Kun alkanut sade muutti juhannuksenviettosuunnitelmiani, niin istahdinpa hetkeksi koneen ääreen lueskelemaan pyhien satoa. Ei se kovin hääppöiseltä näytä. Mietteitä se kuitenkin herätti, ja palautti mieliin monia asioita, joille nyt nähtävä on vain jatkumoa.
Tiedän sohaisevani muurahaispesää ja saavani kuulla kunniani kun puutun nyt asiaan, mikä ei mitenkään minulle kuulu – tai sitten kuuluu, meille kaikille. Nimittäin käyttäytymiseemme täällä. Mielestäni tälle puheenvuorolleni on aihetta ja sille paras paikka juuri tämä keskustan saitti, koska täällä eniten esiintyy sitä, josta nyt puhun.
En tarkoita juuri nyt saitilla nähtävää, pahempaakin on ollut. Mutta juhannuspyhinäkin sinne näkyy tulleen sen verran ”sitä lajia”, että näytteitä tarkoittamastani on kyllin esillä nytkin.
Jo pikkupoikana kuuntelin sodasta tulleiden miesten karuja tarinoita ja tukkilaisten renkutuksia lapsuuskotini ohi kulkeneen uittoväylän varrella. Vähän myöhemmin täällä Helsingissä liikuin lättäjattujengeissä ja olin monenlaisissa työporukoissa ja kimppa-asunnoissa. Sitten olin 1 1/2 vuotta tukkikämpillä Lapissa, 25 vuoden aikana monilla ja monenlaisilla sotilasleireillä kotimaassa ja maailmalla. Myös liki kahtenakymmenenä valiolaisvuotenani liikuin monenlaisissa seurapiireissä. Olen siis kuullut jos jonkinlaisia "miesten puheita", mutta tuskin missään muualla niin törkeätä ja typerää kielenkäyttöä kuin täällä.
Miksi juuri täällä käyttäydytään niin? Vieläpä keskustan saitilla, jossa ainakin keskustalaisten puheissa luulisi alkiolaisen valistus- ja sivistyspyrkimyksen ja –perinteen edes vähän vaikuttavan. Mutta onko keskusta hukannut ajan myötä kaiken sen, jonka puolesta Santeri Alkio taisteli; kadottanut muutakin hyvää kuin nimensä?
Luulen kyllä, että monet haluavat esiintyä täällä typerämpinä ja sivistymättömämpinä kuin ovatkaan. Miksi? Vaikka Sigmund Freud sanoi, että ”ensimmäinen ihminen, joka kiven sijasta heitti herjan tuli perustaneeksi sivilisaation”, ei hän täällä nähtävää varmaankaan tarkoittanut. Eivät tuollaiset typerät herjat ja törkeydet kuulu normaaliin sivilisaatioon. Eivätkä nuo törkyturvat tuollaisia voine olla kotonaan tai työpaikoillaan. Ei sellaisia kukaan lähimmäinen tai työtoveri kauan sietäisi.
Ovatko nämä keskustelupalstat heille varaventtiili, jossa voi purkaa käyttäytymisvaatimusten muualla asettamia paineita, näyttää sitä todellisinta ja sisintä itseään? Meidänkö sitä sitten on katseltava? OK, eihän täällä ole pakko olla, jos ei sellaista kestä. Mutta onko heidän ihan pakko sitä esittää?
Tuottaako törkeän kielen käyttäminen asianomaiselle jotain iloa tai mielihyvää? Jos tavallisen ihmisen mielessä törkeyksiä liikkuu, niin sanat jäävät kyllä yleensä hampaiden taakse. ”Hampaattomuus helpottaa asioiden kulkemista suun kautta” on Stanislaw Jerzy Lec sanonut. Lienevätkö nuo törkimykset sitten hampaattomia.
Navan alapuolella liikkuvat perverssit ajatukset ja kielikuvat ja muutkaan alatyyliset ilmaisut eivät kuuluisi asiaan täälläkään. Ei niiden esittäjä niillä ainakaan mitään voita; päinvastoin vain häpäisee itsensä ja mitätöi sanomansa. Sen kai he tiedostavatkin, kun esiintyvät useimmin nimettöminä, ns. puskaryssinä.
Ehkä törkeintä herjanheittoa täällä kuitenkin harjoittaa nimelläänkin tunnettu vakionimimerkki. Hänen kirjoituksensa lisäksi vilisevät kirjoitusvirheitä, joita hän vähättelee, kun hänen asiansa on muka niin tärkeä. Mutta jos kirjoitusvirheet pakosta vetävät mielenkiinnon puoleensa, se asia voi jäädä vaille huomiota. Jos haluaa tulla kuulluksi, niin on varminta kirjoittaa ymmärrettävästi.
Jos kielikorva on ”paleltunut”, ei ainakaan pitäisi käyttää sivistyssanoja eikä vierasperäisiä sanoja, joita ei onnistuta juuri koskaan kirjoittamaan oikein. Yhteen lyhyeen sivistyssanaan voi tulla jo kaksi virhettä, kuten esim. propagandasta tulee probakanda, nekrologista negroloki jne… Jos haluaa käyttää sivistyssanoja osoittaakseen fiksuuttaan, tuollainen tulos kääntyy tavoitellulle päinvastaiseksi.
Kyllä törkeyksillä ja huonollakin kielellä täällä huomatuksi tulee, mutta varmaan toisin kuin asianomainen itse haluaisi. Moni lukenee tietyn kirjoittajan juttuja vain niistä kielivirheitä ja muita hupaisuuksia osoittaakseen. Niihin kajoaminen saa aina asianomaisen ”polttamaan hihansa” ja tarjoamaan yhä parempia aiheita irvailuille.
Jokaiselle meistä tulee silloin tällöin kirjoitusvirheitä, jos kirjoitamme suoraan keskustelupalstan ruutuun. Minä ainakin pyrin pitemmät kirjoitukseni – kuten tämänkin – kirjoittamaan Wordilla, jossa on virheistä huomauttava oikolukuohjelma.
Toinen asia, johon haluan puuttua, on tuo jatkuva nikittömien kirjoittajien henkilöllisyyden arvuuttelu. Miten turhaa! Jos joku haluaa esiintyä nimettömänä, hänellä on varmaan siihen syynsä. Usein se on epävarmuus itsestä ja oman mielipiteen kelvollisuudesta.
Hyvien esitysten – niitäkin täällä on – saamia oikeita kehuja jotkut väittävät aina ”omatekoisiksi”. Minäkin olen yltänyt joskus esityksiin, joita joku on oikein tyylikkäästi kehunut, ja heti on joku leimannut kehujan minuksi. Sellainen pyrkii suututtamaan, vaikka se kertookin tuon väittäjän omasta alemmuudentunteesta; hänen on mahdotonta ymmärtää, että tuollaisia lahjakkuuksia on enemmänkin kuin yksi.
Jonkun kyllä näköjään täytyy nimettömänä tai muulla nimellä kehua itseään ja mielipiteitään. Kehujaa ei tarvitse edes arvuutella, vaan ”tyylistä” on helppo huomata, että varsinkin tuo törkeäkielisin saittisankari ”kunnostautuu” tässä erinomaisesti. Jos joku muu häntä kannustaa, hän tekee sen varmasti piruuttaan.
