Miten romanit juhlistavat itsenäisyyspäivää?

”Itsenäisyyspäivä herättää minussa kiitollisuuden”

.

Itsenäisyys on koko Suomen juhla, mutta mitä on suomalaisuus ja miten yhdenvertaisuus toteutuu nyky-Suomessa? Tätä tarkastellaan Aikamerkin Itsenäisyyspäivän juttusarjassa.



Romanit kärsivät Suomessa yhä syrjinnästä esimerkiksi työnhaussa. Siitä huolimatta Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg pitää Suomea maailman parhaana maana romaneille.

Itsenäisyyspäivä on Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtajalle Allan Armas Lindbergille tärkeä juhla, joka herättää syvän kiitollisuuden tunteen.

– Olen ylpeä itsenäisyydestä ja kunnioitan niitä miehiä ja naisia, jotka ovat maksaneet siitä kalliin hinnan, Lindberg sanoo.

Lindbergin mukaan itsenäisyyspäivä on hyvä muistutus siitä, miten iso työ Suomea rakennettaessa on tehty. Veteraanit ovat mahdollistaneet nykysuomalaisten elämisen hyvinvoinnin keskellä.

– Romanit ovat äärettömän ylpeitä siitä, että meidänkin väestöä on ollut puolustamassa isänmaata. Minunkin isosetäni oli sodassa ja haavoittui. Hietaniemen hautausmaalla on romanisotilaille oma muistomerkki, jota vartioi itsenäisyyspäivänä kunniavartio.

ENNAKKOLUULOT YHÄ VALLOILLAAN

Suomessa on asunut romaneja yli 500 vuotta, ja he ovat Allan Armas Lindbergin mukaan yhdenvertaisia muiden suomalaisten kanssa. Silti romaneja saatetaan yhä syrjiä esimerkiksi työnhaussa.

– Lähtökohtaisesti meillä on samat velvollisuudet ja oikeudet kuin kellä tahansa suomalaisella. Mutta sitten on yksittäisiä tapauksia ja tilanteita, joissa se ei täysin toteudu.

Lindbergin mukaan romanit voivat kohdata arjessaan yhä ennakkoluuloja. Romanilta saatetaan etnisen taustansa vuoksi esimerkiksi evätä palveluita.

– Vaikka taustalla voikin olla huonoja kokemuksia, olemme kaikki yksilöitä ja meitä pitäisi kohdella sellaisina. Ja jos romaninimi estää vaikkapa työpaikan saamisen, silloin rikotaan jo lakia. Jokainen saa pitää ennakkoluulonsa, kunhan se ei estä toista elämästä elämäänsä ja etenemästä, Lindberg sanoo.

Lindbergin mukaan romaneilla on vahva kaksoisidentiteetti.

– Olemme hyvin vahvasti suomalaisia ja myös tarkkoja siitä, että meitä pidetään suomalaisina. Mutta lisäksi meillä on vahva oma identiteetti kansallisena vähemmistönä. Molemmista asioista pidetään yhtä voimakkaasti kiinni, ja sen takia loukkaaminenkin on kaksiosaista. Meitä loukataan suomalaisina ja romaneina.

Epäkohdista huolimatta Lindberg pitää Suomea maailman parhaana maana romaneille. Muualla Euroopassa romaneilla on huomattavasti huonommat oltavat.

VETERAANIEN JUHLA

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Allan Armas Lindberg näkisi julkisuuden henkilöiden ja urheilijoiden sijaan mieluummin enemmän veteraaneja, lottia ja arjen sankareita. Vähemmistöt on hänen mukaansa otettu juhlissa riittävästi huomioon, paikalle on toisinaan kutsuttu myös Romanifoorumin puheenjohtaja.

Romanien kansallispäivää juhlitaan 8. huhtikuuta, ja Lindbergin mukaan monet romanijärjestöt järjestävät tuona päivänä ohjelmaa. Esimerkiksi Tampereella, Helsingissä ja Oulussa on myös liputettu päivän kunniaksi.

– Muuten romanit juhlivat samoja juhlia kuin muutkin suomalaiset. Erityispiirre meillä on ehkä hautajaiset ja syntymäpäivät, joihin kutsutaan laajasti sukulaisia ja ystäviä. Varsinkin hautajaisissa saattaa olla satoja ihmisiä, Lindberg sanoo.

https://www.tsl.fi/ajankohtaista/itsenaisyyspaiva-herattaa-minussa-kiitollisuuden.html

Jopa kolmasosa romaneista joutui evakkoon: "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia" – karjalanromanien historia tunnetaan huonosti

92-vuotias Vieno Palm kertoo videohenkilökuvassa, millaista on ollut elää romanina satavuotiaassa Suomessa.

10.12.2017

– Koulua, jossa asuimme, kivitettiin ja meidät haluttiin häätää.

92-vuotias Vieno Palm muistaa edelleen talvisodan yöt evakossa Merikarvialla, Satakunnassa. Moni evakkoperhe joutui kokemaan syrjintää sijoituspaikkakunnillaan, mutta Palmin perheen kohtelu oli kovempaa. He olivat romaneita, eivätkä edes paikalliset romanit alkuun innostuneet heidän saapumisestaan.

Palm kertoo tarinansa haastattelussa, joka kuvaa karjalanromanien vaiheita sotien aikaan ja sodanjälkeisessä Suomessa. Karjalanromanien tarina on huonosti tunnettu osa Suomen historiaa, vaikka jopa kolmasosa Suomen romaniväestöstä joutui lähtemään luovutetusta Karjalasta.

Voit katsoa kymmenminuuttisen henkilökuvan Palmista ylläolevalta verkkovideolta.

