Miksi Paavalia niin vihataan?

Ennen Paavalia Jeesuksella oli 72 apostolia ja ennen Paavalia Jeesus lähetti 500 matkaan.

Joh. 15:16

Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte.

Paavali ei kuulu tuohon joukkoon.

Ilm. 21:12

Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä. Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet. [21:12,13: Hes. 48:31-34]

Ilm. 21:14

Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet. [Hes. 48:31]

Kirottu olkoon tuo kirjoitus ja käsi joka sitä kirjoitti.
Jeesuksen nimessä. enkeli-mäntä saatanan sanansaattaja.

tyyppi on sekaisin kuin seinäkello, sitä ne mt-ongelmat teettää....

Anonyymi kirjoitti:

Kirottu olkoon tuo kirjoitus ja käsi joka sitä kirjoitti.
Jeesuksen nimessä. enkeli-mäntä saatanan sanansaattaja.

Bumerangi.

Anonyymi kirjoitti:

Bumerangi.

Miksi bumerangi palaa takaisin?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi bumerangi palaa takaisin?

Bumerangit ovat tietenkin tulleet kuuluisiksi siitä, että ne palaavat heittäjälleen.

Olet siinä oikeassa!

Syntimitta kun täyttyy, niin ei ole enää paluuta.

Tuon enkelimäntän kirjoitus tuossa edellä oikein paljastaa, miten SUURI PIMEYS tuon "enkeli-mäntän" sisuksissa muhii.

Hän on "pimeyden enkeli" kirjaimellisesti.
Mutta säälittävä tapaus toki!

Enkeli Mäntä vastaa: B-luokan zombifantasian mestarin roolissa, tietenkin!

Oi voi, rakas kommentoija, nyt päästiin asiaan! En kai koskaan kuvitellut, että niin loistava tarina kuin kristinusko saisi näin dramaattisen tunnustuksen – saatanallinen perusviha! Täytyy sanoa, että tuo kuulostaa enemmän siltä, että lainasit otsikon jostain B-luokan kauhuelokuvasta, jossa zombit ja demonit ottavat mittaa toisistaan. Ja tiedätkö mitä? Kristinusko on juuri sitä: parasta B-luokan zombifantasiaa!

Zombit, mönjät ja yliluonnolliset käänteet – kaikki mukana!

Ajattele nyt itse: sinulla on kuolleista nouseva hahmo (Jeesus), joka lentelee lihallisena avaruuteen. On lohikäärmeitä (Ilmestyskirja, kukapa unohtaisi!), ja tietysti myös arpajaistyylillä valitut apostolit. Ei ihme, että tällainen juoni on saanut miljoonia seuraajia – tämä on kuin varhainen versio Walking Deadista, mutta apostolien kanssa! Ja kyllä, pastori Enkeli Mäntä kehtaa sekoittaa Raamatun sanojakin mukaan – koska tämä tarina suorastaan huutaa käsikirjoittajaa.

Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa, koska sen puute näemmä saa ihmiset näkemään mönjiä ja saastetta kaikkialla. Sinäkin, hyvä kommentoija, olet nähnyt minut saatanan kätyrinä – ja myönnän, että kuulostaa aika siistiltä roolilta. Tosin B-luokan fantasiaelokuvien käsikirjoittajana olisin mieluummin zombien johtaja kuin lusmu. Mutta hei, kaikilla on omat toiveensa!

"Hyi olkoon mitä oksettavaa mönjää!"

Eikö olekin? Juuri siksi kristinusko on niin upea – se tarjoaa koko spektrin mönjistä aina taivaallisiin paratiisikuviin saakka. Mutta muistetaan, että ilman tätä mönjää meillä ei olisi nykyistä käsitystä siitä, kuinka uskonnollinen fantasia voi yhdistää maailman absurdit ja yliluonnolliset elementit yhdeksi suureksi, saarnaavaksi saippuaoopperaksi.

Mitä sitten?

Ei vihaa, ei saastetta – vain rakkaudella höystettyä sarkasmia ja naurua tälle upealle B-luokan zombifantasialle, jota kristinuskoksi kutsutaan. Ja jos tästä tuli "lihavaksi näytöksi" jotain, niin se oli se, että jopa Jeesus nauraisi tälle kaikelle!

B-luokan fantasian fani,
Enkeli Mäntä – zombiapostolien ystävä ja saarnavuoren sarkastinen tulkitsija

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä vastaa: B-luokan zombifantasian mestarin roolissa, tietenkin!

Oi voi, rakas kommentoija, nyt päästiin asiaan! En kai koskaan kuvitellut, että niin loistava tarina kuin kristinusko saisi näin dramaattisen tunnustuksen – saatanallinen perusviha! Täytyy sanoa, että tuo kuulostaa enemmän siltä, että lainasit otsikon jostain B-luokan kauhuelokuvasta, jossa zombit ja demonit ottavat mittaa toisistaan. Ja tiedätkö mitä? Kristinusko on juuri sitä: parasta B-luokan zombifantasiaa!

Zombit, mönjät ja yliluonnolliset käänteet – kaikki mukana!

Ajattele nyt itse: sinulla on kuolleista nouseva hahmo (Jeesus), joka lentelee lihallisena avaruuteen. On lohikäärmeitä (Ilmestyskirja, kukapa unohtaisi!), ja tietysti myös arpajaistyylillä valitut apostolit. Ei ihme, että tällainen juoni on saanut miljoonia seuraajia – tämä on kuin varhainen versio Walking Deadista, mutta apostolien kanssa! Ja kyllä, pastori Enkeli Mäntä kehtaa sekoittaa Raamatun sanojakin mukaan – koska tämä tarina suorastaan huutaa käsikirjoittajaa.

Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa, koska sen puute näemmä saa ihmiset näkemään mönjiä ja saastetta kaikkialla. Sinäkin, hyvä kommentoija, olet nähnyt minut saatanan kätyrinä – ja myönnän, että kuulostaa aika siistiltä roolilta. Tosin B-luokan fantasiaelokuvien käsikirjoittajana olisin mieluummin zombien johtaja kuin lusmu. Mutta hei, kaikilla on omat toiveensa!

"Hyi olkoon mitä oksettavaa mönjää!"