Niin, meitä on moneksi. Nuo yleensä yhden lauseen herjojaan heittelevät nikittömät ovat sittenkin harmittomampia kuin pitkiä sontasuoltojaan tekevät. Heidän herjansa jäävät yleensä lähes huomiotta, mutta pitkät ja aggressiiviset suollot aiheuttavat keskusteluketjun, melkein sitä pitemmän mitä sekavampia ja harhaisempia ne ovat. Ja siinä ”debatissa” yleensä sivistyneemminkin esiintyvä ja parempaa kieltä käyttävä lähentyy sen hörhön tasoa ikään kuin tullakseen tämän paremmin ymmärtämäksi.
Poliittisessa ”debatissa” hetkellinen aggressiivisuus ja ylilyövätkin väitteet ovat joskus hyviä tehokeinoja. Jatkuessaan ne kuitenkin menettävät teränsä ja kääntyvät tarkoitustaan vastaan. Kukapa ottaisi tosissaan jatkuvalla aggressiolla ja provokatiivisella agitaatiolla esitetyt herjojen höystämät puheet Kapin klaanista, politrukeista ja Hagiksen punakoneista?
Mutta törkeydet eivät ole missään asiassa muuksi kuin haitaksi. Mistä tahansa myös politiikassa voidaan esittää terävä ja tylykin mielipide ihan asiallisesti ja sivistyneellä tavalla. Samoin voidaan tehdä myös jostakin poliitikosta tai muusta henkilöstä. Sellainen mielipide voidaan myös perustella. Myös toisen ”väärä” mielipide voidaan tyrmätä sivistyneesti. Silloin se on paljon tehokkaampi ja uskottavampi tyrmäys; herjoihin turvautuminen on käsien nosto antautumisen merkiksi.
Huumori on aina hyvä tehokeino, ja törkeydet eivät kuulu huumoriin. Esim. Mielipidepankin sarkastisen kuivat huomautukset tehoavat paljon paremmin kuin jonkun muun törkeyksiä pursuavat vyörytykset. Törkeyksiä ei tee huumoriksi se, että ollaan olevinaan leikkimielisiä ja vitsikkäitä. Huumori on vaikea laji. Jos joku ei hallitse sitä, puhukoon vain asiaa ilman törkeyksiä; kyllä niinkin saa näkemyksensä perille ja keskustelua aikaan, sen osoittavat esim. Jaba ja Oiva Härkönen.
No, huumoriahan se on komiikkakin, mutta jos se on tahatonta, kuten monissa ja varsinkin sen tietyn sankarin kaikissa esityksissä, niin silloin se ei ole tehokeino, vaan tehon lopullinen viejä.
Totesin edellä, että ihan kohtalaisen sivistyneestikin käyttäytyvä voi pahimmista törkimyksistä provosoitua ja alkaa käyttäytyä lähes samoin. Usein olen itsekin sellaiseen langennut ja harmitellut jälkeenpäin. Mutta – onko mitään muuta tapaa reagoida sellaiseen, joka itse ei tunne muuta tapaa, ei edes tunnista hienovaraisempaa vinoilua järkipuheesta puhumattakaan? Ainoa oikea tapa kai olisi jättää sellainen otus täysin vaille kaikkea huomiota. Jotkut näkyvät pystyvän niin tekemään.
Nythän tuli parannetuksi maailmaa enemmän kuin aioinkaan. Niin minulle usein käy. Mutta alussa toteamani uhallakin halusin tämän kaiken sanoa. Jospa tämä sittenkin vaikuttaisi vaikkapa vain alitajunnallisesti niin, että pyrkisimme esiintymään ihmismäisemmin. Jos se ei onnistu vain olemalla oma itsemme, niin pyrkisimme olemaan mieluummin itseämme fiksumpi kuin typerämpi. Sellainen olisi meitä kaikkia parempaan suuntaan kehittävää ja ainakin enemmistön mielestä miellyttävämpää.
Mutta jos joku ei osaa lieventää kurjan elämänsä tuskaa muuten kuin törkeyksiä latelemalla ja muita herjaamalla, tehköön sitten niin. ”Haukkuva koira ei pure”, sanoo sananlasku. Todennäköisesti hänen tilaansa eivät kuitenkaan ole syyllisiä ne tahot, joihin hän suurimman vihansa ja törkeimmät herjansa kohdistaa.
No, taisi olla turha puheenvuoro, mutta ehkä täällä jokunen turhempikin on käytetty.
Tiedän sohaisevani muurahaispesää ja saavani kuulla kunniani kun puutun nyt asiaan, mikä ei mitenkään minulle kuulu – tai sitten kuuluu, meille kaikille. Nimittäin käyttäytymiseemme täällä. Mielestäni tälle puheenvuorolleni on aihetta ja sille paras paikka juuri tämä keskustan saitti, koska täällä eniten esiintyy sitä, josta nyt puhun.
En tarkoita juuri nyt saitilla nähtävää, pahempaakin on ollut. Mutta juhannuspyhinäkin sinne näkyy tulleen sen verran ”sitä lajia”, että näytteitä tarkoittamastani on kyllin esillä nytkin.
Jo pikkupoikana kuuntelin sodasta tulleiden miesten karuja tarinoita ja tukkilaisten renkutuksia lapsuuskotini ohi kulkeneen uittoväylän varrella. Vähän myöhemmin täällä Helsingissä liikuin lättäjattujengeissä ja olin monenlaisissa työporukoissa ja kimppa-asunnoissa. Sitten olin 1 1/2 vuotta tukkikämpillä Lapissa, 25 vuoden aikana monilla ja monenlaisilla sotilasleireillä kotimaassa ja maailmalla. Myös liki kahtenakymmenenä valiolaisvuotenani liikuin monenlaisissa seurapiireissä. Olen siis kuullut jos jonkinlaisia "miesten puheita", mutta tuskin missään muualla niin törkeätä ja typerää kielenkäyttöä kuin täällä.
Miksi juuri täällä käyttäydytään niin? Vieläpä keskustan saitilla, jossa ainakin keskustalaisten puheissa luulisi alkiolaisen valistus- ja sivistyspyrkimyksen ja –perinteen edes vähän vaikuttavan. Mutta onko keskusta hukannut ajan myötä kaiken sen, jonka puolesta Santeri Alkio taisteli; kadottanut muutakin hyvää kuin nimensä?
Luulen kyllä, että monet haluavat esiintyä täällä typerämpinä ja sivistymättömämpinä kuin ovatkaan. Miksi? Vaikka Sigmund Freud sanoi, että ”ensimmäinen ihminen, joka kiven sijasta heitti herjan tuli perustaneeksi sivilisaation”, ei hän täällä nähtävää varmaankaan tarkoittanut. Eivät tuollaiset typerät herjat ja törkeydet kuulu normaaliin sivilisaatioon. Eivätkä nuo törkyturvat tuollaisia voine olla kotonaan tai työpaikoillaan. Ei sellaisia kukaan lähimmäinen tai työtoveri kauan sietäisi.
