Onko ne noita alla mainittuja valheellisia raportteja joilla ihmisten surmaamista perusteltiin 2002?
YK:n sivuuttaminen
Yhdysvallat alkoi puhua alkuvuonna 2002 pahan akselista, johon myös Irak kuului yhtenä ”roistovaltioista”.[27] Vaikkei Irakin sotaa ollut vielä julistettu, Irakiin tunkeutui heinäkuussa 2002 CIA:n erikoisjoukkoja, jotka löivät yhdessä kurdien Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) peshmerga-joukkojen kanssa Ansar al-Islamin, jolla väitettiin olevan yhteyksiä al-Qaidaan. Joukot löysivät Irakin ainoan toimineen aseita sisältävän Sargatin tehtaan.[28]
12. syyskuuta 2002 George W. Bush pyysi YK:ta jäämään sivuun Yhdysvaltain toimiessa, jos järjestö ei tunnustanut Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.[27]
10. lokakuuta 2002 Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi äänin 296–133 lain, joka salli presidentti Bushin käyttää halutessaan Yhdysvaltain asevoimia Irakia vastaan.[29] 11. lokakuuta Yhdysvaltain senaatti vahvisti äänin 77–23 edustajainhuoneen päätöksen asevoimien käytöstä Irakia vastaan tarvittaessa.[30]
Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1441 toi asetarkastajat uudelleen Irakiin marraskuussa 2002 Hans Blixin johdolla.[27] 5. helmikuuta 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell piti YK:n turvallisuusneuvostossa puheen, jossa hän esitteli tiedustelutietoja Irakin joukkotuhoaseohjelmasta. Ranska, Venäjä ja Kiina eivät vakuuttuneet todisteista. 14. helmikuuta Hanx Blixin johtama Unmovicin tarkastusryhmä kertoi, että Irakilta saaduista asiakirjoista tai tarkastuksissa ei ollut löydetty merkkejä joukkotuhoaseista. Toisaalta ei pystytty sulkemaan pois mahdollisia piilotettuja joukkotuhoasevarastoja. 7. maaliskuuta 2003 YK:n asetarkastajien johtaja Hans Blix kertoi Irakin olevan aiempaa yhteistyöhaluisempi. Tarkat asetarkastukset veisivät kuitenkin kuukausia.[31] Yhdysvallat ei antanut asetarkastajille aikaa suorittaa tehtäväänsä loppuun.[32] 17. maaliskuuta asetarkastajat poistuivat Irakista. Yhdysvallat oli luopunut ajatuksesta hakea hyökkäykselle tukea YK:ssa.[27]
Halukkaiden koalitio
Pääartikkeli: Halukkaiden koalitio
Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Espanjan johtavat poliitikot sopivat Azorien huippukokouksessa 16. maaliskuuta 2003 toimista Irakia vastaan. Presidentti George W. Bush antoi YK:lle vuorokauden aikaa hyväksyä voimankäyttö Irakia vastaan. Liittouma oli ryhtymässä toimimaan ilman YK:n valtuutusta.[31] Käytännössä Bushin vaatimus merkitsi YK:n vaikutusvallan kutistumista olemattomiin. Bush esitti Saddam Husseinille vaatimuksen poistua Irakista kahden vuorokauden kuluessa, viimeistään 18. maaliskuuta 2003.[31] Irakin vuoden 2003 valloituksen ja sitä seuranneen Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen suoritti Yhdysvaltain ja Britannian lisäksi 49 maata joita kutsuttiin Halukkaiden koalitioksi.[31]
Irak on edelleen raunioina tuon USAn valheellisen tiedusteluraportin johdosta ja Halukkaiden koalition toimesta. Lipponen oli jo lähettämässä myös Suomalaisia Irakiin siviileitä surmaamaan.
