Ilkassa oli juttu sivukylien koulujen lakkauttamisesta. Jutussa myös mainittiin että kyläläisillä olis tahtoa yrittää saada sivukyliin lapsiperheitä ja elinvoimaa. Itselläni herää kysymys, kenen etua se palvelee. Mitä hyötyä on siitä että sivukyliä yritettäisiin tekohengittää? Eikö ole kustannustehokkaampaa, antaa sivukylien kuihtua luontaisesti pois, ja keskittää koulut niille alueille, jonne on luontaista kysyntää ja muutkin palvelut lähellä, eli keskustan liepeille.
Pääkysymys siis se, että mikä hyöty siitä olisi, että sivukyliä keinotekoisesti yritettäisiin pitää asuttuna. Näen ainoina hyötyjinä ne tämänhetkiset asukkaat, joita on sivukylillä kourallinen. Mutta kokonaisuudessaan, ajatellen laajemmin, ketä sivukylien väkisin ylläpito hyödyttää, ei juuri ketään. Siitähän syntyy vain kansantaloudellisesti ylimääräisiä kustannuksia, johtuen jo pitkistä välimatkoista palveluihin yms.
Pääkysymys siis se, että mikä hyöty siitä olisi, että sivukyliä keinotekoisesti yritettäisiin pitää asuttuna. Näen ainoina hyötyjinä ne tämänhetkiset asukkaat, joita on sivukylillä kourallinen. Mutta kokonaisuudessaan, ajatellen laajemmin, ketä sivukylien väkisin ylläpito hyödyttää, ei juuri ketään. Siitähän syntyy vain kansantaloudellisesti ylimääräisiä kustannuksia, johtuen jo pitkistä välimatkoista palveluihin yms.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mielestäni jos keskustan koulut ovat täynnä, niin mielestäni keskustasta on yhtä pitkä matka sivukylään ja sivukylästä keskustaan !
Ei keskustan lähialueiden koulut täynnä ole lähellekään. Eikä koulukyydeissä ole järkeä muutenkaan, rasittaa vain yhteiskunnan rakenteita. Jos koulu loppuu sivukylältä, niin kyllä pitäisi ymmärtää muuttaa siinä vaiheessa ihmisten ilmoille, eikä vaatia yhteiskuntaa tulemaan jonnekin perämetsille.
Vähänpä ymmärrät.
Kukaan ei voi olla noin tyhmä kuin trolli
Onpa harvinaisen typerä kommentti, vähänpä ymmärrät, joo. Aika tehotonta sanoa noin, jos sulla itselläs ei oo sitten mitään vastaväitettä tms esittää. Eli kertoo vain sinun omasta tyhmyydestä, et osaa edes sanoa vastaan.
Kyläkoulut ovat tärkeitä. Sivistyksen kehtoja ja hyvinvoinnin turvaajia.
Kyläkouluissahan on usein heikkolahjaisimmat opettajat, kun sinne syrjäkyliin ei oo hakijoita. Ai hyvinvoinnin, no heko heko. Syrjäkylis nimenomaan voidaan pahoin, kun siellä ei ole muuta tekemistä kuin hakata vaimoa.
Tiistellä on liikaa vanhojapoikia ja vanhojapiikoja niistä ei oo kyläkoulunpelastajaksi
Voisihan he kokoontua Tarina-Tupaan juomaan kaljaa, sekoittaa pakkaa ja mennä napurin vanhaa piikaa vähän hoitelemaan. Voisihan sillä tavalla koululaisia syntyä. Koulu on pidettävä toiminnassa keinolla millä hyvänsä.
Eihän täällä vaan kirjoittele historian opettaja haapakoskelta..? Näkee ettei ole elämässään päässyt lapuaa pitemmälle. Onkohan Seinäjokea kauempana koskaan käynyt. Ottaa päähän tällaiset omaan pesään paskojat. Mikä pakko tehdä eri puraa kun voisi kehittää koko lapuaa ja antaa arvo kylien ponnistuksille? Juuri tällaisten kylä änkyröiden takia Lapualle ei haluta muuttaa.
Toisin kuin esim. sikakallis uimahalli hanke, niin kyläkouluille on todellinen tarve. Opiskelevat tenavat kun käyvät koulua viitenä päivänä viikossa, Miten jotkut silti puolustaa ylikalliin uimahallin rakentamista, jossa sitten käydään noin kerran-pari kuussa.
Kaupungissa asuu 14 033 henkilöä, josta 10 791 keskustaajamissa.
Sivukylien osuudeksi voidaan näin ollen laskea 3242 henkilöä.
Aloittajan mielestä 3242 on mitättömän vähän ihmisiä, vain "kourallinen"
Mutta kun ne sivukylät on hajallaan, ei ne 3242 ihmistä missään yhdessä sivukyläpistees asu, vaan 50 siellä ja 70 toisaalla, jne jne. Ja lapsia todella pieni prosentti.
