Kuntien ja yhtymien tuottamille sosiaali- ja terveyspalveluille piti saada poliitikkojen taannoisissa puheissa ” leveämmät hartiat ” ja pääosin sillä perusteella edellinen Sanna Marinin (sd) hallitus ajoi sote-uudistuksen läpi eduskunnassa hallituspuolueiden edustajien enemmistöllä. Sanna Marinin ja Annika Saarikon sote-"lehmänkaupan" tuloksena syntyi sitten nykyinen järkyttävän kallis sote-hallintomalli, jossa potilas unohdettiin, mutta vastaavasti sote-alueille perustettiin valtavan suuri ja erittäin kallispalkkainen johtoporras.
Mediatietojen mukaan eri hyvinvointialueilla toimii nyt yli 600 sellaista johtajaa, joiden palkka ylittää 100 000 euroa vuodessa ja niiden lisäksi valtavan suuri joukko hyväpalkkaisia poliittisia luottamustoimia. Sote-uudistuksen seurauksena syntyi nykyiset niin sanotut hyvinvointialueet, joiden pohjaksi valittiin Keskustapuolueen ikiaikainen maakuntamalli 21 alueineen, johon mukaan koplattiin SDP:n mantra kaikkien palvelujen julkisen tuottamisen autuudesta. Marinin hallituksen sote-mallissa tavoiteltiin mittavia säästöjä ja kovia sopeutustoimia sote-palveluihin jatkossa.
Kun sitten vuoden 2013 alusta lähdettiin liikkeelle näillä niin sanotuilla "hyvinvointialueilla" (pahoinvointialueilla), niin alueet saivat valtiolta pesämunakseen kaikki ne vero-,valtionosuus- ym. rahat, joilla kunnat, sairaanhoitopiirit ja muut toimijat olivat edellisvuonna samaa toimintaa pyörittäneet. Perustetut hyvinvointialueet joutuivat myös ottamaan liikkeenluovutuksella kaikki soten parissa työskennelleet entisinä työntekijöinä. Samoin sopimukset, lisenssit ja muut rasitteet sekä vuokraamaan toimitilansa kunnilta.
Mutta ei se suuruuden ekonomia näytä riittävän kannattelemaan näitä ns. hyvinvointialueita, kun ne kärvistelevät talousahdingossa ja niillä on jo yhteensä 1,4 miljardin euron alijäämä. Sote-malli oli historiallisen suuri virheratkaisu Marinin/Saarikon hallitukselta, sillä vain parantamalla entistä järjestelmää, meillä olisi ollut hyvä terveysjärjestelmä jo valmiina ja paljon vähemmin kustannuksin.
Mediatietojen mukaan eri hyvinvointialueilla toimii nyt yli 600 sellaista johtajaa, joiden palkka ylittää 100 000 euroa vuodessa ja niiden lisäksi valtavan suuri joukko hyväpalkkaisia poliittisia luottamustoimia. Sote-uudistuksen seurauksena syntyi nykyiset niin sanotut hyvinvointialueet, joiden pohjaksi valittiin Keskustapuolueen ikiaikainen maakuntamalli 21 alueineen, johon mukaan koplattiin SDP:n mantra kaikkien palvelujen julkisen tuottamisen autuudesta. Marinin hallituksen sote-mallissa tavoiteltiin mittavia säästöjä ja kovia sopeutustoimia sote-palveluihin jatkossa.
Kun sitten vuoden 2013 alusta lähdettiin liikkeelle näillä niin sanotuilla "hyvinvointialueilla" (pahoinvointialueilla), niin alueet saivat valtiolta pesämunakseen kaikki ne vero-,valtionosuus- ym. rahat, joilla kunnat, sairaanhoitopiirit ja muut toimijat olivat edellisvuonna samaa toimintaa pyörittäneet. Perustetut hyvinvointialueet joutuivat myös ottamaan liikkeenluovutuksella kaikki soten parissa työskennelleet entisinä työntekijöinä. Samoin sopimukset, lisenssit ja muut rasitteet sekä vuokraamaan toimitilansa kunnilta.
Mutta ei se suuruuden ekonomia näytä riittävän kannattelemaan näitä ns. hyvinvointialueita, kun ne kärvistelevät talousahdingossa ja niillä on jo yhteensä 1,4 miljardin euron alijäämä. Sote-malli oli historiallisen suuri virheratkaisu Marinin/Saarikon hallitukselta, sillä vain parantamalla entistä järjestelmää, meillä olisi ollut hyvä terveysjärjestelmä jo valmiina ja paljon vähemmin kustannuksin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on totta.
Juuri näin.
Sanna Marinin vihervasemmistolainen hallitus tuhosi hyvätuloisia suosivalla sote-uudistuksellaan suomalaisten terveydenhoidon totaalisesti.