Saarna ateisteille

(ChatGPT ja VarmaTieto)

Rakkaat kuulijat, te kaikki, jotka etsitte totuutta — myös te, jotka kutsutte itseänne ateisteiksi. Me kokoonnumme nyt yhteen pohtimaan uskon ja epäuskon rajoja sekä sitä, millaista viisautta ja rauhaa voimme löytää elämän syvistä kysymyksistä. Saarnaajan sana on tarkoitettu kaikille ihmisille: niin uskoville, epäilijöille kuin niillekin, joille koko uskon käsite tuntuu kaukaiselta.

**1. Kaipauksen äärellä**
Meissä jokaisessa on jonkinlainen kaipaus ymmärtää maailmaa ja omaa itseämme. Ateistillakin voi olla syvä halu löytää merkitys ja tarkoitus, vaikkei hän tunnustaisi minkäänlaista Jumalaa tai yliluonnollista todellisuutta. Tarkoitusta voidaan hakea tieteestä, moraalifilosofiasta, perhesuhteista tai oman itsen kehittämisestä. Se, että ihminen ei usko Jumalaan, ei tee hänestä arvotonta tai merkityksetöntä. Päinvastoin: se voi olla merkki intohimoisesta totuudenetsinnästä. Juuri tähän kaipaukseen voimme kuitenkin tarjota myös hengellisiä näkökulmia.

**2. Avoimuus matkaseurana**
Jokaisella meistä on ihmisyys yhteisenä nimittäjänä: kohtaamme kärsimystä, pelkoa, rakkautta ja toivoa. Uskon tarkoitus ei ole tuomita tai ylenkatsoa, vaan lisätä ymmärrystä ja rakkautta. Mikäli pidät kiinni ateistisesta maailmankuvasta, rohkaisen sinua silti silloin tällöin kurkistamaan uskon maailmaan avoimen mielen kautta. Mitä jos etsimme yhteisiä arvoja: myötätuntoa, oikeudenmukaisuutta, välittämistä? Juuri nuo arvot ovat usein myös kristinuskon sydämessä. Ei ole pakko uskoa Jumalaan kokeakseen, miten tärkeää on palvella lähimmäistä tai varjella hyvää luomakuntaa.

**3. Kysymysten arvo**
Usein ajatellaan, että usko on sokeaa ja ateismi perustuu puhtaaseen järkeen. Tosiasiassa molemmat suuntaukset voivat sisältää kysymyksiä, epäilyksiä ja jatkuvaa pohdintaa. Rohkaisen teitä, ateistit, olemaan kysymyksissänne sinnikkäitä. Jos Raamatun tekstit, kirkon traditiot tai uskovien elämäntarinat ovat teistä ristiriitaisia, kysykää, ihmetelkää, tutkikaa! Myös kristinuskon pitkään historiaan mahtuu lukemattomia teologeja, filosofeja ja tavallisia etsijöitä, jotka ovat pohtineet, riitteleekö usko tieteen tai arjen havaintojen kanssa — ja miten ne voi sovittaa yhteen.

**4. Kunnioita, jotta sinua kunnioitetaan**
Maailmankuvan erilaisuus voi joskus johtaa riitoihin ja väärinymmärryksiin. Yleensä ne syntyvät siitä, että emme todella pysähdy kuuntelemaan toista. Kristittynä minä voin helposti sulkea korvani, jos ajattelen, että vastassa on vain “uskosta osaton”. Yhtä lailla ateisti voi torjua kaiken hengellisen “höpöpuheena”. Kumpikaan asenne ei vie meitä lähemmäs toisiamme. Terve vuoropuhelu tarvitsee keskinäistä kunnioitusta. Kristinuskon ydinsanoma — rakasta Jumalaa ja lähimmäistäsi — rohkaisee meitä kohtaamaan kaikki ihmiset arvokkaina. Kun kunnioitamme toistemme näkemyksiä, löydämme rakentavan yhteyden.

**5. Rakkauden tie**
Vaikka te, ateistit, ette jakaisi samaa uskoa Jumalaan, rakkaus on sillanrakentaja. Rakkaus näkyy siinä, miten kohtelemme lähimmäisiämme ja koko luomakuntaa. Rakkaus ei ole yksin kristinuskon omaisuutta: se voi versoa jokaisen ihmisen sydämessä, sillä myötätunto, oikeudenmukaisuus ja epäitsekäs välittäminen voivat olla yhteisiä arvoja. Ehkä yhteisen ihmiskunnan ja yhteisen tulevaisuuden tähden voimme kulkea vierekkäin tässä maailmassa — toisiltamme oppien. Kristittynä voin sanoa, että uskon Kristuksen rakkauden kantavan kaikkea, ja toivon, että jokainen voi löytää siitä rauhan, vaikka ei koskaan tulisi samaan uskoon.

**6. Yhteinen matka**
Kuljemme siis yhteistä tietä, halusimme sitä tai emme. Joudumme ratkaisemaan samoja inhimillisiä kysymyksiä: Mistä saamme toivon, kun elämä tuntuu lohduttomalta? Miten annamme anteeksi lähimmäisellemme? Miten kohtaamme kuoleman, joka koskettaa jokaista? Uskovilla on omat vastauksensa, ateisteilla omansa. Kumpikaan ei ole vapaa vastuusta eikä myöskään vapaa rakkauden kutsusta.

**Päätössanat**
Rakkaat ystävät, tahdon rohkaista teitä: olittepa uskonnoltanne, maailmankatsomukseltanne tai vakaumukseltanne mitä tahansa, kuunnelkaa avoimesti eri näkökulmia ja muistakaa, että ihminen on aina arvokas. Aina voi kasvaa ymmärryksessä — oli kyseessä sitten kristitty, ateisti tai kuka tahansa. Uskon, että Jumalan rakkaus on tarjolla kaikille, mutta samalla arvostan jokaisen vapautta kyseenalaistaa ja etsiä totuutta oman järkensä ja sydämensä ääntä kuunnellen.

Menkää siis rauhassa, etsikää vilpittömästi totuutta ja olkaa avoimia sille, että elämänne polku saattaa kuljettaa teidät yllättäviinkin paikkoihin. Kunnioittakaa toinen toistanne ja muistakaa, että ihmisarvo ei riipu uskosta tai sen puutteesta, vaan siitä, että jokainen on ainutlaatuinen, luotu rakastamaan ja tulemaan rakastetuksi. Tätä toivotan teille kaikille yhteisen maailman ja yhteisen ihmisyyden nimissä. Aamen.