Että näkisin välititkö oikeasti minusta, koitko oikeasti suuria tunteita mua kohtaan, vai etkö vaan välitä yhtään, tulisitko ees kattoon. Kun en vain oikeasti tiedä... ristiriitaista kun en voi luottaa sun omiin sanoihinkaan täysin, kun käyttäydyit tavalla jolla käyttäydyit. Se naarmuttaa ihmistä, kun käyttäytyy tavalla "oon niin hulluna suhun" irl, ja sen jälkeen poistaa kaikki todisteet koko tapaamisesta ja kaikesta interaktiosta meidän välil että sun ei tarvis hävetä, pakottiko se sun "paras kaveri" sut tähän, vai mikä homma. En jaksa enää kontrollovia ihmisiä oon tavannut liikaa sellasia, mun yks ex paras kaveri oli sellanen, et jos ihastuin samaan ihmiseen hänen kanssaan, hän uhkaili mua kirjaimellsesti. Välil tuntu et mun exä yritti ostaa mun rakkautta. Mua on yritetty manipuloida taktisesti sanoon idioottimaisia tai pedofiilisia juttuja, jotta mut vois myöhemmin cancellaa niistä, vaikka ne ois selkeästi vitsejä, nimenomaa vitsillä se että muut sanoo ne ensin sellaisia ja yrittää lurea muakin sanoo sellaisii juttui, kun tietää kuin f up mun huumori on, en mä mistää raiskauksest vitsailis, mut niin, nykyää en kyl sit enää mitää mustaa huumoria viitti heittää, kun menee heti tohon jos on manipuloivien ihmisten seuras.. Mun yks ex säätö ei pystynyt hillitsee itseensä mun luona, ja ahdisti mua tosi pahasti. Mua on yritetty käyttää hyväkseen (vaik olin tietonen siitä ja ostin toiselle silti juttui pelkästä hyvästä tahdosta ja ilon levittämisen ilosta) ja kaikkea muuta ,mitä en muista, siks en pysty sietään kontrolloivia ihmisiä.
Vaikka oon kyllä itsekkin lievästi yhä sellainen, en pyri tietoisesti ketään kontrolloimaan enää tai halua olla kontrolloiva ja manipuloiva, ja pyrin siihen, että en olis. Mun vanhemmat kasvatti musta tälläisen kun iskä uhkaili aina juomisella, ja pikku minä oppi siitä manipuloimaan muita, en siirrä vastuuta heille, koska oon silti vastuussa oppiin omista huonoista tavoista ja käytösmalleista pois, mut uskon, et se vaikutti muhun tosi paljon silti ja sen takia olin niin huono ihmissuhteissa tosi pitkän aikaa ja pyrin kontrolloimaan muita liikaa, mikä on tosi inhottavaa ja väärin :,(
En vaan tiedä välitätkö musta paskaakaan, vai etkö välitä yhtään, kun nää ristiriidat ei nyt täsmää. Tän takii se on vaikeeta.... kun jos sanosit vaa rehellisesti ettet välitä paskaakaan? Mutta kun et sitäkää, vaa ain joku välimuoto... siks en ymmärrä.
Vaikka oon kyllä itsekkin lievästi yhä sellainen, en pyri tietoisesti ketään kontrolloimaan enää tai halua olla kontrolloiva ja manipuloiva, ja pyrin siihen, että en olis. Mun vanhemmat kasvatti musta tälläisen kun iskä uhkaili aina juomisella, ja pikku minä oppi siitä manipuloimaan muita, en siirrä vastuuta heille, koska oon silti vastuussa oppiin omista huonoista tavoista ja käytösmalleista pois, mut uskon, et se vaikutti muhun tosi paljon silti ja sen takia olin niin huono ihmissuhteissa tosi pitkän aikaa ja pyrin kontrolloimaan muita liikaa, mikä on tosi inhottavaa ja väärin :,(
En vaan tiedä välitätkö musta paskaakaan, vai etkö välitä yhtään, kun nää ristiriidat ei nyt täsmää. Tän takii se on vaikeeta.... kun jos sanosit vaa rehellisesti ettet välitä paskaakaan? Mutta kun et sitäkää, vaa ain joku välimuoto... siks en ymmärrä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sanoisin yritä olla selkeämpi hänelle.
