Tuulivoima tuhontie kuntiin.

Anonyymi-ap

Riikka Rajalahti
Tuulivoimaloiden tuoma kiinteistövero ei pelasta ja voikin heikentää kunnan ja yhteisön taloustilannetta. Jos hanke toteutettaisiin vastoin taloudellisia ja muita järkisyitä, vaikuttaisi se lähinnä kiusanteolta vaikutusalueen asukkaita, maansa menettäviä maanomistajia ja luontoa kohtaan.
Pelastetaan Suomen Luonto ry
2 t ·
Sampolehti ja Viispiikkinen 28.11.2024 - Vain muutaman euron tähden – tuulivoimahankkeen hyöty kunnalle voi olla olematon
Kirjoittajan alkusanat.
Voimalaitoskiinteistöveron huomiointi tulevassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa vaikuttaa eri tavalla eri kuntiin.
Tulosten perusteella esimerkkikunta Multia ei vaikuta hyötyvän tuulivoimaloiden tuomasta kiinteistöverosta. Muutaman tuulivoimalan tuoma kiinteistöverotulo ’häviää’ valtion tulojen tasauksen seurauksena lähes kokonaan.
Sen sijaan kunnat, joissa asutus on keskittynyttä (esim. Pohjanmaalla yleisempää), ja joissa riittävistä suojaetäisyyksistä huolimatta on laajoja alueita kaukana asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista, voisivat mahdollisesti hyötyä jonkin verran paremmin voimaloiden tuomista kiinteistöverotuotoista kuin esimerkkikunta Multia.
Alla oleva kirjoitus on tiivistelmä pidemmästä selvityksestä. Lehtiartikkelissa ei ole taulukoita ja kuvia – osa niistä on liitetty tähän facebook kirjotukseen. Kirjoituksen laatija on lehden toimesta myös menettänyt tutkintonsa 🙂
Kirjoitus:
Media on julkaissut näyttävästi uutisia kuntien saamista aurinko- ja tuulivoimaloiden kiinteistöveroista (35,9 miljoonaa euroa vuonna 2023). Voimaloiden osuus kaikista kiinteistöveroista on pieni (1,6 prosenttia), myös verrattuna 13 vuoden aikana tuulivoimaloille maksettuun syöttötariffitukeen (jo 1,8 miljardia euroa).
Hankeyhtiöt myyvät voimaloita kuntapäättäjille korostaen niiden talousvaikutuksia – kiinteistö- ja yhteisöveroa, vuokratuloja- ja veroja sekä työllisyyttä. Ilmoitettuihin lukuihin liittyy merkittävää epäselvyyttä.
Tuulivoimayhtiöiden etujärjestö Suomen Uusiutuvat on kehottanut jäseniään varovaisuuteen yhteisöverolupausten suhteen – sen taso on epävarma ja riippuu monesta tekijästä. Syken raportin mukaan yksi voimala tuottaisi yhteisöveroa vain 528 euroa/vuosi. Esimerkiksi hankeyhtiö Energiequelle Oy on maksanut Suomeen yhteisöveroa heikosti, vain 20 000–34 000 euroa (2021–2022).
Maanvuokratuloista ja työllistymisestä ei juuri kerry tuloja kuntaan. Vuokraajat ovat pääosin metsäyhtiöitä ja tahoja, joidenka veroja ei tulouteta kuntaan. Lisäksi vuodesta 2025 lähtien, maanvuokratulo verotetaan pääomatuloina valtiolle.
Keski-Suomen maakuntakaava-raportin mukaan tuulivoimaloiden aikaansaama suora työllisyysvaikutus 30 vuoden aikana on laskennallisesti 0,30 henkilötyövuotta/voimala. Työllisyysvaikutusten todettiin kohdistuvan suurempiin kaupunkikeskuksiin.
Tuulivoimaloiden ainoaksi merkittäväksi tulovaikutukseksi jää siis kiinteistövero, jonka suhteen tehdään usein katteettomia lupauksia. Viranomaiset ovat myöntäneet, etteivät osaa arvioida kiinteistöverotasoa.
Tämän kirjoituksen esimerkkikohteena on Multian Nikaran hanke. Vastaavia hankkeita löytyy kaikista Suomenselän kunnista. Energiequelle on suunnitellut hanketta erämaiselle pohjavesialueelle jo vuosien ajan. Nykyinen suunnitelma kattaa enintään kahdeksan voimalaa, joista lähin on vain 1,2 kilometrin etäisyydellä asunnoista. Yhtiö myy hankkeen eteenpäin, yleensä Luxemburgiin rekisteröityneelle rahastolle.
Voimalakoon ja investointikustannusten noustessa, kiinteistöverot kasvavat. Vero laskee ikäalennuksen takia 2,5 prosenttia vuodessa noin 24 vuoden ajan. Verohallinnon mallien perusteella useat etujärjestön ja hankeyhtiöiden viimeaikaisista kiinteistöveroväittämistä on vääristeltyjä.
Suuntaa antava kiinteistöveroarvio suurimmalle, ei vielä käytössä olevalle testivoimalamallille (V172 7.2MW), olisi keskimäärin 35 000 euroa, ei 52 000 euroa kuten etujärjestö väitti muistiossaan 24.10.2024 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle. Ensimmäisenä vuotena vero olisi noin 48 000 euroa, ei jopa 70 000 euroa/voimala kuten Nikaran hankkeen tiedotetilaisuudessa väitettiin.
Voimalaitosten kiinteistöveron vaikutus kunnan talouteen riippuu voimaloista ja erityisesti tulevasta valtion tulojen tasauksen uudistuksesta. Valtioneuvosto on todennut, että ’’tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun voimaloiden kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa’’. Valtioneuvosto aikoo huomioida voimalaitosten kiinteistöveron tasauksen laskentaperusteissa, todennäköisesti enintään 50 prosentin osuudella.

