Voi kun pian voisi varmuudella sanoa

mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina
vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(
591410
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 59

Vanhimmat

Samaa mietin

Äänestä

Rakastan sua, mutta minun täytyy oppia tässä matkalla. Toivottavasti se on sinulle Ok. Olet rakas! ❤️

Äänestä
  • Se on ok. Ei ole mihinkään kiire. Koko loppuelämä on aikaa. ❤

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Se on ok. Ei ole mihinkään kiire. Koko loppuelämä on aikaa. ❤

    Kiitos! Tiesin, että sinuun voi luottaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Kiitos! Tiesin, että sinuun voi luottaa.

    Siinä taas kaksi toisilleen tuiki tuntematonta uuwattia vannovat yhteistä elämää :)

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Kiitos! Tiesin, että sinuun voi luottaa.

    Aina❤️

    Äänestä

Varmuudella? Meinaatko piankin kuolla?

Äänestä

Näyttää oppitunnilta. Täytyy silti myöntää että jos hänet näkisin kävelemässä jonkun toisen naisen kanssa käsikädessä niin minulta varmaan repeisi pää. 😂

Äänestä
  • No just

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    No just

    Mitä? Kyllä se suututtaisi, aivan vtusti.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Mitä? Kyllä se suututtaisi, aivan vtusti.

    Esitätkö toista?

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Esitätkö toista?

    En. Olen moniulotteinen nainen mutta en jakomielitautinen.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Esitätkö toista?

    Esitystä oli sivusta

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Esitystä oli sivusta

    Oliko hänen viestinsä totuus?

    Äänestä

  • Tuostakin selviää nopeasti;)

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Tuostakin selviää nopeasti;)

    Niin. Ei nämä tunnetilat kauaa kestä.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Oliko hänen viestinsä totuus?

    Ei mulla pää repäisi

    En edes tunne ihmistä

    On sitä paitsi viimeisten tietojen mukaan naimisissa

    Äänestä

  • Sinulla joo mutta minulla ei ,ellei se oo se joka pilaa hänen elämän ja oon yrittänyt suojella siltä.
    Hänellä kyllä olis vientiä mutta pahoin pelkään hänen rakastuneen toksiseen naiseen.

    Äänestä

No jotenkin aidompi ihminen minusta on tullut tämän myötä. Oli jo aikakin käydä polvillaan.

Äänestä
  • \(^_^)/

    Äänestä

En tiedä tilanteestasi, mutta luovuta sydämesi sille ihmiselle joka kohtelee sitä hellästi ja joka antaa vastarakkautta ja tunnetta, eikä tallo sitä maahan. Itse näin kokemuksia rikkaampana olen varovaisempi ja ehkä nirsompikin näissä asioissa.

Äänestä
  • Kiitos ❤️

    Äänestä

Mistä epäröinti?

Äänestä
  • No siks kun tui on huijari, ellet sitten halua vanhempaa eksääs takas, en voi tietää.

    Äänestä

  • Siitä, etten tiedä miten tämä lopulta pyörähtää, ja että mihin kaikki odotus ja kärsimys vie. Rakkaus on vahvaa, mutta se ei yksinään riitä suureen rakkaustarinaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    No siks kun tui on huijari, ellet sitten halua vanhempaa eksääs takas, en voi tietää.

    No hyi, en koskis pitkällä tikullakaan enää ja täällä muut matkii minua minuna. Todi vähän olen kirjoitellut nyt kun muutakin kiirettä.

    Äänestä

Oppitunti kuvaa toimintatapoja, jonka tarkoitus odotettua ihmissuhteissa, jossa tekijä on selkeä;)

Äänestä
  • En ihan ymmärrä tätä lausetta, osaisitkohan selventää?

    Äänestä

Täältäkö sen vastauksen saat siihen?
Aattele suuri loppuelämän rakkaustarina haihtuu ku tuhka tuuleen tai jotain sil aikaa kun täällä siitä pölötät etkä sen toisen kanssa.

Äänestä
  • Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

    No mutta tuskin täällä sitä vastausta saat silti.

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    No mutta tuskin täällä sitä vastausta saat silti.

    Ei ole palsta sellaista varten. Täällä puretaan tuntemuksia tekstiksi, koska se helpottaa hetkellisesti.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

    Kohta ei enää puhuta :(

    Äänestä

  • Anonyymi00049 kirjoitti:

    Kohta ei enää puhuta :(

    Miksei? :(

    Äänestä

  • Anonyymi00052 kirjoitti:

    Miksei? :(

    Koska lähen täältä pois.
    Jos ei voi oikeesti olla elämässä nii ei sitten.

    Äänestä

Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä. En koskaan oppinut sitä. Kotona opetettiin kieltämään tunteet ja sen perusteella kasvoin ihmiseksi, jolla ei ole hyväksyttyjä tunteita.