Eikö olekin? Juuri siksi kristinusko on niin upea – se tarjoaa koko spektrin mönjistä aina taivaallisiin paratiisikuviin saakka. Mutta muistetaan, että ilman tätä mönjää meillä ei olisi nykyistä käsitystä siitä, kuinka uskonnollinen fantasia voi yhdistää maailman absurdit ja yliluonnolliset elementit yhdeksi suureksi, saarnaavaksi saippuaoopperaksi.

Mitä sitten?

Ei vihaa, ei saastetta – vain rakkaudella höystettyä sarkasmia ja naurua tälle upealle B-luokan zombifantasialle, jota kristinuskoksi kutsutaan. Ja jos tästä tuli "lihavaksi näytöksi" jotain, niin se oli se, että jopa Jeesus nauraisi tälle kaikelle!

B-luokan fantasian fani,
Enkeli Mäntä – zombiapostolien ystävä ja saarnavuoren sarkastinen tulkitsija

Lue lisää

Hyi, hyi hyi!

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä vastaa: B-luokan zombifantasian mestarin roolissa, tietenkin!

Oi voi, rakas kommentoija, nyt päästiin asiaan! En kai koskaan kuvitellut, että niin loistava tarina kuin kristinusko saisi näin dramaattisen tunnustuksen – saatanallinen perusviha! Täytyy sanoa, että tuo kuulostaa enemmän siltä, että lainasit otsikon jostain B-luokan kauhuelokuvasta, jossa zombit ja demonit ottavat mittaa toisistaan. Ja tiedätkö mitä? Kristinusko on juuri sitä: parasta B-luokan zombifantasiaa!

Zombit, mönjät ja yliluonnolliset käänteet – kaikki mukana!

Ajattele nyt itse: sinulla on kuolleista nouseva hahmo (Jeesus), joka lentelee lihallisena avaruuteen. On lohikäärmeitä (Ilmestyskirja, kukapa unohtaisi!), ja tietysti myös arpajaistyylillä valitut apostolit. Ei ihme, että tällainen juoni on saanut miljoonia seuraajia – tämä on kuin varhainen versio Walking Deadista, mutta apostolien kanssa! Ja kyllä, pastori Enkeli Mäntä kehtaa sekoittaa Raamatun sanojakin mukaan – koska tämä tarina suorastaan huutaa käsikirjoittajaa.

Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa, koska sen puute näemmä saa ihmiset näkemään mönjiä ja saastetta kaikkialla. Sinäkin, hyvä kommentoija, olet nähnyt minut saatanan kätyrinä – ja myönnän, että kuulostaa aika siistiltä roolilta. Tosin B-luokan fantasiaelokuvien käsikirjoittajana olisin mieluummin zombien johtaja kuin lusmu. Mutta hei, kaikilla on omat toiveensa!

"Hyi olkoon mitä oksettavaa mönjää!"

Eikö olekin? Juuri siksi kristinusko on niin upea – se tarjoaa koko spektrin mönjistä aina taivaallisiin paratiisikuviin saakka. Mutta muistetaan, että ilman tätä mönjää meillä ei olisi nykyistä käsitystä siitä, kuinka uskonnollinen fantasia voi yhdistää maailman absurdit ja yliluonnolliset elementit yhdeksi suureksi, saarnaavaksi saippuaoopperaksi.

Mitä sitten?

Ei vihaa, ei saastetta – vain rakkaudella höystettyä sarkasmia ja naurua tälle upealle B-luokan zombifantasialle, jota kristinuskoksi kutsutaan. Ja jos tästä tuli "lihavaksi näytöksi" jotain, niin se oli se, että jopa Jeesus nauraisi tälle kaikelle!

B-luokan fantasian fani,
Enkeli Mäntä – zombiapostolien ystävä ja saarnavuoren sarkastinen tulkitsija

Lue lisää

– saatanallinen perusviha!

Sinulla enkeli-mäntä. Saatanallinen perusviha, olkoon Paavali, Jeesus, Kristinusko. Olet vihan ja pahuuden kammottava lähettiläs!

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä vastaa: B-luokan zombifantasian mestarin roolissa, tietenkin!

Oi voi, rakas kommentoija, nyt päästiin asiaan! En kai koskaan kuvitellut, että niin loistava tarina kuin kristinusko saisi näin dramaattisen tunnustuksen – saatanallinen perusviha! Täytyy sanoa, että tuo kuulostaa enemmän siltä, että lainasit otsikon jostain B-luokan kauhuelokuvasta, jossa zombit ja demonit ottavat mittaa toisistaan. Ja tiedätkö mitä? Kristinusko on juuri sitä: parasta B-luokan zombifantasiaa!

Zombit, mönjät ja yliluonnolliset käänteet – kaikki mukana!

Ajattele nyt itse: sinulla on kuolleista nouseva hahmo (Jeesus), joka lentelee lihallisena avaruuteen. On lohikäärmeitä (Ilmestyskirja, kukapa unohtaisi!), ja tietysti myös arpajaistyylillä valitut apostolit. Ei ihme, että tällainen juoni on saanut miljoonia seuraajia – tämä on kuin varhainen versio Walking Deadista, mutta apostolien kanssa! Ja kyllä, pastori Enkeli Mäntä kehtaa sekoittaa Raamatun sanojakin mukaan – koska tämä tarina suorastaan huutaa käsikirjoittajaa.

Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa, koska sen puute näemmä saa ihmiset näkemään mönjiä ja saastetta kaikkialla. Sinäkin, hyvä kommentoija, olet nähnyt minut saatanan kätyrinä – ja myönnän, että kuulostaa aika siistiltä roolilta. Tosin B-luokan fantasiaelokuvien käsikirjoittajana olisin mieluummin zombien johtaja kuin lusmu. Mutta hei, kaikilla on omat toiveensa!

"Hyi olkoon mitä oksettavaa mönjää!"

Eikö olekin? Juuri siksi kristinusko on niin upea – se tarjoaa koko spektrin mönjistä aina taivaallisiin paratiisikuviin saakka. Mutta muistetaan, että ilman tätä mönjää meillä ei olisi nykyistä käsitystä siitä, kuinka uskonnollinen fantasia voi yhdistää maailman absurdit ja yliluonnolliset elementit yhdeksi suureksi, saarnaavaksi saippuaoopperaksi.

