puhuivat hyvin keskinäisestä rakkaudesta ja uskovien yhteydestä. Kun luterilaisessa kirkossa ja helluntaiherätyksessäkään ei painoteta opinkysymyksiä niin jätetään me tavalliset pulliaisetkin ne asiat sivuun ja keskitytään keskinäiseen rakkauteen ja suunnataan katseemme kaikkein tärkeimpään eli Jeesukseen. Onneksi on Jeesus.
Jukka Paarma
Valtter Luoto
8528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vieläkös Valtter Luoto elää? Siinä on (ainakin 80-luvun Ristin Voitto-lehtien mukaan) ollut, ja ilmeisesti on vieläkin, mies, joka on ns. väkevä raamatuissa. Turun Piispantie 2:ssa taas on lievästi Aurajokeen viettävä asunto, jossa asuu hyvin varovainen mies.
tuntuu olevan Pyhää Henkeä täynnä.
Aamen.
muuten Piispankatu.
Uskonnollisen yhdyskunnan, helluntaikirkon puuhamies. Monet pitävät Helluntaiherätyksen hajoittajana. Pieni vähemmistöporukka runnoo asiaansa laajasta vastustuksesta välittämättä. Missä on vastuuntunto?
näistä asioista vai pitääkö alkaa taas keskustelemaan kasteesta ja homoista?
lykkää nyt tuohon Wallun esiin nostamaan.Seurakuntien suhde yhteiskuntaan ja kirkkoihin on tietenkin syytä tehdä mahdollisimman sulavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.Rakennehan olisi voinut olla jonkinlainen kirkko `light´ jolloin päsmäröinti seurakuntiin päin olisi poissa, lähinnä kuin ulkoministeriö.Olisivat sitten saaneet keskustella liikkeen yleisistä näkemyksistä ja mahdollisista yhteistyöprojekteista yms.Mutta, mutta.Suurinpiirtein 50% vastusti kirkkokunnaksi siirtymistä, lähinnä pelko liittyi itsenäisten seurakuntien itsenäisenä pysymiseen, ja sitä ei haluttu vähääkään vaarantaa.Kiivaan ja osin repivän keskustelun päätteeksi päätettiin perustaa kirkko.Arvon opettajien uskottavuus vähän kyllä horjuu.
Minulle on opetettu, että ihmisiin ei tarvitse koskaan pettyä, Kristus kun on ainut johon kannattaa luottamuksensa pistää.
Raamattu ei tunne helluntailaisten anabaptismia eli kerran perhekunnittain kastetun kristityn uudestikastamista. Raamatusta ei myöskään löydy pienintäkään viittausta siihen helluntailaiseen käytäntöön, että pienille lapsille olisi järjestetty alkuseurakunnan aikan pelkkä siunaamistilaisuus kasteen korvikkeena. Kristityt kastavat myös lapsensa.