Ovatko nämä keskustelupalstat heille varaventtiili, jossa voi purkaa käyttäytymisvaatimusten muualla asettamia paineita, näyttää sitä todellisinta ja sisintä itseään? Meidänkö sitä sitten on katseltava? OK, eihän täällä ole pakko olla, jos ei sellaista kestä. Mutta onko heidän ihan pakko sitä esittää?
Tuottaako törkeän kielen käyttäminen asianomaiselle jotain iloa tai mielihyvää? Jos tavallisen ihmisen mielessä törkeyksiä liikkuu, niin sanat jäävät kyllä yleensä hampaiden taakse. ”Hampaattomuus helpottaa asioiden kulkemista suun kautta” on Stanislaw Jerzy Lec sanonut. Lienevätkö nuo törkimykset sitten hampaattomia.
Navan alapuolella liikkuvat perverssit ajatukset ja kielikuvat ja muutkaan alatyyliset ilmaisut eivät kuuluisi asiaan täälläkään. Ei niiden esittäjä niillä ainakaan mitään voita; päinvastoin vain häpäisee itsensä ja mitätöi sanomansa. Sen kai he tiedostavatkin, kun esiintyvät useimmin nimettöminä, ns. puskaryssinä.
Ehkä törkeintä herjanheittoa täällä kuitenkin harjoittaa nimelläänkin tunnettu vakionimimerkki. Hänen kirjoituksensa lisäksi vilisevät kirjoitusvirheitä, joita hän vähättelee, kun hänen asiansa on muka niin tärkeä. Mutta jos kirjoitusvirheet pakosta vetävät mielenkiinnon puoleensa, se asia voi jäädä vaille huomiota. Jos haluaa tulla kuulluksi, niin on varminta kirjoittaa ymmärrettävästi.
Jos kielikorva on ”paleltunut”, ei ainakaan pitäisi käyttää sivistyssanoja eikä vierasperäisiä sanoja, joita ei onnistuta juuri koskaan kirjoittamaan oikein. Yhteen lyhyeen sivistyssanaan voi tulla jo kaksi virhettä, kuten esim. propagandasta tulee probakanda, nekrologista negroloki jne… Jos haluaa käyttää sivistyssanoja osoittaakseen fiksuuttaan, tuollainen tulos kääntyy tavoitellulle päinvastaiseksi.
Kyllä törkeyksillä ja huonollakin kielellä täällä huomatuksi tulee, mutta varmaan toisin kuin asianomainen itse haluaisi. Moni lukenee tietyn kirjoittajan juttuja vain niistä kielivirheitä ja muita hupaisuuksia osoittaakseen. Niihin kajoaminen saa aina asianomaisen ”polttamaan hihansa” ja tarjoamaan yhä parempia aiheita irvailuille.
Jokaiselle meistä tulee silloin tällöin kirjoitusvirheitä, jos kirjoitamme suoraan keskustelupalstan ruutuun. Minä ainakin pyrin pitemmät kirjoitukseni – kuten tämänkin – kirjoittamaan Wordilla, jossa on virheistä huomauttava oikolukuohjelma.
Toinen asia, johon haluan puuttua, on tuo jatkuva nikittömien kirjoittajien henkilöllisyyden arvuuttelu. Miten turhaa! Jos joku haluaa esiintyä nimettömänä, hänellä on varmaan siihen syynsä. Usein se on epävarmuus itsestä ja oman mielipiteen kelvollisuudesta.
Hyvien esitysten – niitäkin täällä on – saamia oikeita kehuja jotkut väittävät aina ”omatekoisiksi”. Minäkin olen yltänyt joskus esityksiin, joita joku on oikein tyylikkäästi kehunut, ja heti on joku leimannut kehujan minuksi. Sellainen pyrkii suututtamaan, vaikka se kertookin tuon väittäjän omasta alemmuudentunteesta; hänen on mahdotonta ymmärtää, että tuollaisia lahjakkuuksia on enemmänkin kuin yksi.
Jonkun kyllä näköjään täytyy nimettömänä tai muulla nimellä kehua itseään ja mielipiteitään. Kehujaa ei tarvitse edes arvuutella, vaan ”tyylistä” on helppo huomata, että varsinkin tuo törkeäkielisin saittisankari ”kunnostautuu” tässä erinomaisesti. Jos joku muu häntä kannustaa, hän tekee sen varmasti piruuttaan.
Niin, meitä on moneksi. Nuo yleensä yhden lauseen herjojaan heittelevät nikittömät ovat sittenkin harmittomampia kuin pitkiä sontasuoltojaan tekevät. Heidän herjansa jäävät yleensä lähes huomiotta, mutta pitkät ja aggressiiviset suollot aiheuttavat keskusteluketjun, melkein sitä pitemmän mitä sekavampia ja harhaisempia ne ovat. Ja siinä ”debatissa” yleensä sivistyneemminkin esiintyvä ja parempaa kieltä käyttävä lähentyy sen hörhön tasoa ikään kuin tullakseen tämän paremmin ymmärtämäksi.
Poliittisessa ”debatissa” hetkellinen aggressiivisuus ja ylilyövätkin väitteet ovat joskus hyviä tehokeinoja. Jatkuessaan ne kuitenkin menettävät teränsä ja kääntyvät tarkoitustaan vastaan. Kukapa ottaisi tosissaan jatkuvalla aggressiolla ja provokatiivisella agitaatiolla esitetyt herjojen höystämät puheet Kapin klaanista, politrukeista ja Hagiksen punakoneista?
Mutta törkeydet eivät ole missään asiassa muuksi kuin haitaksi. Mistä tahansa myös politiikassa voidaan esittää terävä ja tylykin mielipide ihan asiallisesti ja sivistyneellä tavalla. Samoin voidaan tehdä myös jostakin poliitikosta tai muusta henkilöstä. Sellainen mielipide voidaan myös perustella. Myös toisen ”väärä” mielipide voidaan tyrmätä sivistyneesti. Silloin se on paljon tehokkaampi ja uskottavampi tyrmäys; herjoihin turvautuminen on käsien nosto antautumisen merkiksi.
Huumori on aina hyvä tehokeino, ja törkeydet eivät kuulu huumoriin. Esim. Mielipidepankin sarkastisen kuivat huomautukset tehoavat paljon paremmin kuin jonkun muun törkeyksiä pursuavat vyörytykset. Törkeyksiä ei tee huumoriksi se, että ollaan olevinaan leikkimielisiä ja vitsikkäitä. Huumori on vaikea laji. Jos joku ei hallitse sitä, puhukoon vain asiaa ilman törkeyksiä; kyllä niinkin saa näkemyksensä perille ja keskustelua aikaan, sen osoittavat esim. Jaba ja Oiva Härkönen.
No, huumoriahan se on komiikkakin, mutta jos se on tahatonta, kuten monissa ja varsinkin sen tietyn sankarin kaikissa esityksissä, niin silloin se ei ole tehokeino, vaan tehon lopullinen viejä.