YK:n sivuuttaminen
Yhdysvallat alkoi puhua alkuvuonna 2002 pahan akselista, johon myös Irak kuului yhtenä ”roistovaltioista”.[27] Vaikkei Irakin sotaa ollut vielä julistettu, Irakiin tunkeutui heinäkuussa 2002 CIA:n erikoisjoukkoja, jotka löivät yhdessä kurdien Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) peshmerga-joukkojen kanssa Ansar al-Islamin, jolla väitettiin olevan yhteyksiä al-Qaidaan. Joukot löysivät Irakin ainoan toimineen aseita sisältävän Sargatin tehtaan.[28]
12. syyskuuta 2002 George W. Bush pyysi YK:ta jäämään sivuun Yhdysvaltain toimiessa, jos järjestö ei tunnustanut Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.[27]
10. lokakuuta 2002 Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi äänin 296–133 lain, joka salli presidentti Bushin käyttää halutessaan Yhdysvaltain asevoimia Irakia vastaan.[29] 11. lokakuuta Yhdysvaltain senaatti vahvisti äänin 77–23 edustajainhuoneen päätöksen asevoimien käytöstä Irakia vastaan tarvittaessa.[30]
Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1441 toi asetarkastajat uudelleen Irakiin marraskuussa 2002 Hans Blixin johdolla.[27] 5. helmikuuta 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell piti YK:n turvallisuusneuvostossa puheen, jossa hän esitteli tiedustelutietoja Irakin joukkotuhoaseohjelmasta. Ranska, Venäjä ja Kiina eivät vakuuttuneet todisteista. 14. helmikuuta Hanx Blixin johtama Unmovicin tarkastusryhmä kertoi, että Irakilta saaduista asiakirjoista tai tarkastuksissa ei ollut löydetty merkkejä joukkotuhoaseista. Toisaalta ei pystytty sulkemaan pois mahdollisia piilotettuja joukkotuhoasevarastoja. 7. maaliskuuta 2003 YK:n asetarkastajien johtaja Hans Blix kertoi Irakin olevan aiempaa yhteistyöhaluisempi. Tarkat asetarkastukset veisivät kuitenkin kuukausia.[31] Yhdysvallat ei antanut asetarkastajille aikaa suorittaa tehtäväänsä loppuun.[32] 17. maaliskuuta asetarkastajat poistuivat Irakista. Yhdysvallat oli luopunut ajatuksesta hakea hyökkäykselle tukea YK:ssa.[27]
Halukkaiden koalitio
Pääartikkeli: Halukkaiden koalitio
Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Espanjan johtavat poliitikot sopivat Azorien huippukokouksessa 16. maaliskuuta 2003 toimista Irakia vastaan. Presidentti George W. Bush antoi YK:lle vuorokauden aikaa hyväksyä voimankäyttö Irakia vastaan. Liittouma oli ryhtymässä toimimaan ilman YK:n valtuutusta.[31] Käytännössä Bushin vaatimus merkitsi YK:n vaikutusvallan kutistumista olemattomiin. Bush esitti Saddam Husseinille vaatimuksen poistua Irakista kahden vuorokauden kuluessa, viimeistään 18. maaliskuuta 2003.[31] Irakin vuoden 2003 valloituksen ja sitä seuranneen Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen suoritti Yhdysvaltain ja Britannian lisäksi 49 maata joita kutsuttiin Halukkaiden koalitioksi.[31]
Irak on edelleen raunioina tuon USAn valheellisen tiedusteluraportin johdosta ja Halukkaiden koalition toimesta. Lipponen oli jo lähettämässä myös Suomalaisia Irakiin siviileitä surmaamaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Varhain on alkanut YKn halventaminen NATO maiden toimesta.
Ja ketä oli ne YK arvovaltaa halventaneet maat USA ja UK kuten aina kun on kyse ihmisten tappamisesta.
