Kaikki menee suunnitelmien mukaan....
Venäjä pyrkii salaamaan taloutensa todellisen sotakunnon. Savuverhon takaa erottuu merkkejä vakavista ongelmista, joita länsimailla alkaa olla varaa lietsoa entisestään.
Marraskuun viimeisellä viikolla ruplan arvo dollaria vasten romahti alimmalle tasolle sitten helmi–maaliskuun 2022. Syyskuun alussa dollarilla sai noin 90 ruplaa, siinä missä marraskuun pohjissa yli 114.
Ruplan syöksy alkuvuonna 2022 ei tapahtunut välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valuutan arvostus alkoi laskea pikemminkin erinäisten kansainvälisten sanktioiden seurauksena. Kaksi sotaa edelleen määrittävää elementtiä alkoi hahmottua.
Ensinnäkin Venäjän invaasio Ukrainaan ei onnistunut suunnitelmien mukaan vaan kääntyi raskaaksi kulutussodaksi. Toisekseen länsimaat osoittivat valmiutta tukea Ukrainaa voimakkaasti talousrintamalla. Sanktiot ovat kiilanneet Venäjän taloutta irti lännestä ja entistä suurempaan riippuvuuteen etenkin Kiinasta.
Ruplan marraskuinen pohjakosketus oli niin ikään sanktioiden ansiota. Taustalla oli todennäköisimmin Yhdysvaltain uusi pakotekierros Gazprombankia ja sen kuutta kansainvälistä tytäryhtiötä kohtaan. Yhtiöt eivät enää saa käydä kauppaa dollareissa, mikä käytännössä eristää ne kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.
Valtio-omisteinen pankki oli tähän saakka yksi harvoista venäläisistä lainanantajista, jotka eivät vielä olleet Yhdysvaltain pakotteiden piirissä. Siitäkin huolimatta, että Kreml on käyttänyt pankkia sotakaluston ostoihin ja sotilaiden palkkojen maksuun. Washington lykkäsi pankin sanktiointia tähän saakka kaiketi siksi, että moni Euroopan maista tarvitsi sitä maksaakseen venäläisestä maakaasusta.
Sanktio kertoo siis myös turvallisuuspoliittisesti myönteisestä kehityksestä. Vuonna 2021 venäläisen putkikaasun ja lng:n osuus EU:n tuontikaasusta oli 45 prosenttia, mutta elokuussa 2024 enää 18 prosenttia. Riippuvuus venäläisenergiasta tulee laskemaan entisestään tammikuussa, kun Ukrainan kaasunkuljetussopimus Venäjän kanssa päättyy.
Lännen enenevä irrottautuminen talouskytkyistä Venäjään mahdollistaa pakotelastin laajentamisen entistä raskaammaksi. Moskovassa tähän on tietysti varauduttu, mutta iskua reaalitalouteen ei voi loputtomiin poppakonsteilla oikaista.
jatkuu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alkavatko-venaja-pakotteet-viimein-purra-yhdysvallat-saattaa-pian-korottaa-panoksia/8bb624ac-0521-4ae9-87df-a450284b6e67
Venäjä pyrkii salaamaan taloutensa todellisen sotakunnon. Savuverhon takaa erottuu merkkejä vakavista ongelmista, joita länsimailla alkaa olla varaa lietsoa entisestään.
Marraskuun viimeisellä viikolla ruplan arvo dollaria vasten romahti alimmalle tasolle sitten helmi–maaliskuun 2022. Syyskuun alussa dollarilla sai noin 90 ruplaa, siinä missä marraskuun pohjissa yli 114.
Ruplan syöksy alkuvuonna 2022 ei tapahtunut välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valuutan arvostus alkoi laskea pikemminkin erinäisten kansainvälisten sanktioiden seurauksena. Kaksi sotaa edelleen määrittävää elementtiä alkoi hahmottua.
Ensinnäkin Venäjän invaasio Ukrainaan ei onnistunut suunnitelmien mukaan vaan kääntyi raskaaksi kulutussodaksi. Toisekseen länsimaat osoittivat valmiutta tukea Ukrainaa voimakkaasti talousrintamalla. Sanktiot ovat kiilanneet Venäjän taloutta irti lännestä ja entistä suurempaan riippuvuuteen etenkin Kiinasta.
Ruplan marraskuinen pohjakosketus oli niin ikään sanktioiden ansiota. Taustalla oli todennäköisimmin Yhdysvaltain uusi pakotekierros Gazprombankia ja sen kuutta kansainvälistä tytäryhtiötä kohtaan. Yhtiöt eivät enää saa käydä kauppaa dollareissa, mikä käytännössä eristää ne kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.
Valtio-omisteinen pankki oli tähän saakka yksi harvoista venäläisistä lainanantajista, jotka eivät vielä olleet Yhdysvaltain pakotteiden piirissä. Siitäkin huolimatta, että Kreml on käyttänyt pankkia sotakaluston ostoihin ja sotilaiden palkkojen maksuun. Washington lykkäsi pankin sanktiointia tähän saakka kaiketi siksi, että moni Euroopan maista tarvitsi sitä maksaakseen venäläisestä maakaasusta.
Sanktio kertoo siis myös turvallisuuspoliittisesti myönteisestä kehityksestä. Vuonna 2021 venäläisen putkikaasun ja lng:n osuus EU:n tuontikaasusta oli 45 prosenttia, mutta elokuussa 2024 enää 18 prosenttia. Riippuvuus venäläisenergiasta tulee laskemaan entisestään tammikuussa, kun Ukrainan kaasunkuljetussopimus Venäjän kanssa päättyy.
Lännen enenevä irrottautuminen talouskytkyistä Venäjään mahdollistaa pakotelastin laajentamisen entistä raskaammaksi. Moskovassa tähän on tietysti varauduttu, mutta iskua reaalitalouteen ei voi loputtomiin poppakonsteilla oikaista.
jatkuu
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/alkavatko-venaja-pakotteet-viimein-purra-yhdysvallat-saattaa-pian-korottaa-panoksia/8bb624ac-0521-4ae9-87df-a450284b6e67
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.