Totesin edellä, että ihan kohtalaisen sivistyneestikin käyttäytyvä voi pahimmista törkimyksistä provosoitua ja alkaa käyttäytyä lähes samoin. Usein olen itsekin sellaiseen langennut ja harmitellut jälkeenpäin. Mutta – onko mitään muuta tapaa reagoida sellaiseen, joka itse ei tunne muuta tapaa, ei edes tunnista hienovaraisempaa vinoilua järkipuheesta puhumattakaan? Ainoa oikea tapa kai olisi jättää sellainen otus täysin vaille kaikkea huomiota. Jotkut näkyvät pystyvän niin tekemään.
Nythän tuli parannetuksi maailmaa enemmän kuin aioinkaan. Niin minulle usein käy. Mutta alussa toteamani uhallakin halusin tämän kaiken sanoa. Jospa tämä sittenkin vaikuttaisi vaikkapa vain alitajunnallisesti niin, että pyrkisimme esiintymään ihmismäisemmin. Jos se ei onnistu vain olemalla oma itsemme, niin pyrkisimme olemaan mieluummin itseämme fiksumpi kuin typerämpi. Sellainen olisi meitä kaikkia parempaan suuntaan kehittävää ja ainakin enemmistön mielestä miellyttävämpää.
Mutta jos joku ei osaa lieventää kurjan elämänsä tuskaa muuten kuin törkeyksiä latelemalla ja muita herjaamalla, tehköön sitten niin. ”Haukkuva koira ei pure”, sanoo sananlasku. Todennäköisesti hänen tilaansa eivät kuitenkaan ole syyllisiä ne tahot, joihin hän suurimman vihansa ja törkeimmät herjansa kohdistaa.
No, taisi olla turha puheenvuoro, mutta ehkä täällä jokunen turhempikin on käytetty.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Pitkä, asiaton sepustus jonka pääasiana jälleen
minä itse.
>> Pitkä, asiaton sepustus jonka pääasiana jälleen minä itse.
Kyselee yksi, joka sattui läppärinsä aukaisemaan.
...jo paljonkin muuta tekemistä, ja taas kohta on, kun sadekin näkyy jo lakanneen.
En täällä kauan nytkään viipynyt, mutta tarpeeksi huomatakseni, että monella todellakaan ei näy olleen muuta tekemistä juhannuksenakaan, ja se sai minut noin reagoimaan. Tarkoitukseni oli kyllä hyvä, äläkä jää suremaan, jos vähän sinuunkin kolahti - kuten ilmeisesti teki, kun et nimelläsi esiinny - vaan koeta parantaa tapasi jatkossa!
>Olin poissa yli puoli vuotta,samat mainosmiehet ja eläkkeellä olevat "kapitulantit" sekä juopot toimittajapellet täällä näyttävät hääräävän edelleen.
Edes Juhannus ja Jouluaatto eivät tee poikkeusta,no jos "sossu" maksaa nettikulut niin onhan tuokin hyvä avohoitomuoto.
...mutta minun nettikulujani enempää kuin muitakaan menojani ei tarvitse "sossun" maksaa; jää minun eläkkeistäni vielä 35,5%:n veronkin jälkeen yli 2500 euroa kuussa käteen. Enkä ole ihan niiden eläkkeittenikään varassa. Mutta kaikki on lähes 50-vuotisdella työurallani tienattua, sillä minua tyhjätaskuisempana ei ole kukaan maailmalle lähtenyt.
Enkä sitä paitsi ole täällä suurtakaan osaa juhannuksestani viettänyt, vaan eräät muut puuhat ovat olleet tärkeämpiä ja mielenkiintoisempia - jospa tietäisit!
voisi leikata ja siitä säästyneet rahat sijoittaa vaikka maaseudun tulevaisuuden turvaamiseen!
Sotilaallista valmiutta ei myöskään ole syytä väheksyä, osan säästyneistä rahoista kun käyttää armeijan kalustohankintoihin, niin ei tarvitse liittyä NATOon.
Minun eläkkeeni ei ole mitenkään ylisuuri, vaan ansioihini perustuvien säännösten mukainen - oikeastaan ei enää sitäkään.
Minulla on sotilaseläke 25 vuodelta (jonka silloisten säännösten mukaan tienasi täytenä tuossa ajassa) ja työeläkettä sotilasurani jälkeiseltä 20 vuodelta (63-vuotiaana sairausperusteella – ohitusleikkaus – eläköityessäni luettiin mukaan täyteen eläkeaikaan eli 65-ikävuoteen kertyvä eläkeoikeus). Siitä ne kertyvät, kun palkkani olivat melko hyvät.
Sotilaseläke oli sen saadessani silloisten säännösten mukaan 66 % silloisesta palkastani. Vastaavassa virassa ja tehtävässä maksettavasta nykypalkasta se on enää tuskin 60 %. Samansuuntainen on ollut kehitys jo työeläkkeessänikin, joka sen saadessani oli 30 % palkastani, eli siis puolet 40 vuodessa ansaittavasta täydestä eläkkeestä. joka työeläkesäännösten mukaan on 60% palkasta.
Ns. taitetun indeksin vuoksi eläkkeet kohoavat paljon huonommin kuin palkat, ja niiden ostovoima laskee koko ajan. Tästä olen esittänyt täälläkin faktatietoa, jota minulle on kertynyt mm. Päällystöliiton evp-yhdistyksen eläketoimikunnan jäsenenä.
Omat eläkkeeni ovat kieltämättä hyvät, mutta enemmistöllä eläkeläisiä tilanne on todella huono ja vain huononee. Siksi mm. meidän työryhmämme on ryhtynyt tositoimiin sellaisen kehityksen taittamiseksi, ja emme vähällä aio luovuttaa.
Eläkkeitä leikkaamalla ei maanpuolustuksemme tasoa kohoteta, naurettava ajatuskin. Et taida ollenkaan tajuta, millaisista tarpeista ja millaisista rahamääristä olisi kyse, jos aikoisimme ihan oikeasti saada puolustuksemme uskottavaksi?
Kenraaliluutnantti Kari Rimpi puhui hiljattain Suomen Sotilas-lehdessä viisaita (minäkin niitä referoin), jossa hän totesi jotenkin niin, että tulee välillä huono omatunto, kun täytyy virkansa puolesta lietsoa kansaan uskoa puolustusvoimiimme, vaikka itse hyvin tietää niiden kyvyn täysin riittämättömäksi.
Suomen Kuvalehden numerossa 24 haastatellaan Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikköä valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpäätä. Haastattelu on otsikoitu ”Suomi tarvitsee kavereita”. Järvenpää sanoo omien puolustusvoimiemme mahdollisuuksista, että ”parhaassa tapauksessakin voimme keskittyä vain painopistealueisiin. Koko laajan reservin välineistön tarvittavaan perusteelliseen uusimiseen meillä ei ole mitään mahdollisuuksia. On tiedostettava, että yksin emme pärjää”.
Mistähän me ne Järvenpäänkin kaipaamat kaverit saisimme. On vain yksi mahdollisuus: liittymisemme Natoon. Tämä on vain kylmää realismia, ei mitään muuta.
ja niiden poistamisesta, luulotellen, että se ratkaisee kaikki ongelmat!
