Koiviston konklaaviksi kutsutaan presidentti Mauno Koiviston koolle kutsumaa tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien tapaamista 6. toukokuuta 1992. Presidentinlinnaan kokoontui silloin noin 30 henkeä.
Arvellaan, että tässä tapaamisessa Koivisto painosti korkeimman oikeuden jäseniä olemaan myötämielisempiä pankeille velallisten ja pankkien välisissä oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas muistelee.
»Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.»
Koivisto piti virheellisenä erityisesti Korkeimman oikeuden 3.4.1992 tekemää päätöstä, jonka mukaan pankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti nostaa lainansaajan korkoa. Koiviston mielestä tuomioistuinten oli ajateltava erityisesti pankkien asemaa. Pankit kärsivät massiivisista ongelmaluotoista toisaalta talouslaman vuoksi ja toisaalta siksi, että ne halusivat periä luotoista devalvaatiokorotukset, mikä oli monelle yritykselle liikaa.
Ainakin tietokirjailija Antti-Pekka Pietilä kirjassaan Pankkikriisin peitellyt paperit (2008) ja toimittaja Seppo Konttinen kirjassaan Salainen pankkituki (2007) tulkitsevat niin että kokouksen jälkeen tuomioiden linja muuttui velallisia kohtaan ankarammaksi ja pankeille edullisemmaksi.
Arvellaan, että tässä tapaamisessa Koivisto painosti korkeimman oikeuden jäseniä olemaan myötämielisempiä pankeille velallisten ja pankkien välisissä oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas muistelee.
»Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.»
Koivisto piti virheellisenä erityisesti Korkeimman oikeuden 3.4.1992 tekemää päätöstä, jonka mukaan pankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti nostaa lainansaajan korkoa. Koiviston mielestä tuomioistuinten oli ajateltava erityisesti pankkien asemaa. Pankit kärsivät massiivisista ongelmaluotoista toisaalta talouslaman vuoksi ja toisaalta siksi, että ne halusivat periä luotoista devalvaatiokorotukset, mikä oli monelle yritykselle liikaa.
Ainakin tietokirjailija Antti-Pekka Pietilä kirjassaan Pankkikriisin peitellyt paperit (2008) ja toimittaja Seppo Konttinen kirjassaan Salainen pankkituki (2007) tulkitsevat niin että kokouksen jälkeen tuomioiden linja muuttui velallisia kohtaan ankarammaksi ja pankeille edullisemmaksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miten muka presidentti olisi voinut vaikuttaa tuomioistuinten päätöksiin?