Kuuluvat tähän mutta sanovat, että eivät ole sosialisteja:
” Sosialistinen internationaali on sosiaalidemokraattisten puolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö. Sosialistisen internationaalin johtoajatuksena on työväenluokan kansainvälinen solidaarisuus, internationalismi. Internationaali perustettiin nykymuodossaan Lontoossa 1956. Vuonna 1923 perustettiin Sosialistinen työväen internationaali, jonka toimintaa nykyinen järjestö jatkaa. Järjestön nimi tulee vuosina 1889–1916 toimineen Toisen internationaalin virallisesta nimestä.”
” Sosialistinen internationaali on sosiaalidemokraattisten puolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö. Sosialistisen internationaalin johtoajatuksena on työväenluokan kansainvälinen solidaarisuus, internationalismi. Internationaali perustettiin nykymuodossaan Lontoossa 1956. Vuonna 1923 perustettiin Sosialistinen työväen internationaali, jonka toimintaa nykyinen järjestö jatkaa. Järjestön nimi tulee vuosina 1889–1916 toimineen Toisen internationaalin virallisesta nimestä.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Syytä olisi hävetä sak:n kanssa typeristä turhista lakoista!
Vuoden 1848 kirjassaan The Kommunist Manifesto Marx esitti kapitalismin varhaisen kritiikin ohella teorian "tieteellisestä sosialismista", joka perustuu uskomukseen, että tieteellisesti mitattavissa olevat historialliset voimat – taloudellinen determinismi ja luokkataistelu – määräävät, yleensä väkivaltaisin keinoin, sosialististen tavoitteiden saavuttaminen. Tässä mielessä Marx väitti, että koko historia oli luokkataistelujen historiaa ja että todellinen "tieteellinen sosialismi" oli mahdollista vasta vallankumouksellisen luokkataistelun jälkeen, jossa työväenluokka väistämättä voittaa pääomaa hallitsevan luokan, ja voittamalla hallinnan. tuotantovälineiden yli onnistuu vakiinnuttamaan todella luokkattomaan yhteisölliseen yhteiskuntaan.
Marxin vaikutus sosialistiseen teoriaan kasvoi vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1883. Hänen ajatuksensa omaksuivat ja laajensivat vaikutusvaltaiset johtajat, kuten Venäjän vallankumouksellinen Vladimir Lenin ja modernin Kiinan isä Mao Zedong , sekä useat poliittiset puolueet, kuten nykyinen sosiaalidemokraattinen puolue. Saksa.
Marxin alkuperäinen usko vallankumouksellisen taistelun välttämättömyyteen pääoman ja työläisluokkien välillä hallitsi sosialistista ajattelua koko loppuosan 1800-luvulta. Muut sosialismin lajikkeet kuitenkin kehittyivät edelleen. Kristillissosialismi näki kristillisiin uskonnollisiin periaatteisiin perustuvien kollektiivisten yhteiskuntien kehittymisen. Anarkismi tuomitsi sekä kapitalismin että hallituksen haitallisiksi ja tarpeettomiksi. Demokraattinen sosialismi katsoi, että vallankumouksen sijasta asteittainen poliittinen uudistus, joka perustuu tuotannon täydelliseen valtion omistukseen, voisi onnistua luomaan sosialistisia yhteiskuntia.
demokraattinen sosialismi ja kommunismi vakiintuivat maailman hallitsevimpina sosialistisina liikkeinä. 1930-luvun alkuun mennessä Leninin maltillinen sosialismin merkki oli korvattu Neuvostoliiton kommunistisella puolueella ja sen absoluuttisen hallitusvallan soveltamisella Josif Stalinin aikana . 1940-luvulle mennessä Neuvostoliiton ja muut kommunistiset hallitukset liittyivät muiden sosialististen liikkeiden kanssa taistelemaan fasismia vastaan toisessa maailmansodassa . Tämä heikko liitto Neuvostoliiton ja sen Varsovan liiton satelliittivaltioiden välillä hajosi sodan jälkeen, jolloin Neuvostoliitto pystyi perustamaan kommunistisia hallintoja kaikkialle Itä-Eurooppaan.
Näiden itäblokin hallintojen asteittainen hajottua kylmän sodan aikana ja Neuvostoliiton lopullisen hajoamisen myötä vuonna 1991 kommunismin yleisyys globaalina poliittisena voimana väheni dramaattisesti. Nykyään vain Kiina, Kuuba, Pohjois-Korea, Laos ja Vietnam ovat edelleen kommunistisia valtioita.