Maataloustuki on vain 1,5% BKT:sta?
Mutta sehän onkin vain propagandaa niille jotka ei ymmärrä.
Kumpi on älyttömämpi ajatus, se eläkkeiden leikkaaminen vai maataloustukien?
LEX Soininvaara
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
Ja mikähän laillinen oikeus vakutusyhtiö Ilmarisella on noihin rahoihin ?????????????
Huvittavinta tässä on se että ylistämäsi puolue oli myös mukana tuon lain voimaansaattamiseksi.
Mitä tulee omaan eläkkeeseesi niin en suinkaan väitä että se olisi "ylisuuri" ja sitä pitäisi leikata,sensijaan olen ehkä aiemmin kuvitellut upseeriarvosi olleen paljon alemman mitä se eläkkeen perusteella näyttäisi olevan,tuollaisen eläkkeen saavuttamiseksi sotilasarvon pitää olla jo melko korkea.
No oli miten oli niin nauti eläkkeestäsi sillä todennäköisesti olet sen ansainnut.
Sensijaan kaikki ylisuuret eläkkeet joiden eteen saajan ei ole tarvinnut pistää tikkua ristiin voisi aivan hyvin leikata,tuohon listaan kuuluvat ilman muuta tietenkin myös poliitikot.
Käytännössä tuo on tietenkin täysin mahdoton ajatuskin mutta toteutuessaan olisi kuitenkin oikeudenmukainen.
Kun ilmeisesti olet eläkeläinen, ja kun meitä liikkuu täällä kai paljonkin, laitan tähän jatkoksi työryhmämme laatiman muistion, jonka pohjalta on jo käynnistetty toimintaa mm. yhteydenpidolla suurimpiin poliittisiin puolueisiimme. Kun olen kyseisen työryhmän sihteeri ja muistion varsinainen laatija, minulla on varmaan oikeus sen julkaisemiseen täälläkin; hyväksihän vain julkisuus on asiallemme.
Liitteitä en viitsi tähän laittaa, eivätkä ne tässä taitaisi auetakaan; mainitsen ne kyllä.
Mielestäni tässä on asiaa, jonka eläkeläinen voisi ottaa talteen.
ELÄKELÄISTEN ASEMASTA
Eläkeläiset
Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Vanhuuseläkkeen saajia on eniten, noin 900 000. Kansaneläkkeellä eläviä on yli 100 000. Loput eläkeläiset kuuluvat muiden eläkkeiden saajiin.
Eläkelait ja -järjestelmä
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeitä maksetaan työeläkelakien perusteella. Kansaneläkkeitä maksetaan kansaneläkelain perusteella.
Maamme työeläkejärjestelmä on ns. etuusperusteinen. Tällöin yhteys omien eläkemaksujen ja saatavan eläkkeen välillä voi jäädä pieneksi. Eläkkeen taso määrätään laeilla työssäoloajan ja palkkatason mukaan. Puuttumatta tässä tarkemmin enempää lakiin, järjestelmän perusteisiin kuin eläkevaro-jen keräys-, rahastointi- ja maksumenettelyihin haluamme kiinnittää erityistä huomiota seuraavaan:
Eläkeoikeus ja eläkkeen maksaminen
Henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen syntyy tehtyjen työvuosien ja hänen palkkansa perusteella. Eläkettä ruvetaan maksamaan siitä erikseen säädettyjen perusteiden nojalla.
Eläkkeen oikeudellinen luonne
Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa. Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Lain kiertäminen
Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä eduskunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on samalla syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.
Eläkkeiden kehityksestä
Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysy-väisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.
Eläkeläisten aseman heikentymisestä
Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %, 1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.
Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % + 50 %).
Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:
Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 %:sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (palautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).
Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kunnissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.
Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan 60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.
Eläkkeen ostovoima
Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edellä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkorotukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset.
Tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,93 %, mutta kun useimmalla eläkeläisellä verot nousevat enemmän, käteen tuleva rahamäärä vain pienenee entisestään, ja eläkkeen ostovoima sitäkin enemmän, kun kaikki hinnat kuitenkin nousevat hieman.
Eläkeläisen asema palkansaajan asemaan verrattuna
Palkat nousivat hieman silloinkin, kun eläkkeitä ei korotettu lainkaan, ja palkkojen kehitys eläkkeisiin verrattuna on ollut parempaa koko viisitoistavuotisen ajanjakson ajan. Luonnollisesti palkkojen ja eläkkeiden ostovoimassa tapahtuneet muutokset korreloivat tuohon kehitykseen.
Viimeisen kolmen vuoden aikana bruttopalkat liukumineen ovat nousseet keskimääräisesti 11-13 % (eri lähteissä erilaisia tietoja), mutta bruttoeläkkeet tänä aikana vain hieman yli 3 %, ja nettoeläkkeet sitäkin vähemmän, jos ollenkaan. Tänä vuonna työehtosopimusten nojallakin palkat nousevat 2-3 % ja mahdolliset liukumat päälle, mutta eläkkeet nousevat vain tuon mainitun 0,93 %. Nettotuloilla ja siis ostovoimalla mitattuna eläkeläisten asema palkansaajiin nähden on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana rajusti, noin 30 % vuoden 1991 keskinäisiin suhteisiin verrattuna.
Kansaneläkeläisten asema
Erityisen vaikea on kansaneläkeläisten asema. Kansaneläke on paikkakunnasta riippuen keskimäärin 450 – 500 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeläiset saavat kyllä asumistukea, mutta se lasketaan niin, että vuokran maksettuaan kansaneläkeläinen jää toimeentulotuen rajalle tai vain hiukan sen ylä-puolelle niin, ettei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Seitsemän euron korotus sellaisessa tilanteessa on lähes pilkantekoa.
Mistä eläkeläisten huono kohtelu johtuu?
Meitä eläkeläisiä ei pidetä enää tuottavina ihmisinä, kun yleensä emme enää anna työpanosta, joka tuottaisi jotain lisäarvoa. Ei huomata sitä, että me kulutamme edelleen, ja kulutus lisää tuotantoa ja työllisyyttä; se on
meidän panoksemme edelleen, jos emme halua nojata siihen, että olemme kyllä aikanamme antaneet yhteiskunnalle myös uutta tuottaneen panoksemme.
Myös sanotaan helposti, että eläkeläiset eivät enää tarvitse samaa kuin työikäiset. Eivät samaa, ja varsinkin lapsiperheiden tarpeet ovat myös eläkeläisten sydäntä lähellä, mutta eläkeläisillä ovat omat tarpeensa, jotka esim.
sairaus- ja terveydenhoitokuluissa ovat suuremmat kuin nuoremmalla väestöllä. Ja noihin kuluihin aiemmin tulleita tukia on myös leikattu koko ajan.
Etujemme ajaminen
Kolmasosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä. Tutkimusten mukaan eläkeläiset äänestävät työikäistä väestöä aktiivisemmin. Näin ollen lähes puolet vaaleissa äänestävistä saattaa olla eläkeläisiä. Silti mikään puolue ei aja eläkeläisten asiaa. Edellä todetun valossa se on hämmästyttävää.