No jos hän on sanonut ettei halua, että oon ollut yhteyksis ja oon sen luvannut jo hänelle ,niin en mä voi enää ollakkaan. Joten en ehkä ikinä saa tietää ja kai pakko vaa elää loppuikä epätietoisuudessa koko hommast :,(
Jos hän välittäisi, ei sanoisi noin...eli tuo on kiistatta se asia, jonka mukaan kannattaa nyt elää ja unohtaa kaikki muu haihattelu hänen suuntaansa
yeah, mut ei haluu silti että kuolen ja sit se irl käytös, niin ristiriitaista ja outoa, ja kun tiedän varmasti, että hän ei oo ainoo ihminen, joka on vaikuttanut tähän tilanteeseen..
No ei tietenkään kukaan halua, että kuolet. Kannattaa nyt unohtaa vain. Se on parhaaksi kaikille osapuolille. Jos hän on "toisten vietävissä", niin anna sitten olla...
Niin oon antanutkin, en vaa tykkää ihmisist jotka manipuloi hyväntahtoisia ja naiveja ihmisiä tollaseen, mut ihsm, ihmiset on läpimätiä muutenki välil :)
Eikö avun hakeminen olisi jo paikallaan?
oon jo avunpiiris, mut kun lääkkeet ei toimi ja terapiaa saan vast kun kuukausien kartoitus ja lääkekokeilut on ohi, niin en tiiä mitä ees voin tehdä :,)
Eikö julkiselta puolelta saa aikoja psykiatriselle sairaanhoitajalle? Ei lääkekartoitus ole mikään este terapian hakemiselle jos diagnosointi on kohdallasi tehty. B-lausunto kelalle ja psykoterapiahakemus vetämään. Terapeutti pitää olla tiedossa ennen sitä.
Hommaa oma kämppä ,äläkä puskeennu perheen yhteisiin tiloihin sen kaverisi kaa! Se ei ole oikein!
Hain jo kuukausi sitten sinne, mutta prosessissa menee aikaa yhä. Nyt epäillään ADHD/epävakaa ja nepsy oireita muilla, ja tarttisin lääkäriltä vie tarkemman lausunnon, näin mulle on sanottu, koska psykoterapian aloittamiseen olis kuuelmma hyvä tietää ensin onko mulla jotain tollast.
eimun mielenterveysongelmat siitä johdu ja sitkun se on oikeasti ajankohtaista . En puskeudu kenenkään, älä puhu niinkun tietäisit tilannetta. :)
Keskusteluapua kannattaa hakea eri paikoista. On olemassa monenlaisia kanavia niihin.
Nuo diagnoosit pitää selvittää ennenkuin lähdet hakemaan terapiaa. Jollei lääkehoito tunnu auttavan niin ei niitäkään kannata turhaan syödä. Tosin monien lääkkeiden hoitovaste saattaa kestää aivan kuten terapiankin vaikuttavuus sitten jos ja kun se alkaa.
Ehkä kirjoituksesi tänne helpottavat sinun oloasi.
Niiden perusteella kirjoitin ajatuksiani ja tietoa psykoterapian prosessista.
Voimia elämääsi.
Kiitos <3
Ja jep.. selvittämisprosessi on kyl menos atm.
Oon kokeillut 3-4 eri lääkettä nyt. :)
Tuo selvittämisprosessi on hyvä ja tietenkin se vie aikaa ja voimia.
Melkein tekisi mieleni sanoa, että älä turvaa tähän palstaan liikaa. Tämä luo riippuvuutta ja lisää pahaa oloa jos sitä on jo entuudestaan.
Toki sinä päätät omasta elämästäsi ja mitä siinä teet.
<3 hyvää joulun jatkoa