Äänestä
  • Todella surullista. Tuollaisesta ei taida päästä kuin pala kerrallaan hyväksyä, että on ok tuntea tunnetta ja on ok olla tunteva ihminen

    Äänestä

  • Mietin kanssa miten tämä kaivattu välillä esittää kilttiä kun ei selkeästikään sellainen ole. Ikään kuin hänen olisi pakko sanoa jotkut tietyt jutut tietyissä väleissä ja menee aivan sekaisin kun käsikirjoitus tipahtaa lattialle ja pitäisi vain puhua mitä on todella meneillään.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Todella surullista. Tuollaisesta ei taida päästä kuin pala kerrallaan hyväksyä, että on ok tuntea tunnetta ja on ok olla tunteva ihminen

    Kiitos myötätunnosta. Pitää rakentaa aito oma tunne-elämänsä täysin alusta, koska ei ole osannut nimetä erilaisia tunteita, ei myöskään tiennyt, että on lupa tuntea tunteita turvallisesti ja aidosti. Olen luullut lapsesta asti, että vääristä tunteista seuraa aina rangaistus ja siksi pitää olla varuillaan koko ajan.

    Tämä on toinen kommenttini tämän lisäksi: ” Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Kiitos myötätunnosta. Pitää rakentaa aito oma tunne-elämänsä täysin alusta, koska ei ole osannut nimetä erilaisia tunteita, ei myöskään tiennyt, että on lupa tuntea tunteita turvallisesti ja aidosti. Olen luullut lapsesta asti, että vääristä tunteista seuraa aina rangaistus ja siksi pitää olla varuillaan koko ajan.

    Tämä on toinen kommenttini tämän lisäksi: ” Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Kuulostaa valtavalta työltä.
    Miten reagoit, kun tapaat ihmisen, joka ilmaisee itseään ja tunteitaan suoraan?
    Pelottaako, inspiroiko, menetkö lukkoon?

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    Mietin kanssa miten tämä kaivattu välillä esittää kilttiä kun ei selkeästikään sellainen ole. Ikään kuin hänen olisi pakko sanoa jotkut tietyt jutut tietyissä väleissä ja menee aivan sekaisin kun käsikirjoitus tipahtaa lattialle ja pitäisi vain puhua mitä on todella meneillään.

    Tähän en osaa sanoa mitään, koska en luokittele ihmisiä itse noin. Voin kyllä olla ristiriitainen viestinnässäni ja lähestymisyritykseni voivat olla kömpelöitä. En ole myöskään ole tehnyt itse sellaisia lähestymisyrityksiä kuin ehkä lapsena jollekin ja aikuisena ehkä yhdelle ihmiselle. Muut ovat aina lähestyneet minua tunneasioissa. Niinpä todellisessa tilanteessa menen helposti kipsiin, pakenen paikalta jne. koska en tosiaan tiedä, miten tilanteessa tulisi toimia. Yritän hakea jotain roolia, mutta en yhtään tiedä, mitä siinä tapahtuu.

    Kolmas kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Äänestä

  • Anonyymi00046 kirjoitti:

    Tähän en osaa sanoa mitään, koska en luokittele ihmisiä itse noin. Voin kyllä olla ristiriitainen viestinnässäni ja lähestymisyritykseni voivat olla kömpelöitä. En ole myöskään ole tehnyt itse sellaisia lähestymisyrityksiä kuin ehkä lapsena jollekin ja aikuisena ehkä yhdelle ihmiselle. Muut ovat aina lähestyneet minua tunneasioissa. Niinpä todellisessa tilanteessa menen helposti kipsiin, pakenen paikalta jne. koska en tosiaan tiedä, miten tilanteessa tulisi toimia. Yritän hakea jotain roolia, mutta en yhtään tiedä, mitä siinä tapahtuu.

    Kolmas kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Kuulostaa vaikealta, mutta kun tunnet itsesi noin hyvin, pääset kyllä eteenpäin.
    Itse olen jotenkin ankara itselleni, enkä ota usein tosissaan itseäni. Lapsuuteen sekin juontuu.

    Äänestä

  • Anonyymi00047 kirjoitti:

    Kuulostaa vaikealta, mutta kun tunnet itsesi noin hyvin, pääset kyllä eteenpäin.
    Itse olen jotenkin ankara itselleni, enkä ota usein tosissaan itseäni. Lapsuuteen sekin juontuu.

    En tiedä tunnenko itseni hyvin, mutta minun on ollut pakko pohtia, mistä on kyse.
    Minulla on tuota samaa ongelmaa myös. Juontuu luottamukseen. En luota keneenkään, enkä ota itseäni myöskään vakavasti. Se, ettei ole kohdeltu hyvin, tekee myöhemminkin sen olon, ettei ansaitse hyvää kohtelua. Odottaa ja ajattelee aina sitä pahinta. Esim. Jos joku antaa minulle lahjan, ahdistun. Ajattelen heti, mitä minulta ollaan vailla seuraavaksi. Tuollaiset haavat osuu pyyteettömyyteen. Se, ettei luota keneenkään, tekee mahdottomaksi suhteissa ja tunteissa heittäytymisen. Pitää aina mielessä sen, että kohta voi paljastua jotain ikävää.

