Mun unelma on maailma, jossa kukaan kiltti, hyväsydäminen, ujo, herkkä, ei oo yksin. Jossa kenenkään ei tarvitse kärsiä, kaukainen unelma.. olenko itsekäs, kun en pysty rakastamaan ketään muuta kuin sinua? Monet sanoo mulle, että mun pitäis vaa rakastaa niitä jotka rakastaa/pitää musta ja olla yhdessä ihmisen kaa, josta en pidä paljoa, uskon että he ovat väärässä. On kivuliampaa olla suhteessa joka ei toimi, kuin olla yksin. En voi pakottaa mun tunteita, suhun ne on ainoastaan aidot ja voimakkaimmillaan.. muut on kuin ilmaa, vaik pyrin ottaa kaikki ihmiset huomioon ja oleen mukava, jakaan kiltteyttä kaikille. Mutta ehkä yritän vaan kompensoida mun itsekkyyttä. En oikeesti tiiä.. jotenkin hyvin poikkeava ole, kun ei noi lääkkeetkään vaikuta muhun oikein. Ehk en vaa kuulu tähän maailmaan sit, en tiedä.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.