Alakouluikäisiä 7-12 vuotiaita on 1125 oppilasta kaikkiaan, josta 875 asuu keskustaajamissa. Sivukylien osuudeksi saadaan laskennallisesti 300 alakoululaista.
250 siis, eikä 300
Säilyttäkäämme kyläkoulut. Ovat perusta suomalaiskansalliselle hyvinvoinnille. Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.
Säilytetään, jos on 35 oppilasta.
Se siinä vain onkin, ettei ole mitään yhtä paikkaa nimeltä "Sivukylä", jossa olisi 250 oppilasta. Vaan ne oppilaat hajaantuu useisiin eri sivukyliin, ja vielä osaksi niin että ollaan jopa sivukylien ulkopuolisissa peräkylissä. Näin puhutaan helposti sellaisista pienistä ryppäistä, siellä täällä. Ja joka vuosi vähenee.
Onkohan pieni koulu oikeasti kenenkään etu. Jos siellä on 2 opettajaa.. 1-3lk ja esim 4-6lk jos on samassa niin tuossa iässä on lapsilla iso kehityksellinen ero. Sitten vielä että jos luokassa on esim 3 tyttöä niin helposti voi käydä että yksi jätetään sivuun. Nämä nyt yhtenä esimerkkinä.. siitä miksi pieni koulu ei aina ole niin hyvä.
Koko lapua pitää sulkea ku ei edes terveyspalvelut toimi jopa reseptin uusiminen mahdotonta
Pienet kunnat kuihtuu koko ajan. Maailma on kuitenkin muuttuvaista. On sotia on tauteja on loppuunpalamisia, on mielenterveysongelmia.
Olisko se maalauselämä kuitenkin sitä oikeaa elämää.
Koska ihniset oivaltavat tämän.
Kerran kun pääsee kaupunkielämän makuun, niin takaisin ei kiinosta tulla. Jotkut kokeilee paluumuuttoa, sitten huomaa että kaikki elämä olikin siellä kaupungissa, ja kauaa ei maalaistuoksuja jakseta haistella.
Lapua menee kiinni 2029 silloin meillä on normaalieläkkeellä väestöstä noin puolet eläkkellä vielä kun lopset ja sairaseläkkeellä olevt, on jäljellejäävän veroja maksavan porukka. Joka liikku noin siinä 4500 - 5300 välillä, heidän tulee huolehtia vanhoista veloista joiat 132 000 000 € ja nyt vielä uuttavelkaa miltei joka vuosi 10 - 13 milj. uutta. Luulis jotta valtuutetuilla olisi tärkeämpää kuin koulujen kiinnilaitto koska sieltä syntyvillä säätöillä ei enää silloisia kuluja hoideta. Vuodelle 2025 on talous jo valmiina 1,8 milj. miinuksella ja uutta velkaa otetaan 13 500 000 € ja kuntatodistuksia akuuttiin rahapulaan 30 000 000 € Yhtälö jonka toteuttaminen näillä tuloilla ei vaan toimi.
Kannattaa jo täs vaihees pakata kamat ja muuttaa Seinäjoelle, kasvukeskukseen. Ideaparkit ja kaikki.
Seinäjoki-liitoksen myötä tulevat kaikki perässä, eikä tarvitse edes muuttaa!
Jaa sinä oot näköjään niitä jotka hakevat ruuan kaupasta.
Miten paljon sivukylistä meksettiin eim: kiintestöveroja ja arvaapa mihin ne käyttiin, ne käytettin niihin kylälläoevien lumikasojen pois ajamiseen, katujenkorjaamiseen ja valaistukseen noin luku joka on aika tarkka 950 000€ . Laskeppa palkonko tuo edellyttää uusia veron maksajia sinne kylälle ja sano mistä ne on tulossa.
Tämä jatkuva riitojen ylläpito on se joka Lapuan vielä nujertaa, ei auta mitkään komeat korulauseet kuten, me välitetään.
Te napa kyläiset tulette meille kyläläisille todella kalliiksi ?.
Eiköhän kiinteistöveroja makseta eniten napakeskustan alueelta. Lisäksi napakeskustalaiset käy töis, ja maksaa muitakin veroja. Sivukyläiset on usein eläkkeellä, sairaita, tai työttömiä, ne kiinteistöverotkin taitaa mennä kelan pussista.
Napakyläläiselle vähän tietoa, tulot postinumeroittain Lapualla. Viiden kärki.
Tulot Eläketulot Työttömyystulot
Ruha. 29 753€. 29,8%. 7,6%
Lapua, keskus. 28 678€. 33,7%. 8,4%
Mustamaa. 28 155€. 32,5%. Ei tietoa
Hellanmaa. 28 023€. 39,1%. 5,6%
Karhunkylä. 27 786€. 32,7%. 6,7%
Lapuan keskiarvo tulot 28131€
Lähde YLEn sivuilta, 04.12.2024 hakukoneesta.