Jatkuu kommentissa:

11

400

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Uudistuksen vaikutuksen havainnollistamiseksi Kuntaliiton laatiman tulojen tasausjärjestelmän simulaattorilla arvioitiin Nikaran voimaloiden (5 tai 8 kappaletta 7.2 MW:n voimalaa) kiinteistöverojen vaikutus kunnan saamiin tasaustuloihin. Tasauslaskennan pohjana ovat verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verot vuonna 2022. Simulaattorin asettamat kunnan muut laskennalliset verotulot (kunnallis- ja yhteisö- ja kiinteistövero) ja erilaiset tasausrajat- ja prosentit pysyivät muuttumattomina. Voimalaitoskiinteistöverot huomioitiin maltillisesti (25 tai 50 prosenttia) valtion tulojen tasauksessa, jossa muut kiinteistöverot huomioidaan jo nykyään jo 50 prosentin osuudella.
      Multian verotuloihin perustuva valtion tasaus uhkaisi muuttua negatiiviseksi Nikaran mahdollisten tuulivoimaloiden seurauksena. Voimaloiden kiinteistöveron vaikutuksesta kunnan saama tasaus laskisi merkittävästi ja menisi negatiiviseksi noin 9 vuoden ajaksi. Tällöin kunta joutuisi maksamaan valtiolle tasausta, enimmillään 7900 euroa vuodessa.
      Hankkeen tuoma hyöty kunnalle olisi olematon. Tulot kasvaisivat hyvin maltillisesti vain ensimmäisinä vuosina (enintään noin 100 000 euroa/vuosi) kahdeksan voimalan kiinteistöveron ollessa korkeimmillaan.
      Voimaloiden toiminnan aikana tulot olisivat yhteensä keskimäärin 19 000–29 000 euroa korkeammat (+3700 euroa/voimala) kuin nyt ilman voimaloita. Olematon vaikutus kuntatalouteen ei tule kaikille yllätyksenä. Keski-Suomessa Hankasalmen kunnanjohtaja on keskustellut asiasta ansiokkaasti blogissaan.
      Tuulivoimalat toisivat kunnalle ja yhteisölle myös kustannuksia ja vero- ja omaisuuden menetyksiä. Luontoarvojen menetysten taloudellista arvoa on vaikea arvioida. Voimalakoon kasvaessa purkukulut nousevat voimakkaasti. Purkukulujen ollessa noin 6,5 prosenttia rakentamiskustannuksista, purkuvakuuden tulisi olla yli 600 000 euroa/voimala. Energiequellen mukaan hankkeen purkuvakuus on 100 000 euroa/voimala, joka ei kata edes maanpäällisten osien purku- ja kierrätyskustannuksia.
      Kunnalle voi jäädä mustapekka käteen. Karstulassa tuulivoimahankkeiden uusi italialainen omistaja purki yksipuolisesti purkuvakuuden indeksiehdon. Asiantuntijoiden mukaan purkuvastuu tällaisissa tapauksissa uhkaa jäädä lopulta kunnille, sillä yksityiselle maanomistajalle alan toimijat eivät uskalla riskien vuoksi tarjota palvelujaan. Multian vastuulle voisi jäädä 4 miljoonan euron purkukulut.
      Voimalat laskisivat myös asuinkiinteistöjen arvoa. Pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti asuinkiinteistön arvoon, sitä enemmän, mitä lähempänä ja mitä useammasta ja korkeammista voimaloista on kyse. Esimerkiksi Ruotsin tutkimusten perusteella vaikutus on -19–23 prosenttia etäisyyksillä 0–2 kilometriä, vaikutusten ylettyessä aina 8 kilometriin asti.
      Nikaran hankkeen vaatima pitkä 27,9 kilometrin sähkölinja pirstoisi lukuisten maanomistajien maita. Linja veisi noin 110 hehtaaria eli 630 000 euron arvosta metsää maanomistajilta, jotka eivät hyödy hankkeesta. Menetyksiin voidaan laskea myös johtokäytävän reunavaikutusten aiheuttamat puustotappiot ja tuleva puuntuotto – karkean laskutoimituksen perusteella elinkaaren aikana yli miljoona euroa (ilman inflaatiokorjausta). Menetetyt korjuu ja -kuljetustyöt olisivat noin 250 000 euroa.
      Pysyvä hiilinielun häviäminen aiheuttaa veronmaksajille kustannuksia (vähintään 100 euroa/ekvivalenttitonni) tai estää metsänomistajan hiilinielukaupan.
      Hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa - hiilinielutappiot olisivat 1,22 miljoonaa euroa voimaloiden toiminnan aikana. Lunastuslakia hyödyntämällä, kaikki edellä mainittu hyöty siirtyy hankeyhtiön yhdelle saksalaiselle omistajalle ja myöhemmin Luxemburgin rahasto-omistajille.
      Esimerkkikunnan Multian asukkaista 52 prosenttia asuu haja-asutusalueella. Kunnassa on merkittäviä laissakin määriteltyjä suojeltuja luontoarvoja laajoilla alueilla. Näistä syistä kuntaan ei ole mahdollista rakentaa mittavaa määrää tuulivoimaa. Tuleva kansallinen suojaetäisyys muuttaa tilanteen entistä haastavammaksi.
      Muutaman voimalan kiinteistöveron tuoma hyöty häviäisi valtion tulojen tasauksen alenemisen seurauksena lähes kokonaan. Kun huomioidaan voimaloiden aiheuttamat muut mahdolliset tulot ja kustannukset, jäisi kunta ja yhteisö hankkeen seurauksena selvästi tappiolle.
      Riikka Rajalahti
      Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Multia

