Runo

Joo, tiedän, mutta tulevaisuus ennen pelottaa siis kun sairaus etenee, että saako sitä hoitoa mitä tarvitsee - enhän minäkään halua kuolla ennen aikojani....ei kait kukaan halua -elämä täällä on mitä on, mutta eipä kukaan tiedä mitä sen jälkeen.....

satsumas kirjoitti:

Joo, tiedän, mutta tulevaisuus ennen pelottaa siis kun sairaus etenee, että saako sitä hoitoa mitä tarvitsee - enhän minäkään halua kuolla ennen aikojani....ei kait kukaan halua -elämä täällä on mitä on, mutta eipä kukaan tiedä mitä sen jälkeen.....

Hoito ei auta - ja - jos runo oli sinun kirjoittamasi - niin jo tiedätkin.

satsumas kirjoitti:

Joo, tiedän, mutta tulevaisuus ennen pelottaa siis kun sairaus etenee, että saako sitä hoitoa mitä tarvitsee - enhän minäkään halua kuolla ennen aikojani....ei kait kukaan halua -elämä täällä on mitä on, mutta eipä kukaan tiedä mitä sen jälkeen.....

Minulla on todettu etenevä orgaaninen aivotauti johon ei ole olemassa edes hoitoa - joten mitähän mahdoin sekoilla kun kirjoitin, että saanko hoitoa...eihän tällaista VOI hoitaa, se etenee niinkúin etenee ja lopusta päättää joku / kuka?
Kohdallani tauti ilmenee niin että on vaikeata hahmottaa syvyyksiä, suuntaa, on eksymistaipumusta, impulssikontrolli saisi olla parempi, nukun hyvin huonosti, kaiken muun lisäksi todettiin kilpirauhasen vajaatoimintaa,
en ole vielä edes 60 kymppinen joten tuntuu kieltämättä vähän ikävältä joskus / ei aina/ mutta joskus - etenkin, kun kuuntelen minua nuorempien jorinoita miten kauheata elämä on...
on suuret huolet jollakin/ mistä löytää sitä ja tätä miten saada enemmän liksaa minne jaksaisi/viittisi mennä iltaa istumaan yms - yritän kuitenkin olla positiivinen, iloinenkin vaikka ei se aina helppoa ole - ja sitten: kun luen kaikenmaailman juttuja - demskusta - niin todella masentuu - ei jaksa ymmärtää että noin ymmärtämättömiä ihmisiä voi olla olemassa! puhuvat/kirjoittavat kuin sairastunut ihminen olisi joku riippa/ ei ehkä edes ihminen enää...
olenhan minäkin ihminen vaikka hahmotan asioita toisin kuin terveet - saatan kävellä päin liikennemerkkiä kaupassa päin mitä tahansa...
mutta pärjään/jotenkuten pärjään vaikka monet taidot ja valmiudet ovat kadonneet, toivon että me kaikki jotka olemme sairastuneet johonkin neurologiseen sairauteen - joka ei ainakaan heti - näy päällepäin saisimme osaksemme inhimillistä kohtelua.

satsumas kirjoitti:

Minulla on todettu etenevä orgaaninen aivotauti johon ei ole olemassa edes hoitoa - joten mitähän mahdoin sekoilla kun kirjoitin, että saanko hoitoa...eihän tällaista VOI hoitaa, se etenee niinkúin etenee ja lopusta päättää joku / kuka?
Kohdallani tauti ilmenee niin että on vaikeata hahmottaa syvyyksiä, suuntaa, on eksymistaipumusta, impulssikontrolli saisi olla parempi, nukun hyvin huonosti, kaiken muun lisäksi todettiin kilpirauhasen vajaatoimintaa,
en ole vielä edes 60 kymppinen joten tuntuu kieltämättä vähän ikävältä joskus / ei aina/ mutta joskus - etenkin, kun kuuntelen minua nuorempien jorinoita miten kauheata elämä on...
on suuret huolet jollakin/ mistä löytää sitä ja tätä miten saada enemmän liksaa minne jaksaisi/viittisi mennä iltaa istumaan yms - yritän kuitenkin olla positiivinen, iloinenkin vaikka ei se aina helppoa ole - ja sitten: kun luen kaikenmaailman juttuja - demskusta - niin todella masentuu - ei jaksa ymmärtää että noin ymmärtämättömiä ihmisiä voi olla olemassa! puhuvat/kirjoittavat kuin sairastunut ihminen olisi joku riippa/ ei ehkä edes ihminen enää...
olenhan minäkin ihminen vaikka hahmotan asioita toisin kuin terveet - saatan kävellä päin liikennemerkkiä kaupassa päin mitä tahansa...
mutta pärjään/jotenkuten pärjään vaikka monet taidot ja valmiudet ovat kadonneet, toivon että me kaikki jotka olemme sairastuneet johonkin neurologiseen sairauteen - joka ei ainakaan heti - näy päällepäin saisimme osaksemme inhimillistä kohtelua.

Oikeutettuja..ei sitä kukaan ole kieltänyt.

Minun näkökulmani tähän eutanasia-keskusteluun on täysin henkilökohtainen - siihen en vedä muita. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä ratkaisunsa, ne ovat yksilöllisiä.

Toivon, että jaksat sairautesi kanssa!

Realisti kirjoitti:

Oikeutettuja..ei sitä kukaan ole kieltänyt.

Minun näkökulmani tähän eutanasia-keskusteluun on täysin henkilökohtainen - siihen en vedä muita. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä ratkaisunsa, ne ovat yksilöllisiä.

Toivon, että jaksat sairautesi kanssa!

Sairautta on niin monenlaista.

Realisti kirjoitti:

Oikeutettuja..ei sitä kukaan ole kieltänyt.

Minun näkökulmani tähän eutanasia-keskusteluun on täysin henkilökohtainen - siihen en vedä muita. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä ratkaisunsa, ne ovat yksilöllisiä.

Toivon, että jaksat sairautesi kanssa!

Ei ole paljon vaihtoehtoja; joka jaksan tai sitten en - mutta en aio luovuttaa, välistä on päivä jolloin ei jaksaisi edes kissaa sanoa mutta sitten taas aurinko pilkistää jostakin ja saa ikäänkuin uutta puhtia, toisaalta miettii sitäkin että mitä tämä kannattaa kun lopputulos tulee olemaan erittäin surkea, ala-arvoinen...