Suurin osa viharikoksista on rasistisia rikoksia
Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Ominaisuus voi liittyä esimerkiksi etniseen tai kansalliseen taustaan, uskonnolliseen vakaumukseen tai elämänkatsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai vammaisuuteen.
Viharikoksen yleisin motiivi on uhrin etninen tausta. Yleisimmin viharikoksesta epäillyt ovat nuoria kantasuomalaisia miehiä. Viharikoksen uhreista enemmistö on Suomen kansalaisia, mutta he edustavat jotakin etnistä vähemmistöä.
Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista ominaisuutta kohtaan. Ominaisuus voi liittyä esimerkiksi etniseen tai kansalliseen taustaan, uskonnolliseen vakaumukseen tai elämänkatsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai vammaisuuteen.
Viharikoksen yleisin motiivi on uhrin etninen tausta. Yleisimmin viharikoksesta epäillyt ovat nuoria kantasuomalaisia miehiä. Viharikoksen uhreista enemmistö on Suomen kansalaisia, mutta he edustavat jotakin etnistä vähemmistöä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viharikosepäilyjen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2023
Poliisin tietoon tulleista viharikoksista suurin osa on rasistisia rikoksia Suomessa. Myös uskonto, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti näkyvät poliisin tilastoissa viharikosten motiiveina.
Poliisiammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain tutkimuksen poliisin tietoon tulleesta viharikollisuudesta. Vuonna 2023 Suomessa kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Tämä on noin 30% enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Vihapuhe
Vihapuhe on sanankäyttöä, jonka tarkoituksena on sulkea jokin ryhmä ulkopuolelle ja luoda kuva ryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina, alempiarvoisina tai likaisina. Heidän voidaan väittää muodostavan jopa turvallisuusuhkan yhteiskunnalle ja valtaväestölle. Vihapuhe ei ole vastavuoroista, sen tarkoituksena ei ole pyrkiä totuuteen eikä perustella esitettyjä väitteitä.
Vihapuheessa vääristellään faktoja ja niitä esitetään valikoiden, käytettään retorisia tehokeinoja sekä luodaan viholliskuvia ja vahvistetaan me-muut-asetelmaa. (Sanat ovat tekoja, 2019). Osa vihapuheesta täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Kun vihapuhe täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön, se katsotaan viharikokseksi. Vihapuhe voi myös olla yhdenvertaisuuslain nojalla laitonta syrjintää.
Maalittaminen
Maalittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoina voivat olla muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta.
Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. Maalittamista ei ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.
https://intermin.fi/poliisiasiat/viharikollisuus
Linkki edellisiin kommentteihin