"Tutkielma osoittaa suomalaisten tietoisesti pyrkineen suomalaistamaan Petsamon alueen sekä sen väestön. Vaikkei Petsamoa virallisesti määriteltykään Suomen siirtomaaksi, siihen suhtauduttiin juuri sellaisena: se oli alue, jonka suomalaiset kokivat oikeudekseen asuttaa ja sivistää."
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161639
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161639
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kirjoitelmassa on virhe vuodessa.
Aika pieni virhe, joka ei kumoa oleellista kerrottua. :)
Joskus vuosikin on liikaa tai vähän.
Mikäs tuossa oli sinulle niin uhkaavaa, että koit tarpeelliseksi hyperfokusoitua yhteen pikku kirjoitusvirheeseen? :)
-Vertigo
Miten niin virhe?
Jos jutussa käsitellään tuota aikajaksoa, niin mikä virhe se on.
Et osannut edes spesifioida mikä vuosiluku oli virheellinen ja mitkä ne oikeat vuodet olivat. Selvästikin kolonialismi kolttasaamelaisia kohtaan oli liian uhkaava faktaa.
-Vertigo
Vilma Vuojolahti (2024)
"Briteillä on se Intia, mutta meilläpä on Petsamo" : Petsamo Suomen siirtomaana vuosien 1919-44 aikalaisdiskursseissa
[Vertasivat siis itseään siirtomaaherroihin.]
Tutkielman lähdeaineistona on kolmen aikalaisvaikuttajan, Väinö Voionmaan, Väinö Tannerin sekä Karl Nickulin teokset ja mietinnöt, jotka ottivat osaa Petsamoa ja sen taloudellista hyödyntämistä käsittelevään aikalaiskeskusteluun. Tutkielmassa hyödynnetään jälkikolonialistista tutkimusotetta, jonka myötä tarkastelun kohteeksi nousevat kielen keinoin rakennettu valta ja identiteetit. Aihetta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten kautta: miten aineistojen käymällä diskurssilla pyrittiin rakentamaan kolonisoijien valtaa ja identiteettiä sekä oikeuttamaan kolonisaatio, miten kolonialistinen vallankäyttö suhteessa kolttasaamelaisiin ilmeni ja millä perustein Petsamon voidaan todeta olleen Suomen siirtomaa? Keskiöön nousee myös diskurssien rakentamat käsitykset itseydestä ja toiseudesta sekä kolttasaamelaisiin kohdistunut vallankäyttö toiseuttamisen keinoin.
Tutkielma osoittaa suomalaisten tietoisesti pyrkineen suomalaistamaan Petsamon alueen sekä sen väestön. Vaikkei Petsamoa virallisesti määriteltykään Suomen siirtomaaksi, siihen suhtauduttiin juuri sellaisena: se oli alue, jonka suomalaiset kokivat oikeudekseen asuttaa ja sivistää. Aineisto osoittaa suomalaisten taloudellisten pyrkimysten korostaneen maksimaalista taloudellista hyötyä kolttasaamelaisten perinteisten elinkeinojen kustannuksella. Tähän pyrittiin jalostamalla Petsamon luonnonvarat teollisuuden tarpeisiin, rakentamalla alueelle kaivosteollisuuden mahdollistavaa infrastruktuuria ja kannustamalla uudisasukkaita maanviljelyyn muodostamalla uusia asutustiloja. Kolttasaamelaisten perinteiset elinkeinot nähtiin esihistoriallisina ja kolttasaamelainen kulttuuri kuolevana, ja siten nähtiin luonnollisena, että ”kehittyneempi” ja ”vahvempi” suomalainen kulttuuri korvaisi ”jälkeenjääneen” kolttakulttuurin. Vallankäyttöä oikeuttavassa diskurssissa pyrittiinkin vetoamaan juuri kolttakulttuurin alkukantaisuuteen ja pysähtyneisyyteen. Kiinnostavaa on, että käsitykset kolttasaamelaisuudesta rakentuivat pääosin suomalaisen kansallisen identiteetin muodostamisen kautta ikään kuin suomalaisuuden kääntöpuolena, itseyden sivutuotteena tuotettuna toisena.
[Kaksois-standardit vaativat seuraavaksi valittamaan, että venäläiset ovat tehneet samaa, mutta se oli oikein, kun suomalaiset tekivät sitä kolttasaamelaisille. Miksi olla johdonmukainen?]
Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että saamelaisilla ja suomalaisilla on merkittävä geneettinen samankaltaisuus, mikä viittaa läheiseen sukulaisuuteen. Vaikka näiden kahden ryhmän välillä on joitain geneettisiä eroja, nämä erot eivät ole niin merkittäviä, että ne oikeuttaisivat luokittelemaan ne erillisiksi geneettisiksi ryhmiksi. Saamelaisten ja suomalaisten välillä havaittu geneettinen vaihtelu kuuluu monien muiden populaatioiden vaihteluväliin. Jaettu geneettinen perintö heijastaa niiden maantieteellistä läheisyyttä ja historiallista vuorovaikutusta.
Saamelaisten ensyklopediassa sanotaan näin:
"Saamelaiset ovat tuman DNA:n valossa geneettisesti vähemmän kaukana suomalaisista kuin muista eurooppalaisista. Tämä osoittaa saamelaisten ja suomalaisten polveutuvan suhteellisen lyhyt aika sitten eläneistä yhteisistä kantavanhemmista ".
Tämäkö muka oikeuttaa siirtomaavallan kolttasaamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen kustannuksella? Miksi et samantien puolusta Neuvostoliiton kolonialismia Ukrainassa ja Kazakstanissa yhtenäisten neuvostokansojen nimissä? Johdonmukaisuuden nimissä voisitkin niin tehdä. :)
P.S. Unohdit spesifioida minä vuonna tämä Saamelaisten ensyklopedia on julkaistu, mikä julkaisija ja mikä sivunumero. Sitä odotellessa.
-Vertigo
Petsamo pelasti koltat. Ilman sitä heitä tuskin enää olisi.
Vielä kun osaisit täsmentää mitä ihmettä oikein tarkoitat.
-Vertigo
Kuolansaamelaisista kansoista vain koltilla on enää elinvoimainen yhteisö. Muista kolmesta on yksi kadonnut ja kaksi sukupuuton partaalla. Arvaa mitkä elivät Suomen ja mitkä Venäjän hallinnossa.
Arvaa antaako se Suomelle oikeuden tehdä samanlaista kolonialismia kuin Venäjä. Varo, tekopyhyytesi näkyy. :)
-Vertigo
Mikä tekstissäni oikeuttaa kolonisaation? Kerroin vain faktoja.
Odotamme vieläkin todisteita näistä väitteistä. Saati että se olisi ollut Suomen oman kolonialismin ansiota.
-Vertigo
Asiaa!
Et koskaan puhu asiaa!
Kenelle sinä luulet puhuvasi?! Muistapa, että tämä on anonyymi foorumi.
” Vaikkei Petsamoa virallisesti määriteltykään Suomen siirtomaaksi, siihen suhtauduttiin juuri sellaisena: se oli alue, jonka suomalaiset kokivat oikeudekseen asuttaa ja sivistää."
Onneksi tilanne koheni vuonna 1944 ratkaisevasti!
Nyt se EI OLE alue, jonka venäläiset kokevat oikeudekseen asuttaa ja sivistää!🤡🤡🤡
Eiköhön Nato kohta asuta ja sivistä aluetta.
Harmi vaan, että tyhjänpäiväinen whataboutismisi ei tee Suomen toimia Petsamossa retroaktiivisesti oikeutetuiksi. 🤡🤡🤡
-Vertigo
Petsamo tuli Suomelle 1920 Tarton rauhassa. Talvisodan jälkeen NL nappasi 13.3.1940 Moskovan pakkorauhassa siitä pienen osan Kalastajasaarennosta, jotta pääsi valvomaan Liinahamarin sataman liikennettä.
Persamo meni takaisin NL:lle käytännössä jo 19.9.1944 ja lopullisesti 1947 Pariisin rauhassa.
Jos tuo tutkimus käsittelee aikajaksoa 1919-1944, niin ei siinä mitään virhettä liene.
Ei saa sanoa noin kiusallista faktaa Suomen omasta kolonialismista Petsamon alueesta. Joku omaan elämäänsä kyllästynyt anonyymitrolli saattaa pahoittaa mielensä. :)
-Vertigo
Petsamo ei ollut mikään siirtomaa vaan osa Suomea ja Lapin lääniä ja sen asukkaat olivat Suomen kansalaisia.
Ja sinun tiedonlähteesi näille väitteille ovat...?
Luuletko Petsamon kuuluneen Turun ja Porin lääniin ja sen asukkaiden olleen Tanskan kansalaisia?
Minä en ole noin väittänyt. Se anonyymi, jolle vastasin, saattaa noin uskoakin, sisällöstä päätellen. Ei hyvänen aika teidän kanssa, vähän kun tulee hieman teidän rajoittuneen historiantajun ulkopuolisia juttuja, luulette niitä heti CIA:n ja Moskovan tiltujen ja Mossadin ja Suomen ja Liettuan valtion juoniksi aivopestä teidät.🤣
-Vertigo