Osaamaton perskikkare hallitus

Kerropa sitten jyrsijänä, miten taloutta pitää hoitaa.

Otetaanko lainaa vai ei?
Jos ei oteta, niin karsitaanko kuluja?

Aloittaja ampuu niin sanotusti "kovilla". Perustelut mielipiteille olisivat tarpeen. Asiantuntija-arvioita Suomen pitkittyneestä taantumasta, mitä myös lamaksi sanotaan, mediassakin löytyy.
Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertoo paljon ja tilastoja tutkiessa aikavälin voi itse määrittää.

Oikeistopuolueet ovat olleet eduskunnan enemmistönä lähes koko sotien jälkeisen ajan, ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta.

Kansakoulu | yhteiskoulu (myöh. oppikoulu)->lukio jakoi lapset eriarvoiseen koulutusputkeen. Kansakoulu oli ilmainen, mutta yhteiskoulu oli vanhempien kustannettava, kuten myös lukio ja sen jälkeiset opinnot.

Marinin hallituksen II-asteen koulu-uudistus tasaa koulutuksen eriarvoisuutta, kun lukion voi käydä pienituloinenkin.

Helsingin Sanomien mielipidesivulla tutkija, dosentti Pekka Ruotsalainen kysyy otsikossa "Rikas hyötyy ja häviäjästä kuluerä - tätäkö te haluatte?"
Erittäin tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus. Siihen voimme vastata: juuri tätä emme halua - valitettavasti emme ymmärrä aina mitä tapahtuu ja miksi.

Emme ole nähneet, miten voisimme vaikuttaa, jotta muutos parempaan tapahtuu. Kenenkään etu ei lopulta ole se, että omistus keskittyy harvoille tosirikkaille, kun tulottomuus ja leipäjonot kasvavat yhdeksän miljardin leikkauksista huolimatta. Ulkomailta otetaan silti velkaa entistä enemmän.

Hallitusohjelmassa oleva perintöveron poisto toisi arvioiden mukaan noin miljardin euron vähennyksen verokertymään. Kysymys kuuluukin, palattaisiinko silloin vanhaan sääty-yhteiskuntaan. Nykyhallitus päätti hallitusohjelmastaan, johon kaiken aikaa vedotaan, juuri säätytalolla.