Maassa on useita eläkeläispuolueita, mutta niiden vaikutusvalta on yhtä tyhjän kanssa. Jokaisella puolueella on myös oma eläkeläisjärjestönsä, mutta yksikään niistä ei keskity tehokkaasti eläkeläisten etujen ajamiseen, vaan pikemmin koettaa huolehtia jäsentensä ”henkisestä huollosta” matkoja ja erilaisia viihdetilaisuuksia järjestämällä.
Työikäiset eivät juuri tunne myötätuntoa meitä kohtaan, mitä myös pitää ihmetellä: eivätkö he ollenkaan ajattele, että heistä itsestäänkin tulee eläkeläisiä; pikemmin kuin he kuvittelevatkaan. Eläkeläisten asia olisi jokaisen työikäisenkin asia, mutta näin sitä ei nähdä. Ammattiyhdistyksetkin kokevat meidät lähinnä vain kilpailijoikseen yhteisen kakun jaossa.
On todettava, että eläkeläisten taloudellista asiaa ei valitettavasti aja kukaan; ei valtiovalta, eivät puolueet, ammattiyhdistykset eivätkä edes eläkeläisyhdistyksemme. Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tuohon kysymykseen vastauksen saaminen on ollut tärkeä syy tämän toimikunnan perustamiselle.
Eläkeläisten vastuu
On selvää, että kaikkien kansalaispiirien oli osallistuttava laman hoitoon, ja siihen me eläkeläiset osallistuimme nurkumatta. Mutta nyt, kun pahin on jo ajat sitten ohitettu ja kansantalous on jo kauan kasvanut kohisten, meidän eläkeläisten lamatalkoot jatkuvat yhä. Se ei ole oikein.
Me eläkeläiset kyllä tunnemme edelleen yhteiskunnallisen vastuumme ja myös vastuumme tulevaisuudesta siksikin, että useimmilla meistä on ”omia nuoria”, joiden asemasta ja tulevaisuudesta haluamme huolehtia osaltamme, mutta kuka huolehtii meistä? Meidät koetaan vain yhteiskunnalliseksi rasitukseksi. Se on väärin, ja näin ei voi eikä saa enää jatkua
Me eläkeläiset olemme myös itse olleet syyllisiä asemamme heikentymiseen, koska emme ole protestoineet heikosta asioittemme hoidosta enempää kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa tai muutenkaan näkyvästi julkisuudessa. Meidän on nyt aktivoiduttava kaikin tavoin. Meidän on ruvettava tuntemaan paremmin vastuuta myös itsestämme, omista elinmahdollisuuksistamme, ruvettava pitämään lujemmin kiinni oikeuksistamme.
Kun valtiovalta ja muut kansalaisryhmät eivät näy tätä huomaavan, meidän itsemme on ryhdyttävä sitä vaatimaan. Niin on tehtävä aina ja kaikkialla, missä se mahdollista on. Niin vaaleissa edustajaehdokkailta kuin yhdistyksissämme, ja tätä viestiä on vietävä kaikkialle julkisuuteen.
Asemamme on heikentynyt niin paljon, että siihen meillä on kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin. ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”.
Tavoitteet
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.
Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen eläkeministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvittavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.
Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa aikoinaan antamaamme työpanosta.
Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyinen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksikorotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.
Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava yleisiin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.
Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kansalaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.
Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tuloksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.
- - -
LÄHTEET Muistio perustuu toimikunnan jäsenen Esko Valkaman kokoamaan aineistoon, johon kuuluvat mm.
Eläketurvakeskus
- eläkeasioita koskevia tutkimuksia 1999 – 2005
Veronmaksajat
- Jenni Oksasen tutkimus ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004)
Kela
- tiedotusosaston tiedotteita 1999 - 2005
Valtiokonttori
- haastatteluita
Urpo Ryönänkoski
- eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa
Media
- mielipiteitä, kirjoituksia ja lausuntoja
Omakohtaista tietoa kahdenkymmenenviiden vuoden ajalta.
LIITTEET Veronmaksajat: Jenni Oksasen tutkimus
1. Eläketuloa saaneiden henkilöiden eläketulojen jakauma vuonna 2002
2. Eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen vertailu vuonna 2004 (vero-jen osuus palkka- ja eläketulosta)
3. Eläkkeensaajan verotuksen muutos eri eläketulotasoilla vuonna 2005
4. Eläkkeiden ostovoiman kehitys eri tulotasoilla vuosina 1992 - 2005
Toimikunnan jäsenet
Raimo Toveri Esko Valkama
Veikko Vanhamäki Jorma Korhonen
...tuohon eläkeläisjuttuun on jäänyt tavuviivoja vikapaikkoihin, vaikka yritin niitä poistaa laittaessani tähän Wordilla kirjoittamaani ja automaattisesti tavutettua juttua. Mutta eivät haitanne ymmärtämistä, vaikka oikeakielisyyden arvostajaa tuollainen harmittaakin.
laittaa, jos kriisitilanteessa Suomella ei olisi omaa elintarviketuotantoa?
Eikös se ole vanha sanonta, että "armeija marssii vatsallaan".
vieläkö puolustusvoimissa syödään ruotsalaista vanikkaa?
...mutta kaikkihan siellä puolustusvoimissa - kuten kaikkialla muuallakin - kilpailutetaan nykyisin. Myös sotilasvaatteiden valmistus, eikä Valtion Pukutehdasta taida enää olla olemassakaan.
Koskahan kilpailutetaan koko maanpuolustus. Jos siitä Nato ja Venäjä tekevät tarjoukset, niin varmasti kepulaiset kannnattavat Venäjän tyarjousta.
Tunnut kehuvan kovasti itseäsi ja erästä mainosmiestä,no tosiasiassa juuri tuo mainosmies on Juhannuksen aikaan tehostanut päättömiä lausahduksiaan ulosteilla sekä sukupuolielimillä,tuoko on sitä hyvää käytöstä.
Missähän minä nyt niin kovasti kehun itseäni? En tuo itseäni edes esimerkiksi siitä, mitä meiltä kaikilta toivon. Onko toivomukseni mielestäsi jotenkin paha?
Jos mainosmiehellä tarkoitat Jabaa, joka lienee mainosmies (Mielipidepankki on tietääkseni lakimies), niin totean vaan, että
>> Huumori on vaikea laji. Jos joku ei hallitse sitä, puhukoon vain asiaa ilman törkeyksiä; kyllä niinkin saa näkemyksensä perille ja keskustelua aikaan, sen osoittavat esim. Jaba ja Oiva Härkönen.
Seppo Hietanen se vasta huumorimiehiä onkin. Monta kertaa on saanu kippurassa nauraa hänen juttujaan lukiessa.
Monelta tuntuu Hietasen huumori menevän yli hilseen - huumorihan on tunnetusti vaikea laji.
Näyte mainosmiehen tekstistä.
>Voi vittu, mitä paskaa jauhavat nämä "tuomot", kun MTK lienee heille se etujärjestö, jota palvotaan samaan tapaan kuin kommunistit Marxia ja Leniniä.<
Siinä näyte mainosmiehen tekstistä.
