Voi kun pian voisi varmuudella sanoa

Se on ok. Ei ole mihinkään kiire. Koko loppuelämä on aikaa. ❤

Anonyymi kirjoitti:

Se on ok. Ei ole mihinkään kiire. Koko loppuelämä on aikaa. ❤

Kiitos! Tiesin, että sinuun voi luottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos! Tiesin, että sinuun voi luottaa.

Siinä taas kaksi toisilleen tuiki tuntematonta uuwattia vannovat yhteistä elämää :)

No just

Anonyymi kirjoitti:

No just

Mitä? Kyllä se suututtaisi, aivan vtusti.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä? Kyllä se suututtaisi, aivan vtusti.

Esitätkö toista?

Anonyymi kirjoitti:

Esitätkö toista?

En. Olen moniulotteinen nainen mutta en jakomielitautinen.

Anonyymi kirjoitti:

Esitätkö toista?

Esitystä oli sivusta

Anonyymi kirjoitti:

Esitystä oli sivusta

Oliko hänen viestinsä totuus?

Tuostakin selviää nopeasti;)

Anonyymi kirjoitti:

Tuostakin selviää nopeasti;)

Niin. Ei nämä tunnetilat kauaa kestä.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko hänen viestinsä totuus?

Ei mulla pää repäisi

En edes tunne ihmistä

On sitä paitsi viimeisten tietojen mukaan naimisissa

Sinulla joo mutta minulla ei ,ellei se oo se joka pilaa hänen elämän ja oon yrittänyt suojella siltä.
Hänellä kyllä olis vientiä mutta pahoin pelkään hänen rakastuneen toksiseen naiseen.

＼(^_^)／

Kiitos ❤️

No siks kun tui on huijari, ellet sitten halua vanhempaa eksääs takas, en voi tietää.

Siitä, etten tiedä miten tämä lopulta pyörähtää, ja että mihin kaikki odotus ja kärsimys vie. Rakkaus on vahvaa, mutta se ei yksinään riitä suureen rakkaustarinaan.

Anonyymi kirjoitti:

No siks kun tui on huijari, ellet sitten halua vanhempaa eksääs takas, en voi tietää.

No hyi, en koskis pitkällä tikullakaan enää ja täällä muut matkii minua minuna. Todi vähän olen kirjoitellut nyt kun muutakin kiirettä.

En ihan ymmärrä tätä lausetta, osaisitkohan selventää?

Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

No mutta tuskin täällä sitä vastausta saat silti.

Anonyymi kirjoitti:

No mutta tuskin täällä sitä vastausta saat silti.

Ei ole palsta sellaista varten. Täällä puretaan tuntemuksia tekstiksi, koska se helpottaa hetkellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hänelle on tullut puhuttua, paljonkin.

Kohta ei enää puhuta :(

Anonyymi kirjoitti:

Kohta ei enää puhuta :(

Miksei? :(

Anonyymi kirjoitti:

Miksei? :(

Koska lähen täältä pois.
Jos ei voi oikeesti olla elämässä nii ei sitten.

Todella surullista. Tuollaisesta ei taida päästä kuin pala kerrallaan hyväksyä, että on ok tuntea tunnetta ja on ok olla tunteva ihminen

Mietin kanssa miten tämä kaivattu välillä esittää kilttiä kun ei selkeästikään sellainen ole. Ikään kuin hänen olisi pakko sanoa jotkut tietyt jutut tietyissä väleissä ja menee aivan sekaisin kun käsikirjoitus tipahtaa lattialle ja pitäisi vain puhua mitä on todella meneillään.

Anonyymi kirjoitti:

Todella surullista. Tuollaisesta ei taida päästä kuin pala kerrallaan hyväksyä, että on ok tuntea tunnetta ja on ok olla tunteva ihminen

Kiitos myötätunnosta. Pitää rakentaa aito oma tunne-elämänsä täysin alusta, koska ei ole osannut nimetä erilaisia tunteita, ei myöskään tiennyt, että on lupa tuntea tunteita turvallisesti ja aidosti. Olen luullut lapsesta asti, että vääristä tunteista seuraa aina rangaistus ja siksi pitää olla varuillaan koko ajan.

Tämä on toinen kommenttini tämän lisäksi: ” Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos myötätunnosta. Pitää rakentaa aito oma tunne-elämänsä täysin alusta, koska ei ole osannut nimetä erilaisia tunteita, ei myöskään tiennyt, että on lupa tuntea tunteita turvallisesti ja aidosti. Olen luullut lapsesta asti, että vääristä tunteista seuraa aina rangaistus ja siksi pitää olla varuillaan koko ajan.

Tämä on toinen kommenttini tämän lisäksi: ” Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Lue lisää

Kuulostaa valtavalta työltä.
Miten reagoit, kun tapaat ihmisen, joka ilmaisee itseään ja tunteitaan suoraan?
Pelottaako, inspiroiko, menetkö lukkoon?

Anonyymi kirjoitti:

Mietin kanssa miten tämä kaivattu välillä esittää kilttiä kun ei selkeästikään sellainen ole. Ikään kuin hänen olisi pakko sanoa jotkut tietyt jutut tietyissä väleissä ja menee aivan sekaisin kun käsikirjoitus tipahtaa lattialle ja pitäisi vain puhua mitä on todella meneillään.