Koalitioon kuuluneiden 49 maan nimet julkaistiin alun perin Valkoisen talon lehdistötiedotteessa 21. maaliskuuta 2003[1] Kaikki 49 koalitioon kuuluneet valtiot antoivat panoksensa sotaan joko suoraan sotilaallisiin operaatioihin osallistumalla, logistisen ja tiedustelun perustuvalla avulla, lähettämällä kemiallisten ja biologisten aseiden torjuntaryhmiä, myöntämällä ylilentooikeuksia, humanitaarisen ja jälleenrakennusavun kautta tai antamalla hankkeelle poliittisen tuen.[1]
Afganistan
Alankomaat (Nato)
Albania
Angola
Australia (Osallistui sotatoimiin)
Azerbaidžan
Bulgaria (Nato)
Costa Rica (Ei omaa armeijaa)
Dominikaaninen tasavalta
El Salvador
Eritrea
Espanja (Nato)
Etelä-Korea
Etiopia
Filippiinit
Georgia
Honduras
Islanti (Ei omaa armeijaa) (Nato)
Italia (Nato)
Japani
Kolumbia
Kuwait
Latvia (Nato)
Liettua (Nato)
Pohjois-Makedonia
Marshallinsaaret (Ei omaa armeijaa)
Mikronesia (Ei omaa armeijaa)
Mongolia
Nicaragua
Palau (Ei omaa armeijaa)
Panama
Portugali (Nato)
Puola (Nato)
Romania (Nato)
Ruanda
Salomoninsaaret (Maan pääministeri on ilmoitti olevansa täysin tietämätön, että hänen hallituksensa tukee sotatoimia[2]) (Ei omaa armeijaa)
Singapore
Slovakia (Nato)
Tanska (Nato)
Tonga
Tšekki (Nato)
Turkki (Nato)
Uganda
Ukraina
Unkari (Nato)
Uzbekistan
Viro (Nato)
Britannia (Osallistuminen sotatoimiin) (Nato)
Yhdysvallat (Osallistuminen sotatoimiin) (Nato)
Kun katsoo tuota USAn laitonta hyökkäystä tukenutta maajoukkoa , käy selvästi julki että NATO liittokunta ja sen ystävät oli se joukko joka laitonta sotaa käytännössä tuki ja ylläpiti.
Afganistan sai kiitokseksi sodan alueelleen, mihin Suomikin osallistui ja Ukrainan natsit tukivat jo silloin laitonta terroristista sotaa Irakia vastaan.
Suomalaisten mielipiteitä Irakin sodasta 25.- 27.3.2003
Selkeä enemmistö suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin. YK:n asema turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenee enemmistön mielestä sodan seurauksena. Enemmistö uskoo läntisen ja islamilaisen maailman vastakohtaisuuksien voimistuvan, kun taas Yhdysvaltojen aseman kansainvälisessä politiikassa arvellaan heikkenevän. Suomen katsotaan hoitaneen hyvin ulkopolitiikkansa Irakin kysymyksessä. Kansalaisten enemmistö ei mielestään saa tiedotusvälineistä luotettavaa kuvaa sodasta.
Suuri enemmistö suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin
Yhdysvaltojen johtama liittoutuma aloitti sodan 20.3.2003. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan(MTS)Taloustutkimus Oy:lla teettämän tutkimuksen haastattelut suoritettiin 25.-27.3.2003. Tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin. Naiset vastustavat hyökkäystä (85 prosenttia) miehiä enemmän (67 prosenttia). Suomalaisista 14 prosenttia hyväksyy hyökkäyksen, miehistä 20 prosenttia ja naisista kahdeksan prosenttia. (kuva 1)
YK:n asema turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenee ja läntisen ja islamilaisen maailman vastakohtaisuudet vahvistuvat sodan seurauksena
Suomalaisista 63 prosenttia uskoo YK:n aseman turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenevän Irakin sodan seurauksena, kun taas YK:n aseman vahvistumiseen luottaa noin joka kymmenes. Noin viidenneksen mielestä YK:n asema pysyy ennallaan. Suurimmat erot ovat SDP:n ja kokoomuksen äänestäjien välillä. SDP:n kannattajista 54 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 73 prosenttia katsoo YK:n aseman heikkenevän.
Kansalaisista 56 prosenttia katsoo läntisen maailman ja islamilaisen maailman vastakohtaisuuksien vahvistuvan. Yleisimmin näin uskovat Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat (75 prosenttia ja 72 prosenttia).
Noin puolet kansalaisista (49 prosenttia) arvelee, että Yhdysvaltojen asema kansainvälisessä politiikassa heikkenee. Useimmin näin ajattelevat SDP:n kannattajat (58 prosenttia), mutta vihreiden kannattajista tätä mieltä on alle puolet (40 prosenttia). Viidennes suomalaisista (20 prosenttia) uskoo Yhdysvaltojen aseman vahvistuvan. Neljänneksen (24 prosenttia) mielestä sodalla ei ole vaikutusta Yhdysvaltojen asemaan kansainvälisessä politiikassa.
