Mikko Repo omisti 60-70-luvulla rakennusliikkeen joka oli pääurakoitsija Tallinnan kuuluisassa hotelli Virussa. Liike meni konkurssiin joulukuussa 1971. Omistaja Mikko Repo eli rahamiehen elämäntyylillä. Asusteli Helsingin ykköshotelleissa, ryyppäsi siellä ravintoloissa, osteli naisia. Tappeli, hajotti kalusteita, maksoi kaikki käteisellä kaivaen puvun taskusta setelinippuja. Autona oli sen ajan hieno varusteltu S-sarjan Mersu. Helsinkiläinen nyt jo edesmennyt toimittaja Kari Varvikko pestattiin Revon mersun kuskiksi ja tueksi kapakka- ja maantiereissuille välille Helsinki-Savonlinna-Helsinki. Kerran toimittaja kuskasi Repoa Savonlinnaan, johtajalla oli morkkis ja aikoi viedä vaimolleen kukkia. Pysähtyivät Olavinkadulle jalkakäytävälle kukkakaupan eteen ja Repo osti kaikki kaupan kukat! Kotiin ne vietiin Mersulla ja loput liikkeen ruumisautolla!
Muistatteko rakennusurakoitsija Mikko Revon?
Anonyymi-ap
213407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Onpas täällä asunut merkittäviä henkilöitä! Luulisi että osa lukijoista muistaisi Rakennus Repo Oy:n ja sen värikkään omistajan?
En muista. Oliko sillä kalju pää? Jos muistan oikein.
Ei ollut kalju.
Kekkonen oli se kalaju
eipä tunnu kateelliset savolaiset muka muistavan....muistavat mutta eivät tunnusta.
Tyypillisiä neuvostoliiton ystäviä. Meno kuin oligarkilla. Kuinkahan paljon katsottiinkaan läpi sormien ja mitä.
Onhan noita vielä nykyisinkin.
Jaa, se on sinunkin elintasosi luotu aikoinaan hyvillä länsi- ja itäsuhteilla, kauppa kävi joka puolelle ja maamme vaurastui, myös tämä kaupunki. Nyt vain nato-hypetystä ja jenkkien asetehtaat voi hyvin ja maamme vajoaa alas.
No ilmestyihän se kommari paikalle. Neuvostoliiton kauppa oli sellaista että vietiin kunnollista tavaraa ja saatiin vaihdossa sinkkiämpäreitä ja Mosseja sekä Belaruksia. Lada oli sen ajan korkealaatuisinta mitä Neukkula pystyi tarjoamaan. Öljyä tuli mutta sekin huonolaatuista.
Rakennuttiko sama mies Savonlinnan keskussairaalan, tämmönen muistikuva mulla olis.
Muistaakseni Kajaanin sairala on Revon tekemä.
Eihän Repo ollut mikään rakennuttaja vaan urakoitsija!
Ei Repo mitään rakennuttanut! Oli urakoitsija!
Ei
👍👍👍
Mikko Repo (1932–2012)
Mikko Repo kuului Karjalan evakkoihin, joiden koti jäi sodassa Neuvostoliitolle. Kymmenessä vuodessa hänen Savonlinnaan perustamansa rakennusliike nousi maan suurimpien joukkoon. Repo Oy oli suoraan ja alihankkijoidensa kautta merkittävä työllistäjä itäisen Suomen pahimmilla työttömyysalueilla, kuten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tallinnan uusi suurhotelli oli Mikko Revolle ensimmäinen kansainvälinen rakennusurakka. Sopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta 1969 ja jo huhtikuussa savolaismurteet kaikuivat Tallinnan keskustassa, kun vielä nimettömän hotellin ensimmäiset 120 rakentajaa asettautuivat kaupunkiin. Heidät majoitettiin Mustamäelle vastavalmistuneeseen taloon, osoitteeseen Sütiste 12, jonka erikoispalveluihin kuuluivat oma kauppa, oma miliisiasema ja oma minikonsulaatti, Suomen Leningradin-pääkonsulaatin toimipiste.