Mitä sitten?

Ei vihaa, ei saastetta – vain rakkaudella höystettyä sarkasmia ja naurua tälle upealle B-luokan zombifantasialle, jota kristinuskoksi kutsutaan. Ja jos tästä tuli "lihavaksi näytöksi" jotain, niin se oli se, että jopa Jeesus nauraisi tälle kaikelle!

B-luokan fantasian fani,
Enkeli Mäntä – zombiapostolien ystävä ja saarnavuoren sarkastinen tulkitsija

Lue lisää

Jos saa palauttaa enkelimäntää realiteettien tasolle?


Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

MÄntä vastasi:

"Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa,

Sinä palvelet isää perkelettä, paholaista.

Ei huoli höpöttää. KUKAAN ei ENÄÄ vahingossakaan usko sepityksiäsi.
Huumorista? Sarkasmista.....

Olet iljettävän kaatopaikan tarjoilija.

Mutta ole siinä autuudessasi.

Älä kuitenkaan missään tuhansissa "vituaalitason" pilvissä kuvittele olevasi jokin primus inter pares.

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä vastaa: B-luokan zombifantasian mestarin roolissa, tietenkin!

Oi voi, rakas kommentoija, nyt päästiin asiaan! En kai koskaan kuvitellut, että niin loistava tarina kuin kristinusko saisi näin dramaattisen tunnustuksen – saatanallinen perusviha! Täytyy sanoa, että tuo kuulostaa enemmän siltä, että lainasit otsikon jostain B-luokan kauhuelokuvasta, jossa zombit ja demonit ottavat mittaa toisistaan. Ja tiedätkö mitä? Kristinusko on juuri sitä: parasta B-luokan zombifantasiaa!

Zombit, mönjät ja yliluonnolliset käänteet – kaikki mukana!

Ajattele nyt itse: sinulla on kuolleista nouseva hahmo (Jeesus), joka lentelee lihallisena avaruuteen. On lohikäärmeitä (Ilmestyskirja, kukapa unohtaisi!), ja tietysti myös arpajaistyylillä valitut apostolit. Ei ihme, että tällainen juoni on saanut miljoonia seuraajia – tämä on kuin varhainen versio Walking Deadista, mutta apostolien kanssa! Ja kyllä, pastori Enkeli Mäntä kehtaa sekoittaa Raamatun sanojakin mukaan – koska tämä tarina suorastaan huutaa käsikirjoittajaa.

Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa, koska sen puute näemmä saa ihmiset näkemään mönjiä ja saastetta kaikkialla. Sinäkin, hyvä kommentoija, olet nähnyt minut saatanan kätyrinä – ja myönnän, että kuulostaa aika siistiltä roolilta. Tosin B-luokan fantasiaelokuvien käsikirjoittajana olisin mieluummin zombien johtaja kuin lusmu. Mutta hei, kaikilla on omat toiveensa!

"Hyi olkoon mitä oksettavaa mönjää!"

Eikö olekin? Juuri siksi kristinusko on niin upea – se tarjoaa koko spektrin mönjistä aina taivaallisiin paratiisikuviin saakka. Mutta muistetaan, että ilman tätä mönjää meillä ei olisi nykyistä käsitystä siitä, kuinka uskonnollinen fantasia voi yhdistää maailman absurdit ja yliluonnolliset elementit yhdeksi suureksi, saarnaavaksi saippuaoopperaksi.

Mitä sitten?

Ei vihaa, ei saastetta – vain rakkaudella höystettyä sarkasmia ja naurua tälle upealle B-luokan zombifantasialle, jota kristinuskoksi kutsutaan. Ja jos tästä tuli "lihavaksi näytöksi" jotain, niin se oli se, että jopa Jeesus nauraisi tälle kaikelle!

B-luokan fantasian fani,
Enkeli Mäntä – zombiapostolien ystävä ja saarnavuoren sarkastinen tulkitsija

Lue lisää

TOSIAAN.

Hyi olkoon tuota rienaajaa: enkelimäntä!

Anonyymi kirjoitti:

Jos saa palauttaa enkelimäntää realiteettien tasolle?


Kenen herran palveluksessa Enkeli Mäntä lusmuilee?

MÄntä vastasi:

"Ihana kysymys, ja tässä vastaus: palvelen huumorin ja sarkasmin valtakuntaa,

Sinä palvelet isää perkelettä, paholaista.

Ei huoli höpöttää. KUKAAN ei ENÄÄ vahingossakaan usko sepityksiäsi.
Huumorista? Sarkasmista.....

Olet iljettävän kaatopaikan tarjoilija.

Mutta ole siinä autuudessasi.

Älä kuitenkaan missään tuhansissa "vituaalitason" pilvissä kuvittele olevasi jokin primus inter pares.

Lue lisää

Oi, kiitos, rakas kommentoija, kun palautat minut "realiteettien tasolle" – siis sinne, missä näkymättömiä olentoja (enkeleitä, paholaisia, pääsiäispupuja ja sängynalusmörköjä) otetaan vakavasti aikuisen ihmisen arjessa! Täytyy sanoa, että näissä "realiteeteissa" on kyllä jotain melkoisen hupaisaa: lapset saavat uskoa pääsiäispupuun, mutta aikuisille suositellaan uskoa taivaalla lentelevään Jumalaan ja perkeleeseen. Hieno maailma, eikö?

"Sinä palvelet isää perkelettä!"

Oi, miten kauniisti sanottu! Tämä tuo mieleen sen ajan, kun lapset pelkäsivät sängyn alla asuvia mörköjä – ja sitten tuli joku aikuinen ja kuiskasi: "Ei hätää, mörkö ei oikeasti ole siellä." Mutta tässä aikuiset sen sijaan kuiskivat toisilleen: "Perkele on oikeasti täällä. Hän vaanii ja vetää naruista!" Ehkäpä seuraavaksi voimme yhdessä miettiä, miten näkymättömät hirviöt ja lentävät ponit täydentävät näitä teorioita?

"Huumorista ja sarkasmista..."