Suomalaisista 40 prosenttia uskoo Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkenevän sodan seurauksena. Viidennes suomalaisista (21 prosenttia) katsoo sen vahvistuvan ja 29 prosenttia arvelee, ettei sodalla ole vaikutusta. Eniten yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistumiseen uskovat Vasemmistoliiton (31 prosenttia) kannattajat. Kokoomuksen äänestäjissä puolestaan on eniten EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkenemiseen uskovia (45 prosenttia).
Kaksi viidestä suomalaisesta uskoo Naton aseman sotilasliittona heikkenevän. Sen sijaan 15 prosenttia arvelee sen vahvistuvan. Kolmasosa väestöstä katsoo, että sota ei vaikuta Naton asemaan. Vasemmistoliiton kannattajista yli puolet (57 prosenttia) uskoo Naton aseman heikkenevän, kun taas vihreiden kannattajista näin uskoo 29 prosenttia.
Suomalaisista 41 prosenttia katsoo, että asevoimiin perustuvat ratkaisut kansainvälisessä politiikassa vahvistuvat Irakin sodan seurauksena. Päinvastaista mieltä on 18 prosenttia, ja 30 prosenttia puolestaan ei katso sodalla olevan vaikutusta. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista yli puolet (56 prosenttia ja 55 prosenttia) uskoo asevoimiin perustuvien ratkaisujen vahvistuvan.
Israelin ja palestiinalaisten välisen selkkauksen uskotaan vahvistuvan sodan seurauksena (36 prosenttia) tai pysyvän muuttumattomana (39 prosenttia).
Venäjän aseman kansainvälisessä politiikassa ei uskota suuresti muuttuvan sodan seurauksena. Puolet kansalaisista arvelee Venäjän aseman pysyvän ennallaan, ja neljännes katsoo sen vahvistuvan. (kuva 2)
Suomen ulkopolitiikka hoidettu hyvin Irakin kysymyksessä
Suomalaisista 71 prosenttia katsoo, että Suomi on hoitanut hyvin ulkopolitiikkaansa Irakin kysymyksessä. Runsaan viidenneksen (22 prosenttia) mielestä ulkopolitiikkaa on tässä asiassa hoidettu huonosti. SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjistä 82 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 66 prosenttia katsoo, että ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Huonosti hoidettuna ulkopolitiikkaa pitää 13 prosenttia SDP:n äänestäjistä ja 33 prosenttia keskustan äänestäjistä. (kuva 3)
Yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomi on Irakin sodassa ymmärtänyt Yhdysvaltojen näkemyksiä. Yksi prosentti kansalaisista katsoo, että Suomi on ymmärtänyt Irakin näkemyksiä.
Suomalaisista 58 prosenttia (miehistä 62 prosenttia ja naisista 50 prosenttia) katsoo, että Suomi on ensisijaisesti nojautunut Yhdistyneisiin Kansankuntiin Irakin sotaa koskevissa kannanotoissaan. Kansalaisista 29 prosenttia (miehistä 23 prosenttia ja naisista 34 prosenttia) katsoo Suomen ilmaisseen kantansa kyllin itsenäisesti. (kuva 4)
Nyt on Suomi NATO maa ja velvoitettu osallistumaan laittomiin sotiin NATO johdon käskystä.
Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa että on mieli laittomiin sotiin saatu Demareiden ja Kokoomuksen toimesta Suomessa käännettyä.
Toiko NATO sotilaat rottia Suomeen vai miksi nyt Turku kuhisee rottalaumoista?
Helsingin Töölössä rotta tuli viemäreitä pitkin asunnon vessanpönttöön ja edelleen sisälle asuntoon. Eräänä yönä rotta puraisi nukkuvaa asukasta sormesta.
Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
Lue lisää: Turku kuhisee rottia
Rotat ovat muuttuneet aiempaa röyhkeämmiksi. Siimahännät löytävät tiensä jo ihmisten koteihin asti.
HS:n mukaan viemärit ovat rotille tätä nykyä suosittu reitti piipahtaa visiitille asuntoihin. Ruuantähteiden ja ruokarasvojen hävittäminen viemäriin kaatamalla on varma tapa houkutella rottia.
Lisääntyneisiin jyrsijähavaintoihin on muitakin syitä. Yksi niistä on uusien asuinalueiden rakentaminen entisille joutomaille ja vanhoille teollisuusalueille, mikä saa rottapopulaatiot liikkeelle.