Kesällä hotelli sai nimen Viru, jolloin rakentajien määrä nousi jo kaksinkertaiseksi. Enimmillään työmaalla ahersi noin 430 henkeä, kun urakoitsija sai Mustamäeltä käyttöönsä lisää huoneistoja. Syyskuussa 1971 Helsingin Sanomat esitteli lähes luovutuskuntoista hotellia, jonka näköalaa valmiista työstään tyytyväiset toimitusjohtaja Mikko Repo ja vastaava rakennusmestari Reino Nykänen esittelivät 23. kerroksen terassilta – samalta, joka sitten pantiin visusti säppiin yleisöltä. Rakennusmiehiä oli vielä hiukan yli 300. Kaikkiaan hotellia rakentaneiden määrä nousi kolmessa vuodessa 1400 suomalaiseen, sillä väkeä vaihtui vilkkaasti.
Valtaosa Tallinnaan saapuneista rakentajista oli perheellisiä miehiä, mutta Suomeen heitä palasi lähes sata enemmän. Avioliitot herättivät lehdistössä huomiota ja Mikko Repoa esiteltiin kuin Suomen suurinta puhemiestä. Suomen Kuvalehden mukaan Virun rakentamisen loppuvaihe oli yhtä juhlaa: parhaimpiin viikkoihin syksyllä 1971 sattui kolmet neljät häät ja niiden päälle puolisoiden saattojuhlat uuteen kotimaahan. Lehti totesi Suomen saaneen virolaisista aivan uuden kansallisen vähemmistön, joka kuitenkin levittäytyi laajalle alueelle Itä-Suomeen, kuten Joensuuhun, Kuopioon ja Savonlinnaan sekä maaseudun kirkonkyliin. Perheiden jälkeläisiin kuuluu aikamme tunnetuin suomalais-virolainen kirjailija Sofi Oksanen, jonka äiti on syntyisin Haapsalusta.
Mikko Repo haki rakennusliikkeensä konkurssiin 30. joulukuuta 1971. Ongelmat alkoivat kahden vakuutusyhtiön fuusiosta, jossa rahoittaja vaihtui tiukempaan. Jälkipuheissa arveltiin, että Repo rakensi Viru-hotellin liian hyvin, sillä Suomessa rakentamisen taso oli samaan aikaan paljon alhaisempi. Tosiasiassa hotellihanke oli varsin tuottava, eikä siten Repoa kaatanut, eikä joulukuussa 1969 työmaalla syttynyt tulipalokaan. Selvityksessä Repo Oy:n varat ylittivät velat reilusti yli miljoonalla markalla – yhtiöltä vain loppui maksuvalmius. 95-prosenttisesti valmiin Viru-hotellin viimeisteli Suomen valtion rahoituksella uusi, suurten rakennusyhtiöiden yhteenliittymä Finn-Stroi, joka pääsi kohta keskeiseen asemaan muissakin Neuvostoliiton rakennushankkeissa.
Muistatteko Huittisen, jonka tiilitalo oli Linnankadulla?
Untolla vai Jukalla?
Onhan se talo siellä vieläkin.
Viru hotelli oli kokonaisuudessaan KGB:n hallinnassa neukkulan aikaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-olivat-kgb-n-toimet-viru-hotellissa/136542
Tuskimpa Repo oli täysin tietämätön mitä seinät kätkivät sisäänsä rakennus vaiheessa "seinillä oli korvat",,,
Rantasalmen seurakuntatalon ja kappelin rakensi Mikko Repo, valmistui v. 1961. Arkkitehti oli Ahti Korhonen.
Muistan kun eräs Finstroin nuori kirjanpitäjä kertoi miten Revon rakennusliike kaapattiin konkurssin kautta pois Mikko Revolta.
Katsottiin silloin että kasvaa merkittäväksi idänkaupan tekijäksi, eli kateelliset pankit
laittoi käteis raha hanat kiinni.
Kyselin sitä tapaa miten se tehtiin, mutta kirjanpitäjä oli ilmeisesti tehnyt vaitiolo sopimuksen, sanoi ettei voi sitä kertoa.
K Pentti