Alkiolaisuudesta

Kun nyt niin innoissasi vertaat alkiolaisuutta Hitlerin Saksan kansallissosialismiin, niin kerropa ketkä ovat alkiolaisten juutalaisia.

Minun mielestäni tätä palstaa seuratessa olen tullut siihen tulokseen, että kaikkein vainotuimpia (eli nykyajan juutalaisia) ovat maanviljelijät. Tämän perusteella Hitlerin hengenheimolaiset ovat aivan muualla kuin alkiolaisten keskuudessa.

......kieltämättä saman kaltaisuuksia.

"Vahvat" ja suivaitsemattomat alueelliset toimijat ja eli kuntakoneisto.
Yksinkertaisin kansanosa jäsenistönä on
helposti johdettavissa.

Fanaattisuuteen taipuvia kannattajia (Oiva, Emeritus jne.). Johtaja usko, Kekkonen,
Anneli jne.

Ja juuri nuo kirjoituksessasi mainitsemat seikat
kieltämättä kuvaa hyvin ko. järjestelmien tiettyjä samanlaisuuksia. Hauska havainto.

nämä taas niitä juttuja, joiden pitävyys on samaa tasoa kuin korhosen väittämä, hajasijoittaminen on merkki kepun suunnitelmatalouden pidosta jota ei muut harjoita.

Olet täysin oikeilla jäljillä tämän yhdennäköisyyden kanssa sikäli kuin se koskee taloudellista ajattelua. Kansallissosialismi halusi ohjata taloutta. Sekä vapaata markkinataloutta että sosialismia vieroksuttiin.

Kansallissoalismi pyrki kuitenkin diktatuuriin, mihin se pääsikin. Yksilön arvoa halveksittiin. Puolue haluttiin kohottaa vanhempien rooliin ja luoda uusi turhasta alitajuisesta synnintunosta vapaa sukupolvi. Kansa meni aina yksilöiden edelle. Hitler puhuikin aina yhdestä kansasta, yhdestä puolueesta ja yhdestä johtajasta ikään kuin ykseyden merkkinä.

Vaikka kumpaakin aatetta yhdistää määrätynlainen sisäänpäinkäänteisyys, impivaaralaisuus ja ulkoisen "uhan" jatkuva torjuntarve, aatemaailmojen erot ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin samankaltaisuudet. Keskusta on aina suhtautunut demokratiaan myönteisesti eikä puolueessa ole esiintynyt aggressiivista väkivaltaisuutta toisinajattelua kohtaan. Tässä suhteessa natsismilla ja Suomen Lapuan liikkeellä ja sen seuraajalla IKL:llä on paljon enemmän yhtäläisyyksiä.

... ja maalaisliitto-keskustalaisuus ovat selkeitä markkinatalouden kannattajia. Alkio korosti yrittäjyyttä, vapaata talonpoikaa ja valistusta. Hän korosti myös sosiaalisuutta periaatteella: köyhää ei jätetä. Sillä ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa.

Sodanjälkeisten vuosikymmenten aikana koko maailmassa vain markkinatalous oli hyvin säädeltyä. Se oli perintöä sodan ajalta ja sotaa seurannut kurjuus pakoitti valtiot säätelemään olojaan. Suuri osa maailman kansoista eli silloin suorastaan sosialismin ikeen alla. Myöskään silloin ei ollut olemassa maailmanlaajuisia järjestelmiä markkinatalouden edistämiseksi. Säädellyissäkin oloissa Suomessa säilyi markkinatalous terveenä.

Kepu leimataan markkinavastaiseksi maataloustukien takia. Eihän ne ole kepun keksintö, eikä edes talonpoikien. Viljelijä ottaisi mieluummin tulonsa tuottajahinnoissa. Tukiaisiin joutuminen on lähinnä sosialidemokraattinen idea kuluttajahintojen alentamiseksi. Se on monimutkainen maailmanlaajuinen ongelma. Sitä olen erikseen monesti näillä palstoilla käsitellyt.