Rottien torjuminen
Jokainen kansalainen voi tehdä oman osansa rottien torjumiseksi, mutta miten?
On kansalaisvelvollisuus taistella rottia vastaan, ei ihmisiä vastaan kuten nyt Suomi ja Stubb tekee.
Länsijoukkojen lähettämisestä Ukrainaan keskustellaan jälleen. Ranskalainen sanomalehti Le Monde kertoi lähteisiinsä viitaten Ranskan ja Britannian keskustelevan aiheesta.
Keskustelu joukkojen lähettämisestä on ottanut tuulta alleen Britannian pääministeri Keir Starmerin vierailtua Ranskassa viime viikolla.
Ranska salli viime viikolla Ukrainan käyttää ranskalaisia pitkän kantaman ohjuksia Venäjän maaperällä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian tehtyä ensin vastaavanlaiset päätökset.
Länsijoukkojen lähettäminen Ukrainaan on ollut esillä aiemminkin. Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti ajatusta edellisen kerran helmikuussa.
Saksan johdolla muut liittolaismaat tyrmäsivät kuitenkin ehdotuksen nopeasti, Le Monde kertoo.
Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan sotatilanne on nyt oleellisesti muuttunut ja tilanteen vaikeus ymmärretään ehkä paremmin. Uhkaava tilanne antaa mahdollisuuksia myös radikaalimmille ratkaisuille riippuen siitä, millaista lopputulosta Euroopan johtajat haluavat hakea.
– Käytännössä joukkojen lähettäminen Ukrainaan on tässä tilanteessa ainoita keinoja, joilla länsi voisi pyrkiä auttamaan Ukrainaa aidosti voittamaan sodan, eli kääntämään tilanteen siihen, että Venäjän asevoimat voitaisiin lyödä perinteisessä kulutussodassa.
Mitä länsisotilaiden läsnäolo Ukrainassa tarkoittaisi? Kastehelmen mukaan kukaan ei ole varsinaisesti puhunut joukkojen lähettämisestä taistelutehtäviin.
– Kevyempinä vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi rajaturvallisuuden valvonta Valko-Venäjän ja Transnistrian vastaisilla rajoilla, ilmapuolustuksesta huolehtiminen kauempana rintamasta, koulutustoiminnot Ukrainan maaperällä tai miinanraivaus.
Länsi tuskin haluaa sitoutua kulutussotaan, laajamittaisiin sotatoimiin osallistuminen pitänee sisällään riskejä, joita Euroopan maat eivät ole valmiita ottamaan.
– Todennäköisesti tilannetta yritettäisiin muodossa tai toisessa stabilisoida, viedä Venäjältä laajempien onnistumisten ja sodan jatkamisen edellytykset ja luoda kannusteita järkevämpiin rauhanneuvotteluihin, Kastehelmi arvioi.
Euroopan maat pyrkivät ottamaan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisessa. Alain ROBERT/SIPA/Shutterstock
Venäjä luonnollisesti tulkitsisi länsisotilaiden läsnäolon Ukrainassa Naton suorana osallistumisena konfliktiin. Kastehelmen mukaan tästä ei kuitenkaan olisi kysymys.
– On hyvin epätodennäköistä, että tällaiseen operaatioon saataisiin Natoa mukaan, vaikka Natoon kuuluvat maat sen toteuttaisivatkin. On syytä muistaa, että Venäjän propagandassa Nato on jo osallinen Ukrainan sodassa.
Tilannestudion 111. jakso on katsottavissa kokonaisuudessaan jutun alusta.
Erikoistoimittaja Emil Kastehelmi on yksi Ukrainan sodan rintamatilannetta seuraavan Black Bird Groupin perustajista. Tiimi seuraa Ukrainan sodan kehittymistä avointen lähteiden kautta ja päivittää tilannetta The War in Ukraine -verkkokarttaan.
Taas on NATO lähdössä vieraalle maalle sotimaan, onko nyt laillinen sota kyseessä?
Ja joku vielä kehtaa väittää että Nato vain puolustaa ei hyökkää.
Mutä on ne tiedot ja viranomaiset jotka ovat ihmisten hengen viejiä?
Suomen kyperjoukot yrittää kaataa Venäjän pankkikortipäätteet, tämä on yksi niistä tiedoista mitä ei saa paljastaa, voi henki lähteä.