Kolme Palmin veljeä taisteli sodassa. Kaksi heistä haavoittui. Kaikkiaan romaneita osallistui sotaan 300, joista 60 kaatui. Sodan aikaan muun muassa Siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkonen esitti erityisiä työleirejä romaniväestölle.

Kotirintamalla pakkotyöt uhkasivat irtolaisina käsiteltyjä romaneita. Haastattelussa Palm kertoo, millaisissa oloissa romaneja eli 1950-luvun Suomessa. Kurja kohtelu ajoi Palmin lopulta muuttamaan Ruotsiin. Hän kuitenkin palasi, kun Suomen olot kääntyivät parempaan.

https://yle.fi/a/3-9970376

Romanien sankarimuistomerkki

Romanien sankarimuistomerkki (myös Sodissa 1939–1945 kaatuneiden ja menehtyneiden romanien muistomerkki) on Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla sijaitseva sotavuosina 1939–1945 kuolleiden Suomen romanien muistomerkki. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelma muistomerkki on paljastettu vuonna 2003. Muistomerkissä on kuvattuna rikkoutunut kärrynpyörä, jonka akseli muodostaa ristin. Kärrynpyörä kuvaa romanien kiertävää elämää ja sen rikkoutuminen symboloi kuoleman katkaisemaa matkaa. Risti puolestaan on voitonmerkki kuolemasta. Muistomerkin alustassa lukee suomeksi ja romaniksi ”Sodissa 1939 - 1945 kaatuneiden romanien muistoksi”.

Keskustelu romanisotaveteraanien virallisesta muistamisesta osana Suomen sotien historiaa käynnistyi syksyllä 2000 Säätytalolla pidetyn ensimmäisen romanien sotaveteraanijuhlan jälkeen. Valtakunnalliset romanijärjestöt ja Romaniasiain neuvottelukunta muodostivat hanketta ajamaan työryhmän, jota tukivat sotaveteraanijärjestöt, Puolustusministeriö ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Päätös muistomerkin toteuttamisesta tehtiin syksyllä 2002. Muistomerkin varat keräsi vuosina 2002–2003 toiminut muistomerkkitoimikunta ja se paljastettiin 17. lokakuuta 2003 Hietaniemen sankarivainajien lehdossa lähellä marsalkka C. G. E. Mannerheimin hautamuistomerkkiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Romanien_sankarimuistomerkki

Katson aina Tuntemattoman sotilaan ja tulee syötyä vähän parempaa ruokaa, kuin muuten arkipäivinä.
En nyt kännäile itsenäisyyspäivänä, mutta muutaman oluen otan myös ja pari snapsilasillista jotain väkevämpää alkoholijuomaa.
Linnan juhlista en erityisemmin piittaa, niin ainakaan että viitsisin seurata.

”Kaikilla sitä ruista ja rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen”, sanoo Armas Nyman. Mutta millainen on Armas Nymanin Suomi ja mitä hän miettii itsenäisyydestä?

Vuonna 1989 tallennetussa ohjelmassa Armas Nyman muistelee romanien kiertolaiselämää ja pohtii suhdettaan itsenäiseen Suomeen.

Noin tuhat romania eli yli kolmannes Suomen romaneista asui sodassa menetetyssä Karjalassa ja joutui lähtemään evakkoon 430 000 muun suomalaisen mukana. Myös Nymanin perhe joutui evakkotaipaleelle Karjalan kannakselta talvisodan seurauksena. ”Se oli Karjalan mustalaisille kova paikka”, Armas Nyman sanoo.

Jatkosodan aikana Armas Nyman oli muiden mukana puolustamassa Suomea mm. Syvärillä. Sotilasarvoltaan hän oli rakuuna. ”Kaikki romanit lähtivät rintamalle niin kuin muutkin suomalaiset.”

Sotaan osallistuminen oli romanimiehille itsestäänselvyys. Talvi- ja jatkosotaan osallistui yli 300 romanimiestä, joista yli 60 miestä menetti henkensä. Helsingin Hietaniemen hautausmaalla on sodassa kaatuneiden romanien muistomerkki. Se on maailman ainoa muistomerkki, joka on pystytetty sotaan osallistuneiden romanien kunniaksi.

Romanit ovat olleet keskiajalta lähtien eli 500 vuoden ajan osa suomalaista yhteiskuntaa. Sopeutuminen on ollut monesti vaikeaa ennakkoluulojen vuoksi. Myös Armas Nyman sanoo, että sodan jälkeen tuli tunne, ettei heitä enää tarvita.

Puhelimessa saatettiin luvata työpaikka, mutta kun mies meni paikalle, tie nousi pystyyn. ”Jaa, tämähän onkin musta mies. Ei meillä ole teille töitä.”

Armas Nymanin mielestä kiertelevässä romanielämässä oli oma hohtonsa. Romaniperheillä oli omat reviirinsä, joiden alueilla kuljettiin ja yövyttiin tuttavataloissa. ”Suurinta rikkautta oli vapaus.”

Suhtautuminen romaneihin on muuttunut myönteisemmäksi, vaikka ennakkoluuloja yhä on. ”Meitä värillisiä on Suomessa paljon, mutta suomalaisia me olemme kaikki”, hän sanoo.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/04/armas-nymanin-isanmaa

Ainakin kolme romaanipariskuntaa oli presidentin linnanjuhlissa.

Olin seuraamassa seppelten laskua Hietaniemen sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä.
Seppeleitä laskettiin paljon (8 kpl)
Mannerheimin haudalle laskettiin yksi seppele.
Sen laski Suomen romaniväestö! Arvostan!

Hortto Kaalo soittaa Jeenon humppaa ja sen tahtiin tanssataan itsenäisyyspäivänä. Möhömaha-Mertsi pitää sitten juhlapuheen.

Arvokasta menoa!