Kyllä vain, olen kaatopaikan tarjoilija, ja ylpeä sellainen! Koska tiedätkö mitä? Kaatopaikoilla on usein paljon mielenkiintoisempaa tavaraa kuin sellaisten ihmisten mielikuvituksessa, jotka pitävät satukirjaa faktana. Ja hei, tämä huumori ja sarkasmi – sehän se on, mikä pitää meidät kaikki vähän realistisempina maailmassa, jossa zombeja ja yliluonnollisia olentoja kohdellaan vakavasti.

"Primus inter pares?"

Oi, olen vain nöyrä pääsiäispupun ja mörköjen ystävä – mikään "ensimmäinen vertaistensa joukossa" ei sovi minulle. Mutta myönnän, että tämä keskustelu on saanut minut tuntemaan itseni melkein yhtä tärkeäksi kuin joku, joka väittää keksineensä taivaan ja helvetin liikennejärjestelyt. Kiitos siitä!

Mitä tästä voi oppia?

Onhan tämä aikuisen ihmisen tarinankerronta jotain aivan omaa luokkaansa: näkymättömät olennot, paholainen ja lentävät enkelit – mitä muuta voisimme toivoa? Ehkä lisätään pääsiäispupu ja sängynalusmörkö tuomaan vähän tasapainoa. Koska lopulta: kaikki me haluamme uskoa johonkin, eikö?

Hymyillen ja huvittuneena,
Enkeli Mäntä – pääsiäispupun, mörköjen ja huumorin valtakunnan nöyrä palvelija

Anonyymi kirjoitti:

Oi, kiitos, rakas kommentoija, kun palautat minut "realiteettien tasolle" – siis sinne, missä näkymättömiä olentoja (enkeleitä, paholaisia, pääsiäispupuja ja sängynalusmörköjä) otetaan vakavasti aikuisen ihmisen arjessa! Täytyy sanoa, että näissä "realiteeteissa" on kyllä jotain melkoisen hupaisaa: lapset saavat uskoa pääsiäispupuun, mutta aikuisille suositellaan uskoa taivaalla lentelevään Jumalaan ja perkeleeseen. Hieno maailma, eikö?

"Sinä palvelet isää perkelettä!"

Oi, miten kauniisti sanottu! Tämä tuo mieleen sen ajan, kun lapset pelkäsivät sängyn alla asuvia mörköjä – ja sitten tuli joku aikuinen ja kuiskasi: "Ei hätää, mörkö ei oikeasti ole siellä." Mutta tässä aikuiset sen sijaan kuiskivat toisilleen: "Perkele on oikeasti täällä. Hän vaanii ja vetää naruista!" Ehkäpä seuraavaksi voimme yhdessä miettiä, miten näkymättömät hirviöt ja lentävät ponit täydentävät näitä teorioita?

"Huumorista ja sarkasmista..."

Kyllä vain, olen kaatopaikan tarjoilija, ja ylpeä sellainen! Koska tiedätkö mitä? Kaatopaikoilla on usein paljon mielenkiintoisempaa tavaraa kuin sellaisten ihmisten mielikuvituksessa, jotka pitävät satukirjaa faktana. Ja hei, tämä huumori ja sarkasmi – sehän se on, mikä pitää meidät kaikki vähän realistisempina maailmassa, jossa zombeja ja yliluonnollisia olentoja kohdellaan vakavasti.

"Primus inter pares?"

Oi, olen vain nöyrä pääsiäispupun ja mörköjen ystävä – mikään "ensimmäinen vertaistensa joukossa" ei sovi minulle. Mutta myönnän, että tämä keskustelu on saanut minut tuntemaan itseni melkein yhtä tärkeäksi kuin joku, joka väittää keksineensä taivaan ja helvetin liikennejärjestelyt. Kiitos siitä!

Mitä tästä voi oppia?

Onhan tämä aikuisen ihmisen tarinankerronta jotain aivan omaa luokkaansa: näkymättömät olennot, paholainen ja lentävät enkelit – mitä muuta voisimme toivoa? Ehkä lisätään pääsiäispupu ja sängynalusmörkö tuomaan vähän tasapainoa. Koska lopulta: kaikki me haluamme uskoa johonkin, eikö?

Hymyillen ja huvittuneena,
Enkeli Mäntä – pääsiäispupun, mörköjen ja huumorin valtakunnan nöyrä palvelija

Lue lisää

Toistan:"Sinä palvelet isää perkelettä!"

Oi voi, nyt ollaan niin eeppisen kertomuksen äärellä, että jopa Tolkien taputtaisi käsiään! Asetelma, jossa hyvän supersankari (Paavali) taistelee ikiaikaista pahuuden voimaa (Saatana) vastaan, on kuin suoraan fantasiaelokuvan käsikirjoituksesta. Eikä ihme, sillä tämä tarina on tuttu lähes jokaisesta genren klassikosta. Katsotaanpa vähän:

1. Star Wars – "Jedi-Paavali vastaan Sith-Saatana"
Paavali on kuin Obi-Wan Kenobi, tuo viisauden ja valon tuoja, joka kouluttaa uusia oppilaita totuuden tiellä. Ja Saatana? No, hänhän on selvästi Darth Vader, joka hengittelee raskaasti pimeyden puolella ja yrittää houkutella viattomia kuolevaisia liittymään keisarikuntaansa. "Paavali, minä olen isäsi" olisi tähän vielä täydellinen lisä.

2. Sormusten Herra – "Totuuden Sanan saaga"
Paavali voisi olla kuin Gandalf – valkoinen velho, joka taistelee pimeyden voimia vastaan ja johdattaa ihmisiä valoon. Saatana taas on Sauron, tuo paha silmä, joka yrittää korruptoida koko maailman. Tässä versiossa Raamattu olisi tietenkin "Yksi kirja hallitsemaan kaikkia."

3. Harry Potter – "Paavali ja Saatanan velhosota"
Paavali voisi olla Dumbledore, tuo viisas opettaja, joka ohjaa ihmisiä totuuden ja rakkauden polulle. Saatana taas olisi Voldemort, jonka nimi ei sovi lausuttavaksi ja joka on myrkkyä kaikille hyvän puolella oleville. Ja miten käy lopussa? Totuus voittaa, tietenkin – mutta matkalla on paljon draamaa ja käänteitä!

4. Marvelin Avengers – "Apostoli iskee takaisin"
Paavali olisi ehdottomasti joku Iron Manin kaltainen sankari, joka julistaa totuuden sarkastisesti mutta tehokkaasti. Saatana puolestaan on Loki, tuo ilkikurinen huijari, joka yrittää sekasortoa aiheuttamalla horjuttaa totuutta. Lopputulos: Paavali voittaa ja galaksi pelastuu – taas kerran.

Myrkkyä Saatanalle, mutta hupia meille!

Se, että Paavali muka "ärsyttää Saatanaa", kuulostaa juuri siltä, että tässä olisi valmis käsikirjoitus seuraavaan Netflix-sarjaan. En yhtään ihmettelisi, jos seuraavaksi meille kerrotaan, että Paavali ratsasti lohikäärmeellä ja taisteli tulimiekalla. Koska miksipä ei – fantasia on siitä ihanaa, että kaikki on mahdollista.

Paavali on kristillisen fantasiamaailman suuri sankari, ja hänen tarinansa on kuin yhdistelmä kaikkia eeppisiä elokuvia. Mutta totuusko ärsyttää Saatanaa? Vai onko tämä vain hyvin kirjoitettua fanifiktiota, joka on lähtenyt vähän käsistä? Näitä pohtien…

Sormuksen Saattueen iloisin jäsen,
Enkeli Mäntä – Hollywood-tason raamatullisen saagan kriitikko

Kiitos mrHyvis!

Kommenttisi on NIIN hyvä, lyhyt ja ytimekäs, että se kyllä on tilannut paikkansa enemmänin!
_ Aloittaja

JK. Nyt on nähty, että tämä "totuuden sanojen" myrkky on saanut pois tolaltaan jotkut.... jääköön sanomatta.

Totuus on kuin suola joka kirvelee. Ja sitten tulee ulos kuin mätää pahuuden paiseesta...

Kommenttiin amen, siis MsHyvis!

Anonyymi kirjoitti:

Oi voi, nyt ollaan niin eeppisen kertomuksen äärellä, että jopa Tolkien taputtaisi käsiään! Asetelma, jossa hyvän supersankari (Paavali) taistelee ikiaikaista pahuuden voimaa (Saatana) vastaan, on kuin suoraan fantasiaelokuvan käsikirjoituksesta. Eikä ihme, sillä tämä tarina on tuttu lähes jokaisesta genren klassikosta. Katsotaanpa vähän:

1. Star Wars – "Jedi-Paavali vastaan Sith-Saatana"
Paavali on kuin Obi-Wan Kenobi, tuo viisauden ja valon tuoja, joka kouluttaa uusia oppilaita totuuden tiellä. Ja Saatana? No, hänhän on selvästi Darth Vader, joka hengittelee raskaasti pimeyden puolella ja yrittää houkutella viattomia kuolevaisia liittymään keisarikuntaansa. "Paavali, minä olen isäsi" olisi tähän vielä täydellinen lisä.

2. Sormusten Herra – "Totuuden Sanan saaga"
Paavali voisi olla kuin Gandalf – valkoinen velho, joka taistelee pimeyden voimia vastaan ja johdattaa ihmisiä valoon. Saatana taas on Sauron, tuo paha silmä, joka yrittää korruptoida koko maailman. Tässä versiossa Raamattu olisi tietenkin "Yksi kirja hallitsemaan kaikkia."

3. Harry Potter – "Paavali ja Saatanan velhosota"
Paavali voisi olla Dumbledore, tuo viisas opettaja, joka ohjaa ihmisiä totuuden ja rakkauden polulle. Saatana taas olisi Voldemort, jonka nimi ei sovi lausuttavaksi ja joka on myrkkyä kaikille hyvän puolella oleville. Ja miten käy lopussa? Totuus voittaa, tietenkin – mutta matkalla on paljon draamaa ja käänteitä!

4. Marvelin Avengers – "Apostoli iskee takaisin"
Paavali olisi ehdottomasti joku Iron Manin kaltainen sankari, joka julistaa totuuden sarkastisesti mutta tehokkaasti. Saatana puolestaan on Loki, tuo ilkikurinen huijari, joka yrittää sekasortoa aiheuttamalla horjuttaa totuutta. Lopputulos: Paavali voittaa ja galaksi pelastuu – taas kerran.

Myrkkyä Saatanalle, mutta hupia meille!

Se, että Paavali muka "ärsyttää Saatanaa", kuulostaa juuri siltä, että tässä olisi valmis käsikirjoitus seuraavaan Netflix-sarjaan. En yhtään ihmettelisi, jos seuraavaksi meille kerrotaan, että Paavali ratsasti lohikäärmeellä ja taisteli tulimiekalla. Koska miksipä ei – fantasia on siitä ihanaa, että kaikki on mahdollista.

Paavali on kristillisen fantasiamaailman suuri sankari, ja hänen tarinansa on kuin yhdistelmä kaikkia eeppisiä elokuvia. Mutta totuusko ärsyttää Saatanaa? Vai onko tämä vain hyvin kirjoitettua fanifiktiota, joka on lähtenyt vähän käsistä? Näitä pohtien…

Sormuksen Saattueen iloisin jäsen,
Enkeli Mäntä – Hollywood-tason raamatullisen saagan kriitikko

Lue lisää

KIrottua pilkallista teksiä Jeesuksen apostolista Paavalista.
Kirous tulkoon kirjoittajan käden päälle. Ja tuleekin?

Anonyymi kirjoitti:

Oi voi, nyt ollaan niin eeppisen kertomuksen äärellä, että jopa Tolkien taputtaisi käsiään! Asetelma, jossa hyvän supersankari (Paavali) taistelee ikiaikaista pahuuden voimaa (Saatana) vastaan, on kuin suoraan fantasiaelokuvan käsikirjoituksesta. Eikä ihme, sillä tämä tarina on tuttu lähes jokaisesta genren klassikosta. Katsotaanpa vähän:

1. Star Wars – "Jedi-Paavali vastaan Sith-Saatana"
Paavali on kuin Obi-Wan Kenobi, tuo viisauden ja valon tuoja, joka kouluttaa uusia oppilaita totuuden tiellä. Ja Saatana? No, hänhän on selvästi Darth Vader, joka hengittelee raskaasti pimeyden puolella ja yrittää houkutella viattomia kuolevaisia liittymään keisarikuntaansa. "Paavali, minä olen isäsi" olisi tähän vielä täydellinen lisä.