Siinäpä todellista tietoa, kirkonkylän porholle.
Mutta teeppä kertolasku, kerro nuo luvut postinumerojen asukasmäärällä. Sitten huomaat että napakyläs se luku on paaaaljonnsuurempi.
Kannattaisi muistaa että alkutuotannossa työskentelevät asuvat useimmiten muualla kuin ruutu kaavaalueella. Ovat merkittäviä veronmaksajia.
Kylläpä noita työttömiäkin on tuolla napakyläs olemas.
Keskiarvo ratkaisee.
On tietty, mutta teet kertolaskun kummassakin tapaukses työssäkäyvien osalta, niin kokonaissummien ero on huomattavan suuri.
Kaiken lisäksi sivukylien ylläpito, tulee kalliimmaksi henkilöä kohden, vrt se jos asuttaisiin keskustassa lähellä kaikkea. Kustannustehokkainta on kaupungille se jos asutaan keskustassa. Sivukylät pitäis lailla kieltää, pois sieltä peräkyliltä kuluttamasta yhteiskunnan voimavaroja.
Se nyt vaan menee niin ettei kaikki halua kallilla ruutukaavantontiöla asua. Siellä ei voi pitää hevosta, isoja koiria esimerkiksi eikä saa isoa puutarhaa. Aina on ollut Lapualla eläviä kyliä. Tietämätön joka muuta väittää. Turha keskustelu siis. Jos Lapua tappaa sivukylät, Kauhava pitää huolen että heillä ei käy niin. Siellä uudet koulut joka kylässä.
Sivukylillä asuminen on itsekästä, muiden rahojen kerskakulutusta. Muuta säkin pois sieltä mettästä, niin yhteiskunta säästää rahaa.
Sivukylien ylläpito?
Ei pala katuvalo.
Tie ylläpidon, auraukset ja lanaukset valtatielle. Ihan ite. Pitää tie olla kunnossa, että Lakeuden Etappi pääsee pihaan.
Ei ole kunnan vettä, ei jätevesijärjestelmää.
Kirjastoautoa ei kuulu, ei näy.
Lapsia ei ole, ettei koulukyytiäkään tarvita.
Kerroppa nyt, niin mitä ylläpitoa kaupunki minulle hoitaa?
Kiinteistövero verottajan kautta on ainut kaupungin yhteydenotto elämiseeni sivukylällä. Ollut jo yli 20 vuotta. Niin ja ilmoitus äänestyspaikasta, että on keskustassa sekin. Kirje kyllä tulee jostain muualta kuin kaupungilta.
Olikohan tässäkään viestiketjussa yhtäkään lasten puolesta puhuvaa kommenttia?
Lasten kannalta pienempi koulu on parempi. Olen ymmärtänyt, että Lapuan isossa koulussa on ongelmia ja kiusaamista jota ei vain ole saatu kuriin. (Ja sekin kiinnostaa, että miksi ei ole saatu?)
Tiedättekö kuinka moni peräkylän ja sivukylän vanhemmista on sydän syrjällään kun ajattelevat sitä, että oman lapsen pitäisi mennä kouluun, joka on ollut otsikoissa lähinnä sen takia, että sen oppilaista on osa päätynyt kiusaamisen takia jopa päättämään oman elämänsä? Joka ei tuossa vaiheessa ole lapsella kuin hieman vasta alkanut.
Tähän tämä maailma on mennyt, että kukaan ei enää ajattele inhimillisesti. En tiedä osaako ihmiset edes enää tehdä niin, kun pelien maailma ei siihen varsinaisesti kyllä opeta.
Miksei tässäkin voisi ajatella lapsen parasta?
Lapuan yläkouluhan on tunnettu koko maassa siitä kuinka kauhea ja huonosti johdettu paikka se on. Liian iso kerta kaikkiaan.
Ai koko maassa tunnettu. Heko heko. Tarkoitat koko maana varmaan mastonakantaman aluetta. Se on kuule semmonen homma, ettei muualla maassa tiedetä Lapuasta muuta kuin se, että täällä räjähti joskus patruunatehdas, ja oli joskus häjyilijöitä ja puukkojunkkareita. Pesäpallo ja paini tiedetään, sekä se että täällä asutaan vanhoissa puutaloissa joissa ei ole sisävessaa. Lisäksi ryypätään ja hakataan vaimoja, se tiedetään. Sen sijaan Lapuan yläkoulu ei herätä muualla yhtään mitään, muuta kuin sen, että onko siellä muka sellainenkin.
Kun tuonkin kirjoituksen lukee, täytyy ihmetellä onko tosiaan Lapuan Yläkoulua olemassakaan.