Lue lisää

Tähän en osaa sanoa mitään, koska en luokittele ihmisiä itse noin. Voin kyllä olla ristiriitainen viestinnässäni ja lähestymisyritykseni voivat olla kömpelöitä. En ole myöskään ole tehnyt itse sellaisia lähestymisyrityksiä kuin ehkä lapsena jollekin ja aikuisena ehkä yhdelle ihmiselle. Muut ovat aina lähestyneet minua tunneasioissa. Niinpä todellisessa tilanteessa menen helposti kipsiin, pakenen paikalta jne. koska en tosiaan tiedä, miten tilanteessa tulisi toimia. Yritän hakea jotain roolia, mutta en yhtään tiedä, mitä siinä tapahtuu.

Kolmas kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Anonyymi kirjoitti:

Tähän en osaa sanoa mitään, koska en luokittele ihmisiä itse noin. Voin kyllä olla ristiriitainen viestinnässäni ja lähestymisyritykseni voivat olla kömpelöitä. En ole myöskään ole tehnyt itse sellaisia lähestymisyrityksiä kuin ehkä lapsena jollekin ja aikuisena ehkä yhdelle ihmiselle. Muut ovat aina lähestyneet minua tunneasioissa. Niinpä todellisessa tilanteessa menen helposti kipsiin, pakenen paikalta jne. koska en tosiaan tiedä, miten tilanteessa tulisi toimia. Yritän hakea jotain roolia, mutta en yhtään tiedä, mitä siinä tapahtuu.

Kolmas kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Lue lisää

Kuulostaa vaikealta, mutta kun tunnet itsesi noin hyvin, pääset kyllä eteenpäin.
Itse olen jotenkin ankara itselleni, enkä ota usein tosissaan itseäni. Lapsuuteen sekin juontuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa vaikealta, mutta kun tunnet itsesi noin hyvin, pääset kyllä eteenpäin.
Itse olen jotenkin ankara itselleni, enkä ota usein tosissaan itseäni. Lapsuuteen sekin juontuu.

Lue lisää

En tiedä tunnenko itseni hyvin, mutta minun on ollut pakko pohtia, mistä on kyse.
Minulla on tuota samaa ongelmaa myös. Juontuu luottamukseen. En luota keneenkään, enkä ota itseäni myöskään vakavasti. Se, ettei ole kohdeltu hyvin, tekee myöhemminkin sen olon, ettei ansaitse hyvää kohtelua. Odottaa ja ajattelee aina sitä pahinta. Esim. Jos joku antaa minulle lahjan, ahdistun. Ajattelen heti, mitä minulta ollaan vailla seuraavaksi. Tuollaiset haavat osuu pyyteettömyyteen. Se, ettei luota keneenkään, tekee mahdottomaksi suhteissa ja tunteissa heittäytymisen. Pitää aina mielessä sen, että kohta voi paljastua jotain ikävää.

Neljäs kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä tunnenko itseni hyvin, mutta minun on ollut pakko pohtia, mistä on kyse.
Minulla on tuota samaa ongelmaa myös. Juontuu luottamukseen. En luota keneenkään, enkä ota itseäni myöskään vakavasti. Se, ettei ole kohdeltu hyvin, tekee myöhemminkin sen olon, ettei ansaitse hyvää kohtelua. Odottaa ja ajattelee aina sitä pahinta. Esim. Jos joku antaa minulle lahjan, ahdistun. Ajattelen heti, mitä minulta ollaan vailla seuraavaksi. Tuollaiset haavat osuu pyyteettömyyteen. Se, ettei luota keneenkään, tekee mahdottomaksi suhteissa ja tunteissa heittäytymisen. Pitää aina mielessä sen, että kohta voi paljastua jotain ikävää.

Neljäs kommenttini ketjuun, tällä aloitin: ”Kyllä tämä itselleni ainakin on kipeä oppitunti tunteiden käsittelystä…”

Lue lisää

Oppitunti se on ensimmäinenkin.

Juu kävi lähti melkein samoin tein.

Riding to Vanity Fair:
https://youtu.be/-2i5vBJed2w?si=2Gz7U0KeoIEr36Yd

Hän tiesi miten voisi satuttaa ja teki sen.

Mitä se sitten oli?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä se sitten oli?

Se oli vain yritys ymmärtää erilaisesti ajattelevaa ja toimivaa ihmistä! Mutta ymmärtämisestä tuli mahdotonta koska elämääni häirittiin melkein 24/h ja se sai minut voimaan huonosti psyykkisesti,fyysisesti ja taloudellisesti! En ymmärrä sellaista tapaa osoittaa rakkautta, että minun haaveeni unohdettiin kokonaan! Se kaikki oli kuin toistoa huonosta kohtelusta parisuhteessani, jossa koin olevani näkymätön, vailla toisen tarvetta puhua ja toisen tarvetta ymmärtää minua! En jaksa enää yhtään sellaista ihmistä, jonka sosiaaliset taidot ovat yhtä puutteelliset kuin lasteni isällä oli!