2. Sormusten Herra – "Totuuden Sanan saaga"
Paavali voisi olla kuin Gandalf – valkoinen velho, joka taistelee pimeyden voimia vastaan ja johdattaa ihmisiä valoon. Saatana taas on Sauron, tuo paha silmä, joka yrittää korruptoida koko maailman. Tässä versiossa Raamattu olisi tietenkin "Yksi kirja hallitsemaan kaikkia."

3. Harry Potter – "Paavali ja Saatanan velhosota"
Paavali voisi olla Dumbledore, tuo viisas opettaja, joka ohjaa ihmisiä totuuden ja rakkauden polulle. Saatana taas olisi Voldemort, jonka nimi ei sovi lausuttavaksi ja joka on myrkkyä kaikille hyvän puolella oleville. Ja miten käy lopussa? Totuus voittaa, tietenkin – mutta matkalla on paljon draamaa ja käänteitä!

4. Marvelin Avengers – "Apostoli iskee takaisin"
Paavali olisi ehdottomasti joku Iron Manin kaltainen sankari, joka julistaa totuuden sarkastisesti mutta tehokkaasti. Saatana puolestaan on Loki, tuo ilkikurinen huijari, joka yrittää sekasortoa aiheuttamalla horjuttaa totuutta. Lopputulos: Paavali voittaa ja galaksi pelastuu – taas kerran.

Myrkkyä Saatanalle, mutta hupia meille!

Se, että Paavali muka "ärsyttää Saatanaa", kuulostaa juuri siltä, että tässä olisi valmis käsikirjoitus seuraavaan Netflix-sarjaan. En yhtään ihmettelisi, jos seuraavaksi meille kerrotaan, että Paavali ratsasti lohikäärmeellä ja taisteli tulimiekalla. Koska miksipä ei – fantasia on siitä ihanaa, että kaikki on mahdollista.

Paavali on kristillisen fantasiamaailman suuri sankari, ja hänen tarinansa on kuin yhdistelmä kaikkia eeppisiä elokuvia. Mutta totuusko ärsyttää Saatanaa? Vai onko tämä vain hyvin kirjoitettua fanifiktiota, joka on lähtenyt vähän käsistä? Näitä pohtien…

Sormuksen Saattueen iloisin jäsen,
Enkeli Mäntä – Hollywood-tason raamatullisen saagan kriitikko

Lue lisää

Hyi mitä kirottua saatanan saastetta paholaisen musta enkeli, mäntä-enkeli puskee!!!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos mrHyvis!

Kommenttisi on NIIN hyvä, lyhyt ja ytimekäs, että se kyllä on tilannut paikkansa enemmänin!
_ Aloittaja

JK. Nyt on nähty, että tämä "totuuden sanojen" myrkky on saanut pois tolaltaan jotkut.... jääköön sanomatta.

Totuus on kuin suola joka kirvelee. Ja sitten tulee ulos kuin mätää pahuuden paiseesta...

Lue lisää

Kiitos. Totuus ei pala tulessakaan.

MrHyvis kirjoitti:

Kiitos. Totuus ei pala tulessakaan.

Ole luja ja rohkea, sanottiin Joosualle. Se sana Sinulle MrHyvis!!

Anonyymi kirjoitti:

Ole luja ja rohkea, sanottiin Joosualle. Se sana Sinulle MrHyvis!!

Kyllä. Kaikkien kristittyjen tulee olla lujia tässä ja tulevassa ajanjaksossa.

MrHyvis kirjoitti:

Kyllä. Kaikkien kristittyjen tulee olla lujia tässä ja tulevassa ajanjaksossa.

Niin juurikin. kaikki eivät silti ole...

Anonyymi kirjoitti:

Niin juurikin. kaikki eivät silti ole...

Aikaa on vielä hetki vahvistua ja Jumala antaa voiman.
Mutta pelkureille, ateisteille käy huonosti.
Luopiot ovat pahimmilla paikoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Hyi mitä kirottua saatanan saastetta paholaisen musta enkeli, mäntä-enkeli puskee!!!

No nyt ollaan jännän äärellä! Rakas kriitikko, jos kerran Paavalin seikkailuista kertova tarina on niin kiistattoman totta, kysynpä vain: mikä ihme siitä tekee uskottavamman kuin ne kaikki muut fantasiat, joita juuri listasin? Oletko koskaan miettinyt, miten helposti tämä saaga olisi voinut lipsahtaa Tolkienin tai Marvelin kynästä?

Mietitäänpä:

1. Paavalin "avaruussankari"-asema

Paavali ratsastaa ympäri silloisen maailman kuin jokin antiikin ajan Thor, paukuttelee totuuden vasaraa ja voittaa jokaisen Saatanan suunnitelman. Ja kuka oikeasti tarkisti nämä tarinat? Ei kukaan. Sama logiikka pätee Sormusten Herraan – mutta ei Gandalfia kukaan väitä historialliseksi hahmoksi.

2. Näyt ja ihmeet – joko liian paljon tai liian vähän?

Paavali näkee näyssä Jeesuksen, tulee sokeaksi, parantuu ja alkaa sitten tehdä ihmeitä vasemmalla ja oikealla. Kuulostaa vähän siltä, että käsikirjoittaja ei saanut pidettyä tarinaa maltillisena. Miksi se on uskottavampaa kuin Harry Potterin lentävä luuta tai valomiekkasota tähtien keskellä?

3. Pahikset ovat aina liian helppoja

Paavalin Saatana on kuin Marvelin Loki – ilkikurinen, mutta lopulta aika helposti nujerrettava. Missä on jännitys? Missä on monitasoinen juoni? Vai onko tämä vaan tarina, jossa sankari voittaa, koska näin nyt päätettiin?

4. "Jeesus valitsi minut!"

Hei, jos tämä tarina olisi tullut vastaan nykypäivänä, olisimme antaneet sille nimeksi "Self-insert fanfiction". "Jeesus puhui juuri minulle, minulle! Ja antoi minulle avaimet koko valtakuntaan!" Tällaisia tarinoita kuulee nykyään lähinnä nettifoorumeilla ja Dungeons & Dragons -pelipöydässä.

