Jeesus Kristus tuli syntistä ihmistä varten.
Hänen armonsa kautta me voimme pelastua, uskomalla Häneen syntiemme sovittajana.
Mutta miten on, kun vielä uskoontulommekin jälkeen lankeamme syntiin, emmekö olekaan enää armahdettuja syntisiä?Miten on sen yksilöllisen kasvun laita?
Pitääkö meidän kasvaa samaa tahtia toisten kanssa, vaikka emme siihen kykenisikään?
Pitäisikö meistä tulla ”samanmittaisia” kertaheitolla vai mistä oikein on kysymys?
Pitääkö sellaiset syntiset eroittaa pois "täydellisten yhteydestä", etteivät he "saastuta pyhiä" ?
Hänen armonsa kautta me voimme pelastua, uskomalla Häneen syntiemme sovittajana.
Mutta miten on, kun vielä uskoontulommekin jälkeen lankeamme syntiin, emmekö olekaan enää armahdettuja syntisiä?Miten on sen yksilöllisen kasvun laita?
Pitääkö meidän kasvaa samaa tahtia toisten kanssa, vaikka emme siihen kykenisikään?
Pitäisikö meistä tulla ”samanmittaisia” kertaheitolla vai mistä oikein on kysymys?
Pitääkö sellaiset syntiset eroittaa pois "täydellisten yhteydestä", etteivät he "saastuta pyhiä" ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mikäli vielä tunnet itsesi syntiseksi ja tarvitset Jeesuksen apua niin silloin olet oikealla tiellä...
liha ei peri Jumalan valtakuntaa.. joka päivä on elämä pyhitettävä Kristukselle (pyhitettävä Kristus sydämmessä)ellei jaksa tai halua tai ymmärrä mitä olisi tehtävä niin ..anova saa ..kolkuttavalle avataan...etsivä löytää... nämä on raamatun lupauksia...
eikä ihmiset sinua voi eroittaa Jumalan rakkaudesta...
luuk6:22-autuaita olette te ,kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja PYYHKIVÄT POIS teidän Nimenne ikäänkuin jonkin pahan---Ihmisen Pojan tähden...
jos joku kirkkokunta eroittaa yhteydestään niin kiitä Jumalaa sillä olet AUTUAS ...
tämä tietenkin vain jos uskot Jeesukseen ja häntä rukoilet ja tahdot häntä seurata..
tiedän monia jotka on saaneet kutsun Herralta johonkin tehtävään mikä ei ole sopinut kirkkokunnan kaavoihin ja on eroitettu lahkoista koska "vanhemmistoveljet" ovat tahtoneet hallita kyseisen veljen tai sisaren uskoa...
usko heiltä ei ole loppunut siihen ..he ovat seuranneet kutsua ja heidän uskonsa on tuottanut hedelmää joka näkyy
Jeesuksen armahdettavaksi ja syntisenä saan olla Hänen jalkojensa juuressa.
Mutta kuinka on, miksi on niitä jotka alkavat lain kovaa tietä kulkea ja sitä muiltakin vaatia?
Onko se tämä suomalainen luonne;
"että mitään ei saa ilmaiseksi ja minä en kyllä tartte toisten apua, pärjään itsekin, on ennenkin pitänyt pärjätä!"
olla noin sinisilmäinen
katsele johtajiasi niin näet ovatko he uskossa vai haluaako he kunniaa..maallista hyvää..onko heillä velkaa,elävätkö yli varojensa..tuskin olet huonompi kuin he..itse en tunne ainoatakaan vaatimatonta todellista Herran palvelijaa..suutahan voi piestä ja puhua isoista asioista aivankuin itse omistaisi ne vaikka teot puhuu toista..katso raamatusta ketkä eivät peri Jumalan valtakuntaa..halusiko Jeesus omistaa mitään maailmasta...ei vaan hän antoi kaiken toisten hyväksi jopa henkensäkin..seuraa Jeesusta
Jeesus on meidän syntisten ystävä.
"Mutta miten on, kun vielä uskoontulommekin jälkeen lankeamme syntiin, emmekö olekaan enää armahdettuja syntisiä?
Meillä Karjalassa oli sellainen kiva sanonta: "Joka päivä on armo uus". Senhän täytyy tarkoitta käytännössä sitä, että ihmiset ovat uudestaan langenneet syntiin, jolloin uutta armoa on tarvittu. Itse olen ollut "uskossa", jos niin meillä päin yleensäkään voitaneen asiaa ilmaista noin 30 vuotta, enkä ole yrityksistä ja rukoilustani huolimatta päässyt syntiä tekemättömään tilaan. Itse alan uskoa, että näinhän sen asian on oltavakin, etten ylpistyisi ja alkaisi itseäni pitää toisia parempana. Terveisiä vaan kaikille vajavaisille.
"Pitääkö sellaiset syntiset eroittaa pois "täydellisten yhteydestä", etteivät he "saastuta pyhiä" ?"
Tähän en ota kantaa, koska meidän joukoissa on hyvin minimaalinen porukka täydellisiä ja saastattomia, josko ollenkaan.