      • Anonyymi

        Täyttä asiaa! Minä en kilonpaloinakaan antaisi maitani tuulivoima yhtiöiden käsiin!


      • Anonyymi

        Voi voi teitä, jotka olette antaneet sielunne ja maanne tuulivoima yhtiöiden käsiin. Totta te olette tehneet itsellenne riskianalyysin. Miten käy, kun vuokralainen alkaa käyttäytymään kuin huono vuokralainen. Eikö niitä esimerkkejä ole myös tuulivoima yhtiöiden konkursseista. Taitaa toissijainen tuulivoimaloiden purkaja olla maanomistaja ja loppupeleissä kunta niin että hyvästi niille maille. Takokaanhan rahhoo se kasvattoo mahhoo!


      • Anonyymi

        Voi ei ne jaksa, eikä halua lukea totuutta kovin pitkälti. Päätökset täytyy tehdä nopeaa.


    • Anonyymi

      Pelastakaa suomen luonto ry

      Eihän ole puolueellista tekstiä, eihän ..

    • Anonyymi

      Totta ne nämä Lestijärvet, Pyhännät ja pyhäjoet sitte valehtelee kiinteistöverojen tuotoista. No ei nehän on julkista tietoa. Haapavedellä tuulivoimalat on pitkälle tulossa yksityisten maalle niin sieltä olisi mukava potti tulossa Haapaveden kaupungin käyttöön. Tämän Haapavedellä ymmärtää kaikki muut paitsi persut.

      • Anonyymi

        Mutta kun kaupunki saa ja maanomistaja ja kun minulle ei tule mitään.
        Onhan se väärin naapurilla on muutenkin rahaa ja minähän sitä tarvitsen.

        Kerran vain Haapaveden kaupunki ja sen veronmaksajat sekä maanomistajat saavat, niin eiköhän tuollaista pidä vastustaa. Ehdottomasti.


      • Anonyymi

        Keväällä saamme esimakua kun se uusi talouden ongelmien mietintötyöryhmä aloittaa työnsä sopivasti sammakonkutuaikaan että millaista älämölöä persuryhmän johtaja siellä pitäneekään?

        Räjähtelevätköhän lepakot silloin yhä talouden kasvua vastaan vai onkohan tyhjien tynnyreiden kumina hiljenemässä?


      • Anonyymi

        Kyllä persut sen ymmärtävät, mutta eivät ole itse saamassa tuloa ja sekös veetuttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun kaupunki saa ja maanomistaja ja kun minulle ei tule mitään.
        Onhan se väärin naapurilla on muutenkin rahaa ja minähän sitä tarvitsen.

        Kerran vain Haapaveden kaupunki ja sen veronmaksajat sekä maanomistajat saavat, niin eiköhän tuollaista pidä vastustaa. Ehdottomasti.

        Eiköhän Täällä pitäs kaikkien elää.jopaniidenkin jotka jäisivät voimaloiden likelle. Mikä on suojaraja? Kuka myllykiimanen tietää?


    • Anonyymi

      Totta sähköt pitää poistaa. Ilman niitä elämä on parempaa.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      263
      3291
    2. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      20
      1819
    3. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      24
      1489
    4. Mikä tekee sen

      Vetovoiman kaivatussasi?
      Ikävä
      81
      1334
    5. Harmittaako joku

      Harmittaako joku asia tai asiat, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta?
      Ikävä
      137
      1028
    6. Miksi et vain uskalla!?

      On niin ikävä...
      Ikävä
      81
      984
    7. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      61
      799
    8. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      86
      746
    9. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      61
      667
    10. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      50
      626
    Aihe