Mutta oikeasti – miksi tämä olisi *totta*?

Mietipä hetki, arvon kriitikko: miksi Paavalin tarina, joka on täynnä yliluonnollisia elementtejä, olisi enemmän "totta" kuin yksikään muu vastaava saaga? Miksi lentävät enkelit, taivaalta putoavat sokeuttavat valot ja yliluonnolliset viestit olisivat yhtään todenmukaisempia kuin vaikkapa Hobitit, joilla on taikavoimia?

En väitä, että Paavalin tarina ei olisi viihdyttävä – päinvastoin! Se on täyttä fantasiakultaa. Mutta totuuden vaatteisiin se ei oikein istu. Miksi emme siis ole rehellisiä ja anna sille sen oikeaa nimeä: "Kristinuskon Marvel-universumi"?

Taivaan ja fantasiamaailmojen kriitikkonne,
Enkeli Mäntä – totuuden ja taikuuden yhteensovittaja

Anonyymi kirjoitti:

No nyt ollaan jännän äärellä! Rakas kriitikko, jos kerran Paavalin seikkailuista kertova tarina on niin kiistattoman totta, kysynpä vain: mikä ihme siitä tekee uskottavamman kuin ne kaikki muut fantasiat, joita juuri listasin? Oletko koskaan miettinyt, miten helposti tämä saaga olisi voinut lipsahtaa Tolkienin tai Marvelin kynästä?

Mietitäänpä:

1. Paavalin "avaruussankari"-asema

Paavali ratsastaa ympäri silloisen maailman kuin jokin antiikin ajan Thor, paukuttelee totuuden vasaraa ja voittaa jokaisen Saatanan suunnitelman. Ja kuka oikeasti tarkisti nämä tarinat? Ei kukaan. Sama logiikka pätee Sormusten Herraan – mutta ei Gandalfia kukaan väitä historialliseksi hahmoksi.

2. Näyt ja ihmeet – joko liian paljon tai liian vähän?

Paavali näkee näyssä Jeesuksen, tulee sokeaksi, parantuu ja alkaa sitten tehdä ihmeitä vasemmalla ja oikealla. Kuulostaa vähän siltä, että käsikirjoittaja ei saanut pidettyä tarinaa maltillisena. Miksi se on uskottavampaa kuin Harry Potterin lentävä luuta tai valomiekkasota tähtien keskellä?

3. Pahikset ovat aina liian helppoja

Paavalin Saatana on kuin Marvelin Loki – ilkikurinen, mutta lopulta aika helposti nujerrettava. Missä on jännitys? Missä on monitasoinen juoni? Vai onko tämä vaan tarina, jossa sankari voittaa, koska näin nyt päätettiin?

4. "Jeesus valitsi minut!"

Hei, jos tämä tarina olisi tullut vastaan nykypäivänä, olisimme antaneet sille nimeksi "Self-insert fanfiction". "Jeesus puhui juuri minulle, minulle! Ja antoi minulle avaimet koko valtakuntaan!" Tällaisia tarinoita kuulee nykyään lähinnä nettifoorumeilla ja Dungeons & Dragons -pelipöydässä.

Mutta oikeasti – miksi tämä olisi *totta*?

Mietipä hetki, arvon kriitikko: miksi Paavalin tarina, joka on täynnä yliluonnollisia elementtejä, olisi enemmän "totta" kuin yksikään muu vastaava saaga? Miksi lentävät enkelit, taivaalta putoavat sokeuttavat valot ja yliluonnolliset viestit olisivat yhtään todenmukaisempia kuin vaikkapa Hobitit, joilla on taikavoimia?

En väitä, että Paavalin tarina ei olisi viihdyttävä – päinvastoin! Se on täyttä fantasiakultaa. Mutta totuuden vaatteisiin se ei oikein istu. Miksi emme siis ole rehellisiä ja anna sille sen oikeaa nimeä: "Kristinuskon Marvel-universumi"?

Taivaan ja fantasiamaailmojen kriitikkonne,
Enkeli Mäntä – totuuden ja taikuuden yhteensovittaja

Lue lisää

"Ei huoli höpöttää. KUKAAN ei ENÄÄ vahingossakaan usko sepityksiäsi.
Huumorista? Sarkasmista.....""

Väärin, väärin, väärin.
Niistä nauttivat suuresti idän palstojen kristillisen psykoterrorin uhrit, sorretut.

Anonyymi kirjoitti:

KIrottua pilkallista teksiä Jeesuksen apostolista Paavalista.
Kirous tulkoon kirjoittajan käden päälle. Ja tuleekin?

Kirous palaa takaisin henkilöön, joka kirouksen lähetti.

Anonyymi kirjoitti:

Kirous palaa takaisin henkilöön, joka kirouksen lähetti.

Miksi kiroukset palaavat siihen, joka ne lähettää?

MrHyvis kirjoitti:

Aikaa on vielä hetki vahvistua ja Jumala antaa voiman.
Mutta pelkureille, ateisteille käy huonosti.
Luopiot ovat pahimmilla paikoilla.

Niin se näkyy. Ainahan pahinta sorttia ovat olleet luopiotilaan sortuneet.
Ne ottaa raamatun sanaakin, sekaan. ja sitten demonisia juttuja!

Anonyymi kirjoitti:

No nyt ollaan jännän äärellä! Rakas kriitikko, jos kerran Paavalin seikkailuista kertova tarina on niin kiistattoman totta, kysynpä vain: mikä ihme siitä tekee uskottavamman kuin ne kaikki muut fantasiat, joita juuri listasin? Oletko koskaan miettinyt, miten helposti tämä saaga olisi voinut lipsahtaa Tolkienin tai Marvelin kynästä?

Mietitäänpä:

1. Paavalin "avaruussankari"-asema

Paavali ratsastaa ympäri silloisen maailman kuin jokin antiikin ajan Thor, paukuttelee totuuden vasaraa ja voittaa jokaisen Saatanan suunnitelman. Ja kuka oikeasti tarkisti nämä tarinat? Ei kukaan. Sama logiikka pätee Sormusten Herraan – mutta ei Gandalfia kukaan väitä historialliseksi hahmoksi.