No ei tuo nyt kauhean paha sinänsä ole ja täytyy ymmärtää ihmistä joka on nurkkaan ajettu ja ei enää muuhun pysty,siltikin tuonkin olisi voinut jättää sanomatta kun ei itse asiastakaan mitään ymmärtänyt.
Niinpä. Huumori on vaikea laji.
>> Törkeyksiä ei tee huumoriksi se, että ollaan olevinaan leikkimielisiä ja vitsikkäitä.> No, huumoriahan se on komiikkakin, mutta jos se on tahatonta, kuten monissa ja varsinkin sen tietyn sankarin kaikissa esityksissä, niin silloin se ei ole tehokeino, vaan tehon lopullinen viejä. > Monelta tuntuu Hietasen huumori menevän yli hilseen -
..vieläkin sille kitaristille joka meinas joutua hepan perseeseen. Sille nauretaan jo Vermon parkkipaikan takanakin, kaukana vallan, mm. Muurlassa.
Suomen Hippos on sattumoisin Keskustan vahvaa aluetta ja C-K:lla on ainakin ollut oma pöytä Raviinissa. S-H. kertoi eräässä kaljaillassa parin kommodori -klubiveljensä ja muutaman muun kanssa istuessaan että Vermon toimistolta oli käsketty ottaa häneltä nimikkopöytänsä pois jos ei hän lakkaa uunottamasta niitä saitti-kahjoja, jotka sitten hiipparoivat vaanimasta pitkin Vermon parkkipaikan reunoja ja ovat puoliväkisin työntymästä tallialueelle hullunkiilto silmissään ja jotain saatanaa Kapin kostoa kerimäelle huutaen!
"Sehän se joku kapi kait kivittää jo treenihevosia, vasiten erityisesti suomenhevostammoja siellä tarhojen luona fillarinsa kanssa haahutessaan", oli se pöytävaraaja hänelle soittaessaan kertonut.
Ei ne muuten siellä Muurlassa siitä hepan perään takaisin työnnetystä paskasta puhuiskaan mutta yks' hevos-manne jota Kapi oli joskus vuonna yks' tai kaks' jollain kassulla sen ollessa mokuna simputtanut, niin sen kapin se manne oli sielä Vermon portilla nähny kerberoksen kanssa rähjäämässä ja sitä kerimäkeä huutamassa, ja se se sitä juttua länteen päin levittelee, kait’ edelleenkin.
"Siinä se vittumainen kessu taas muistelee miten se smuguja aina rääkkäs kun vain sellaisen jossain varuskunnassa kynsiinsä sai", oli se toimen kommodori siihen vaan tuumannut.
Heitä Kerimäki voltti
Kirjoittanut: Jaba_43 25.6.2005 klo 23.08
Otsikossa kaikki.
...olet niin vaatimaton, että haluat esiintyä inkognito, mutta paljastut tietysti kun kenelläkään toisella ei voisi tuo luovuus noin kukkia. Sanoinhan Sinulle jo tuolla eräässä vastineessani
>> Olenkohan muuten koskaan tullut kehaisseeksi luovuuttasi? No, teen sen nyt: en tunne ketään toista, joka niin olemattomasta pystyy kirjoittamaan niin paljon. Älä vain jatkossakaan yritä ajatella, mitä ja miten oikeasti on; saattaisit se tajuta ja luovuutesi loppuisi siihen paikkaan.
C-K on mainostanut yhden miehen projektiaan täällä "yllättävän suosituksi ja tehokkaaksi tuotemerkiksi".
Kuitenkin C-K:n saama äänimäärä (20 kpl) Helsingissä kertoo mielestäni jostain muusta kuin valtaisasta menestyksestä.
Mutta ehkäpä Seppo itse tarkentaisi tuota näkemystään ja sovittaisi valtavan "suosionsa" uskottavasti siihen tosiasiaan, että tuo valtava suosio ei todellakaan tuonut hänelle enempää ääniä?
Vai millä Seppo mahtaa suosiotaan mitata, jos ei äänten määrällä, vai onko niin, että Seppo itsekään ei syksyllä uskonut mahdollisuuksinsa ja yllätti jopa itsensäkin saamalla 20 ääntä?
Ehkä hän arveli saavansa vielä vähemmän ja yllättyi positiivisesti tuloksesta?
Tosin tuo hänen mainoslauseensa "yllättävän suositusta ja tehokkaasta tuotemerkistään" oli tällä saitilla ennen kuntavaaleja, joten sen pohjalta voisi kyllä arvella, että Sepolla oli todellisuus silloinkin peittynyt hänen harhaisen ajatusmaailmansa pimentoon.
- Etenkin "rajatilahuuomri" jota Hietanen yleensä harrastaa. Onnistuessaan se aiheuttaa makeimmat naurut. Rajalla liikkuessa on aina vaarana ylittää kuulijan raja joka tietenkin vaihtelee kuulijan mukaan. Rajan yli mennessään se voi jopa inhottaa kuulijaansa.
Tämän tyyppisen huuomrin tekijät ovat aina olleet kiisteltyjä henkilöitä - varsinkin eläessään. Heitä on rakastettu ja inhottu. Kuolemansa jälkeen heidän neroutensa on yleensä tunnustettu ja heistä tehty legendoja. Jostain syystä monet heistä ovat New Yorkin juutalaisia ja aloittaneet stand-up koomikkoina.
Se rajatilahuumori, jota mm. nimikaimasi veljessarja (Karl ei kuulunut siihen) aikoinaan edusti on se kaikkein vaikein ja vaarallisinkin laji: siinä voi joutua pysyvästi sen rajan väärälle puolelle, eikä sieltä enää palata. CITY-Keskustalle on käynyt niin.
Tarkoituksesi on varmaan hyvä, kirjoituksesi samoin (luin kokonaan, vaikka se pitkä onkin), mutta luultavasti hyödytön. Muutamiin se hetken voi vaikuttaa toivomallasi tavalla, toisia se vain ärsyttää, kuten jo nyt nähdään.
Kyselet, että
- Miksi juuri täällä käyttäydytään niin? Vieläpä keskustan saitilla, jossa ainakin keskustalaisten puheissa luulisi alkiolaisen valistus- ja sivistyspyrkimyksen ja –perinteen edes vähän vaikuttavan. Mutta onko keskusta hukannut ajan myötä kaiken sen, jonka puolesta Santeri Alkio taisteli; kadottanut muutakin hyvää kuin nimensä? -
Eivät kaikki täällä sopimattomasti käyttäytyvät ole keskustalaisia, minkä hyvin huomannet. Typeryksiä on joka leirissä, ja herjoja heitetään puolin ja toisin.
Ei City-Keskusta ole ainoa suustaan siivoton edes vakionikeillään esiintyvistä, hulluin vain, ja siksi varmasti toivoton tapaus kenenkään valistettavaksi. Ihmeellistä kyllä, että hän on päätynyt (joutunut?) keskustalaisuuteen. Tuskinpa hänelle Alkion aateperintö mitään merkitsee. Ei se taida merkitä paljoa monelle "oikeallekaan" keskustalaiselle nykyisin.
Yrityksesi kuitenkin kiitettävä 10, vaikka tulos saattaakin olla heikko 5. Valitettavasti.
