"Ei kiroilua!": lyhyt selittävä sanakirja venäläisistä kirouksista

cyrillitsa.ru/google translate/«Никакой матерщины!»: краткий толковый словарь русских ругательств



Venäjän kansa on teräväkielinen. Sanat, kuten sanotaan, eivät mene taskuun. Kuitenkin, kun taas kerran otetaan kirosana "leksikaalisesta taskusta", ei olisi huono idea ottaa selvää sen alkuperäisestä merkityksestä. Miksi siitä todella tuli loukkaavaa?

DURAK - Дурак

Ehkä yleisin (yhdessä "naispuolisen" version - hölmön kanssa) kotimaisista kirouksista. On sanottava, että "tyhmät" ilmestyivät Venäjälle suhteellisen hiljattain: tämä sana tuli laajaan käyttöön 1600-luvun jälkipuoliskolla arkkipappi Avvakumin kevyellä kädellä. Vanhauskoisten johtaja sydämessään kutsui "demonisen viisauden" ihailijoita: retoriikkaa, filosofiaa, logiikkaa jne. On mielenkiintoista, että vanhan uskon puolustajat alkoivat sitten kutsua "tyhmiksi" niitä, jotka puolustivat liturgisten kirjojen korjausta patriarkka Nikonin uudistuksen aikana.


Mielenkiintoista on, että Avvakum vakoili tämän sanan puhkikulttuurista: se oli luultavasti yhden puhvelijoukkojen nimi. Kielitieteilijät uskovat, että "tyhmä" tulee indoeurooppalaisesta sanasta dur (purra, pistely) ja käännetään kirjaimellisesti "purruksi", "pistoksi". Ehkä tyhmän "titteli" yhdistettiin ällöjäksi vihkimisrituaaliin - yhden version mukaan ihmisen olisi selviydyttävä kyykäärmeen puremasta. Muuten, tämän hypoteesin perusteella sananlasku "tyhmä näkee typeryksen kaukaa" todennäköisesti liittyi alun perin nimenomaan ällöihin. Tyhmät nykyisessä semanttisessa mielessä tuskin pystyvät tunnistamaan omaa lajiaan.


SVOLOCH - Сволочь

Sana tulee verbistä "raahaa", "raahaa". Aluksi "paskiainen" tarkoitti "jonnekin heitettyjä roskia". Sitten tämä käsite alkoi siirtyä kulkurien ja muiden "arvottomien ihmisten" käsiin.


PODLETS - Подлец

Opimme tämän kiroussanan liettualaisilta, jotka käyttivät termiä "ilkeä" viittaamaan jaloperäisiä ihmisiä. Vielä 1700-luvulla sana "ilkeät ihmiset" oli virallinen termi, jota käytettiin hallituksen asiakirjoissa osoittamaan niin sanottuja "epäsäännöllisiä" kaupunkilaisia, jotka eivät kuuluneet filistiin. Nämä olivat pääsääntöisesti kouluttamattomia työntekijöitä, kylien vierastyöläisiä, jotka asuivat kaupungissa puolilaillisessa asemassa (kuten neuvostoajan "rajatyöläiset". Ja vasta 1700-luvun lopulla sanat "roisto" ja "paskiainen" täydensivät pikkuporvarillisen suvaitsemattomuuden sanastoa.


PODONOK - Подонок

Tämä sana (vaikka monikkomuodossa - "sahka") esiintyi rauhanomaisesti venäjän sanakirjassa useita vuosisatoja, tarkoittaen vain nesteen jäänteitä astian pohjassa. 1800-luvulla se siirrettiin jonkun kevyellä, hienostuneella kädellä juomapaikkojen asukkaille, jotka mieluummin viimeistelivät alkoholipisaroita muiden ihmisten lasista. Sitten ilmestyi ilmaus "yhteiskunnan roska": tämä nimi annettiin kaupungin epäsosiaalisille elementeille.


MERZAVETS - Мерзавец

Nykyään yksikään tiedemies ei voi selittää tämän sanan tarkkaa merkitystä. On totta, että melkein kaikki kielitieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että "roisto" (alias "sakka") on "kuuran" sukulainen. Tietenkin on epätodennäköistä, että "huijari" voidaan tulkita "pakkasmieheksi". Edes "roska" käännösvaihtoehtona ei myöskään sovi kovin hyvin - ilmaisua ja halveksuntaa on liikaa, mitä yleensä käytetään sanottaessa "roska". On olemassa hypoteesi, että rikollisia, jotka teloitettiin hukkumalla jään alle, kutsuttiin roistoiksi. Venäläisessä perinteessä uskottiin, että tällaisen kuoleman hyväksyneestä henkilöstä tulee "panttivanki kuollut mies", toisin sanoen tuomittu ikuiseen vaellukseen maan päällä haamuksi tai jopa haamuksi.

DRYAN' - Дрянь

Todennäköisesti sitä käytettiin alun perin "jotain nyljettyä" - puunkuorta, eläimen nahkaa jne. Sitten, kun kielitieteilijät tulivat siihen tulokseen, "roskaa" alettiin kutsua joksikin, jolla ei ollut arvoa. On totta, että on olemassa eksoottisia versioita, jotka väittävät, että sana liittyy jotenkin nylkemällä teloitukseen. Toisin sanoen ihmisiä, jotka olivat "ansainneet" tällaisen teloituksen, kutsuttiin "roskaksi".

BYDLO - Быдло

Kaikki on täällä yksinkertaista: "karja" on käännetty puolasta karjaksi. Ylimieliset aateliset kutsuivat mieluummin maataloustyöntekijöitä tällä tavalla. Sitten huono tapa siirtyi venäläisille aatelisille, ja heiltä hän alkoi vaeltaa keskiluokan ympäri. On mielenkiintoista, että tšekit, puolalaisten naapurit, käyttävät sanaa "karja" tarkoittamaan "suojaa", "asuntoa". Siksi, jos joudut loukkauksen uhriksi tällä sanalla, kokeile itsellesi tšekkiläistä versiota.