    Neljäs kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Äänestä

  • Anonyymi00056 kirjoitti:

    En tiedä tunnenko itseni hyvin, mutta minun on ollut pakko pohtia, mistä on kyse.
    Minulla on tuota samaa ongelmaa myös. Juontuu luottamukseen. En luota keneenkään, enkä ota itseäni myöskään vakavasti. Se, ettei ole kohdeltu hyvin, tekee myöhemminkin sen olon, ettei ansaitse hyvää kohtelua. Odottaa ja ajattelee aina sitä pahinta. Esim. Jos joku antaa minulle lahjan, ahdistun. Ajattelen heti, mitä minulta ollaan vailla seuraavaksi. Tuollaiset haavat osuu pyyteettömyyteen. Se, ettei luota keneenkään, tekee mahdottomaksi suhteissa ja tunteissa heittäytymisen. Pitää aina mielessä sen, että kohta voi paljastua jotain ikävää.

    Neljäs kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Oppitunti se on ensimmäinenkin.

    Äänestä

  • Anonyymi00056 kirjoitti:

    En tiedä tunnenko itseni hyvin, mutta minun on ollut pakko pohtia, mistä on kyse.
    Minulla on tuota samaa ongelmaa myös. Juontuu luottamukseen. En luota keneenkään, enkä ota itseäni myöskään vakavasti. Se, ettei ole kohdeltu hyvin, tekee myöhemminkin sen olon, ettei ansaitse hyvää kohtelua. Odottaa ja ajattelee aina sitä pahinta. Esim. Jos joku antaa minulle lahjan, ahdistun. Ajattelen heti, mitä minulta ollaan vailla seuraavaksi. Tuollaiset haavat osuu pyyteettömyyteen. Se, ettei luota keneenkään, tekee mahdottomaksi suhteissa ja tunteissa heittäytymisen. Pitää aina mielessä sen, että kohta voi paljastua jotain ikävää.

    Neljäs kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

    Ihan samojen ongelmien kanssa painiskelen. Tuo luottamus on vaikea asia, kun ei ole oikein syytä luottaa ihmisiin. Tiedän että olen ollut joskus liian sinisilmäinen, kun olen miettinyt ihmisiä sitä kautta, miten en itse voisi toimia. Olen kokenut suoranaista pahuutta joiltakin ja se on tehnyt hyvin varovaiseksi ihmisten suhteen.

    Traumakemiasuhteet ihmissuhteissa jatkuu niin kauan, kuin ymmärtää mistä ne johtuu. Ja siis kohtaa kaikki tunteensa ja ne traumat mitkä nousee pintaan, vaikka tuntuu välillä, että kuolisi mielummin. Joku sanoi jossain että kun kipu on kovinta, niin tervehtyminen alkaa. Siihen luotan ja olen jo sillä tiellä.
    - sivusta

    Äänestä

Hyllyvälit ehdottomasti. Pakkauksien kosketus saa tukalat tunteet pintaan.

Äänestä

Onko seksi käynyt mielessä?

Äänestä
  • Juu kävi lähti melkein samoin tein.

    Äänestä

Mistä kipu johtuu?

Äänestä
  • Hän tiesi miten voisi satuttaa ja teki sen.

    Äänestä

Itselläni kyse on kummastakin.
Nyt minun pitää pitää kunnostani huolta, että pystyn kohtaamaan itseni parhaani mukaan.

Äänestä

Vielä voi palata peruskouluun ehkä siellä joku maikka kertoo.

Äänestä

Jos liittyy tietyyn henkilöön niin voin varmuudella sanoa ettei rakkaustarinasta ollut koskaan kyse, eikä tule olemaan!

Äänestä
  • Mitä se sitten oli?

    Äänestä

  • Anonyymi00051 kirjoitti:

    Mitä se sitten oli?

    Se oli vain yritys ymmärtää erilaisesti ajattelevaa ja toimivaa ihmistä! Mutta ymmärtämisestä tuli mahdotonta koska elämääni häirittiin melkein 24/h ja se sai minut voimaan huonosti psyykkisesti,fyysisesti ja taloudellisesti! En ymmärrä sellaista tapaa osoittaa rakkautta, että minun haaveeni unohdettiin kokonaan! Se kaikki oli kuin toistoa huonosta kohtelusta parisuhteessani, jossa koin olevani näkymätön, vailla toisen tarvetta puhua ja toisen tarvetta ymmärtää minua! En jaksa enää yhtään sellaista ihmistä, jonka sosiaaliset taidot ovat yhtä puutteelliset kuin lasteni isällä oli!

    Äänestä

Koko elämä on yhtä oppituntia. Älkää toistako samoja virheitä.

Äänestä

Pitkä kipeä oppitunti - tutour siitä kuinka haudata tunteet.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina
vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu