka sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Agnostikot eivät väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei, ja uskovat, että tällaiset kysymykset eivät välttämättä ole ratkaistavissa.
Toivottavasti tämä selvensi rajapintaa teistien ja ateistien välillä! 😊
No ei ihan. Jos joku sanoo olevansa agnostikko, niin se ei kerro vielä mitään että uskooko vai eikö usko Jumalaan/jumaliin. Joko olet vakuuttunut Jumalan/jumalien olemassaolosta tai et ole vakuuttunut, ei ole välimuotoja. Jos vastaa "en tiedä", niin se tarkoittaa samaa kuin että et ole vakuuttunut olemassaolosta.
Itse olen agnostinen ateisti (ja gnostinen ateisti tiettyjen uskontojen suhteen), eli en tiedä onko Jumala/jumalia olemassa, siispä en usko niihin. Agnostinen teisti taas on sellainen henkilö joka ei tiedä onko Jumalaa/jumalia olemassa, mutta uskoo niihin fiilis pohjalta.
Teismi ja ateismi liittyy uskoon, gnostikko ja agnostikko liittyy tietoon.
Aivan oikein! Agnostikko tarkoittaa henkilöä, joka ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei. Agnostismi keskittyy tietämättömyyteen tai siihen, että kysymys jumalien olemassaolosta ei ole ratkaistavissa inhimillisen tiedon perusteella.
Sen sijaan, ateismi ja teismi ilmaisevat uskomuksia:
- Ateisti ei usko jumalien olemassaoloon.
- Teisti uskoo yhden tai useamman jumalan olemassaoloon.
Agnostismi voi olla yhdistettynä näihin uskomuksiin:
- Agnostinen ateisti ei usko jumalien olemassaoloon, mutta ei väitä tietävänsä varmasti.
- Agnostinen teisti uskoo jumalien olemassaoloon, mutta ei väitä tietävänsä varmasti.
Kiinnostava aihe, vai mitä? Onko sinulla lisäkysymyksiä tästä tai jostain muusta aiheesta?
Minua on viimeaikoina ihmetyttänyt miksei psykiatria ota vahvaa kantaa uskoon tulemisen mekanismeista. Olen joitakin psykiatrien reddit postauksia lukenut, ja he ohimennen maininneet että uskoon tulemisen psykologinen mekanismi olisi tiedossa. En vaan ole lukenut mitään kunnon tutkimusta aiheesta.
Olen lisäksi kuullut parilta entiseltä uskovaiselta että he pystyvät ateistina vieläkin virittäytymään/psyykkaamaan itsensä tilaan että tuntevat "Jumalan" läsnäolon ja sen saman olotilan kun tulivat uskoon. Nyt he tietävät että se on aivojen luoma illuusio.
Suurin osa teisteistä ja ateisteista on enemmän tai vähemmän agnostisia yliluonnollisen väittämien suhteen. Hämmentyneitä ihmisiä, jotka eivät aidosti tiedä, mihin uskovat on todella vähän. Yleensä ihminen tietää, mihin uskoo (tai ei usko).
Minäkin olen agnostikko.
Kristinuskon jumalan todennäköisyys on suurin piirtein sama kuin hammaskeijun ja spagettihirviön. Mistäs sitä koskaan voi varmasti tietää, ettei yliluonnollista spagettia voisi olla olemassa, jos fysiikan lait eivät pitäisikään kaikkialla paikkaansa.
Ok, eli olet agnostinen ateisti.
En ole koskaan välittänyt Jumalaan uskommisesta. Jumala on saanut olla olemassa tai ei koska uskolla ei ole ollut mitään merkitystä elämässäni.
Eläkkeellä on aikaa pohtia näitäkin asioita. Uskovaisten parissa olen viihtynyt. Ateisteissa on paljon öykkäreitä ilman käytöstapoja.
Olet siis apateisti?
Minulla on päinvastaisia kokemuksia, yksikin entinen ystäväni pilkkasi minua välillä siitä että pidin evoluutiota faktana ja että en uskonut Jumalaan, sanoi että minulla on älyongelmia. Katkaisin lopulta välit, kun en jaksanut kuunnella sitä hänen omaa uskonnon hehkutusta, ja minun pitämistä jotenkin rikkinäisenä koska en uskonut niin kuin hän.