Saattaa olla hyödytön tuo yritykseni, mutta tuskin kuitenkaan haitallinen. Haitaksi en lue sitä, että joihinkin se tuntuu kolahtaneen niin, että herjojen heittely ja nikittöminä esiintyvien henkilöllisyyden arvuuttelu on vain kiihtynyt.
Mitäpä tuosta. Kiitos asiallisesta mielipiteestäsi. Nyt hyvää yötä kaikille
Kirjoituksesi oli ylipitkä. Yritä jatkossa saada asiasi lyhemmäksi. Ei millään pahalla, mutta sekin on taitolaji osata sanoa asiansa lyhesti ja ytimekkäästi. Kehotan sinua jatkossa miettimään kahdesti, ettei tule saman asian toistoa.
Toinen asia. Menitkö armeijan palveluskesta täydellä eläkkeellä toiseen työpaikkaan vai miten selität vaatimattoman opintojesi parusteella saavan n. 6666:n euron tulosa 66 %:n eläkkeen, eikös se silloin tee tuota n. 2500 euron nettotuloa.
Profiilistasi päätellen sanonkin: oma kehu haisee. Miksi ei-kepulaisena itse roikut näillä keskustan saiteilla? Demarina menisit omiesi joukkoon.
...saattavat jäädä yhtä hyödyttömiksi kuin ilmeisesti tuo avauksenikin jää.
Ensiksi siitä eläkeasiasta:
Silloisten säännösten mukaan todellakin sotilaseläke tienattiin täydeksi 25 vuodessa (enää ei ole niin) ja sitä alkoi saada heti. Eikä eläkettä poistettu tai vähennettykään, jos meni siviilityöhön, mutta jos meni muuhun valtion työhön, niin eläkkeen maksaminen jäädytettiin.
Silloista toimiupseeri erikoisluokan (kapteenin sotilasarvo) vastaavan opistoupseerin kuukausipalkka minun lisilläni on nykyisin jonkin verran yli 3000 euroa. Palkka tehtävässä, josta eläköidyin Valiolta lienee hieman yli 4000 euroa.
Joten kyllä noista eläkettäkin kertyi mukavasti minunkin työvuosillani, bruttona reippaasti yli 3000 euroa kk, mutta netoksi kyllä jää hieman alle 2500 euroa, kun veroprosenttini on 35,5. Asian tarkistettuani korjaan nyt eilen muistinvaraisesti leuhkaisemani tiedon.
Niin, leikkimielinen sananen kirjoitukseni pituudesta: "Lahjakkuus ei kirjoita novellia, hän kirjoittaa romaanin" on joku sanonut (sanojan kyllä kohta joku ilmoittaa, luulen). Ihan vakavasti: halusin sanoa tuon kaiken, koska se kaikki mielestäni kuului asiaan. Joku on sen jaksanut lukeakin, ja ne, jotka herjojaan nytkin heittelevät, eivät lue lyhyempiäkään ja jos lukevatkin, niin eivät ainakaan ymmärrä niitä.
Ja miksi minä olisin siellä demarien palstalla? Ensinnäkin, olen jokseenkin puolueeton, ja "eivät terveet tarvitse parannusta, vaan sairaat", sanoi Jeesuskin.
Se, mitä tuossa äsken haparoin, kuuluisi oikeasti näin:
>> Kyvyssä on kyse määrästä. Kyky ei kirjoita yhtä sivua: se kirjoittaa kolme sataa. - Jules Renard
>>> Ensinnäkin, olen jokseenkin puolueeton, ja "eivät terveet tarvitse parannusta, vaan sairaat", sanoi Jeesuskin.
Hihi. Tämä on melkein yhtä hyvä kuin se yli lipan mennyt jerzylec-siteeraus.
Ensinnäkin tässä on looginen häränpylly. Ensin olet puolueeton ja sitten otat kantaa.
Sitten ryhdyt Jeesukseksi. Siis sinä, minävammainen, koulukiusaajan moraalilla varustettu monomaanikko, ryhdyt Jeesukseksi?
Hmmm. Voiko olla tottakaan. Kyllä siinä niin sanotaan.
No otetaan toinen tulkinta. Ainahan on mahdollista tulkita vähintään kahdella tavalla. Tarkoitatkin, että olet havahtunut sairaudentuntoon ja tarvitset itse palstalta parannusta?
Parempi?
Mutta ristiriitainen. "Olen sairas Jeesus, auttakaa minua." Ei kuulosta monomaanikko-Korhoselta.
Tarvitsisimme varmaan lisää raamatunlauseita. Katso, sokeatkin näkevät. Kolkuttavalle avataan.
- Säälin saa lahjaksi, kateus pitää ansaita! - Seinäkirjoitus
Mutta eihän se ole minun syyni, jos sinä tunnet itsesi pieneksi rinnallani. Varmaan oletkin sellainen, sillä "niin on, jos siltä tuntuu", Urho Kekkosta hieman muunnellen sanottuna. Olen itse ansainnut kadehtimasi osani.
Olet hyvä kirjoittamaan erinäisiä "korulauseita".
Avauksesikin oli varmasti ihan hyvä mutta tuskin sillä mitään saavutetaan kuten täällä on jo todettu.
Olen tässä aina joutessani nyt Juhannusaikaan seurannut kädenvääntöäsi arvon "Kerimäen" kanssa.
Miksi toistuvasti syyllistyt siihen mistä toista moitit ???
Oletko ikinä kuullut että "viisaampi antaa periksi" ?? no näyttäisi että teissä kahdessa tuota viisautta ei asu kummassakaan riittävästi.
No tulen taas joskus tarkistamaan onko tilanne muuttunut,ehkä Jouluna tai jonain muuna päivänä mutta aikaa tuohon kuitenkin menee.
Nyt teillä on oiva tilaisuus näyttää kumpi teistä on viisaampi ja kummassa on enemmän sitä "oikeaa miestä".
Ps.Toivottavasti "Kerimäkikin" huomaa tämän,jos ei niin voisiko joku ystävällisesti huomauttaa.
Kapi ja kerimäki ovat kuin paita ja perse. Antaa poikien kiistellä. Kiva sitä on seurata ja välistä heittää löylyä.
>> Oletko ikinä kuullut että "viisaampi antaa periksi" ?? > Nyt teillä on oiva tilaisuus näyttää kumpi teistä on viisaampi
...vaan niin kuin sanon tuossa vastineessani "peli jatkukoon". Katsopa siitä!
Jotenkin etiäiset kuiskivat että vastaus tulee tuon suuntaisena.
Eihän siinä mitään jatkakaa toki ystävyyttänne kaikessa "rakkaudessa" kuten tähänkin asti.
Pitää joskus käydä lukemassa kirjoituksianne vaikka aika tahtookin olla kortilla,toinen syy olla vierailematta liian usein on tuo mainitsemasi "korttipeli".
Hienosti KKK selvisit 20 kommentilla omaan avaukseesi! Todella mageeta! Annoit muidenkin keskustella! Oon todella ylpee susta! Jee!
pikavuhtia omiesi siis demareiden joukkoon!