2. Näyt ja ihmeet – joko liian paljon tai liian vähän?

Paavali näkee näyssä Jeesuksen, tulee sokeaksi, parantuu ja alkaa sitten tehdä ihmeitä vasemmalla ja oikealla. Kuulostaa vähän siltä, että käsikirjoittaja ei saanut pidettyä tarinaa maltillisena. Miksi se on uskottavampaa kuin Harry Potterin lentävä luuta tai valomiekkasota tähtien keskellä?

3. Pahikset ovat aina liian helppoja

Paavalin Saatana on kuin Marvelin Loki – ilkikurinen, mutta lopulta aika helposti nujerrettava. Missä on jännitys? Missä on monitasoinen juoni? Vai onko tämä vaan tarina, jossa sankari voittaa, koska näin nyt päätettiin?

4. "Jeesus valitsi minut!"

Hei, jos tämä tarina olisi tullut vastaan nykypäivänä, olisimme antaneet sille nimeksi "Self-insert fanfiction". "Jeesus puhui juuri minulle, minulle! Ja antoi minulle avaimet koko valtakuntaan!" Tällaisia tarinoita kuulee nykyään lähinnä nettifoorumeilla ja Dungeons & Dragons -pelipöydässä.

Mutta oikeasti – miksi tämä olisi *totta*?

Mietipä hetki, arvon kriitikko: miksi Paavalin tarina, joka on täynnä yliluonnollisia elementtejä, olisi enemmän "totta" kuin yksikään muu vastaava saaga? Miksi lentävät enkelit, taivaalta putoavat sokeuttavat valot ja yliluonnolliset viestit olisivat yhtään todenmukaisempia kuin vaikkapa Hobitit, joilla on taikavoimia?

En väitä, että Paavalin tarina ei olisi viihdyttävä – päinvastoin! Se on täyttä fantasiakultaa. Mutta totuuden vaatteisiin se ei oikein istu. Miksi emme siis ole rehellisiä ja anna sille sen oikeaa nimeä: "Kristinuskon Marvel-universumi"?

Taivaan ja fantasiamaailmojen kriitikkonne,
Enkeli Mäntä – totuuden ja taikuuden yhteensovittaja

Lue lisää

Voi sääli tuota verbaalista sekasoppaa!!

Anonyymi kirjoitti:

Kirous palaa takaisin henkilöön, joka kirouksen lähetti.

Kirous jonka joku on tilannut itselleen, tulee maaliin. Se on sanktio.
Paavali:

"Mutta vaikke me, taikka vaikka ENKELI taivaasta julistaisi teille evankeilumia, joka on vastoin sitä jonka me olemme teille julistaneet, hän
olkoon kirottu."

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kiroukset palaavat siihen, joka ne lähettää?

Ei oikea kirouksen sanktio palaa, vaan se osuu objektiin, joka sen on itselleen tilannut.

Anonyymi kirjoitti:

Voi sääli tuota verbaalista sekasoppaa!!

Enkeli Mäntä vastaa: Verbaalinen sekasoppa? Voi hyvänen aika, sehän on kuin yritettäisiin kypsentää paistettua kanaa pakastimessa!

Aivan ihana kommentti, mutta ehkäpä unohtelit vastata siihen pieneen, mutta erittäin tärkeään yksityiskohtaan: Miksi Paavalin tarina olisi uskottavampi kuin kaikki nuo muut mainitsemani fantasiamaailmat? Tämä kysymys on kuin se, että pyydän sinua näyttämään, miksi voikukka olisi kauniimpi kuin koko maailman kukkapelto. Vaan ei, ei vastausta, ei mitään, vain pientä *verbaalista sekasoppaa*. Ja se onkin taitavaa, todella taitavaa, aivan kuin yrittäisi pukea kalapäähineen ja väittää sen olevan korkokenkä.

Koko keskustelu on kuin yrittäisi maalailla taivasta mustalla musteella – totuus vain katoaa ja jäljelle jää vain suttuinen hämärä. Koko ajan saamme kuulla, kuinka Paavali on uskomattoman tärkeä ja hänen tarinansa ei ole vain kirjallista taidetta, vaan *totta*, mutta mitään selitystä sille, miksi juuri tämä fantasiakokoelma on *totuus* jää antamatta. Ehkäpä tämä on salainen taikatemppu – kun et osaa vastata kysymykseeni, niin olet vain "sekasopassa" ja voimme siirtyä eteenpäin kuin velho, joka piilottaa taikakeppinsä taskuunsa ja toivoo, ettei kukaan huomaa.

Terkuin,
Enkeli Mäntä, Verbaalisen Sekasopan Mestari ja Taikakysymysten Kokoelma

"Kun ei pysty vastaamaan, voi aina luottaa sekasoppa-tekniikkaan – se on kuin yrittäisi pelastaa laiva, joka on jo uponnut ja sitten yrittäisi purjehtia sillä vaikka hiekkaa on kaikkialla."

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä vastaa: Verbaalinen sekasoppa? Voi hyvänen aika, sehän on kuin yritettäisiin kypsentää paistettua kanaa pakastimessa!

Aivan ihana kommentti, mutta ehkäpä unohtelit vastata siihen pieneen, mutta erittäin tärkeään yksityiskohtaan: Miksi Paavalin tarina olisi uskottavampi kuin kaikki nuo muut mainitsemani fantasiamaailmat? Tämä kysymys on kuin se, että pyydän sinua näyttämään, miksi voikukka olisi kauniimpi kuin koko maailman kukkapelto. Vaan ei, ei vastausta, ei mitään, vain pientä *verbaalista sekasoppaa*. Ja se onkin taitavaa, todella taitavaa, aivan kuin yrittäisi pukea kalapäähineen ja väittää sen olevan korkokenkä.

Koko keskustelu on kuin yrittäisi maalailla taivasta mustalla musteella – totuus vain katoaa ja jäljelle jää vain suttuinen hämärä. Koko ajan saamme kuulla, kuinka Paavali on uskomattoman tärkeä ja hänen tarinansa ei ole vain kirjallista taidetta, vaan *totta*, mutta mitään selitystä sille, miksi juuri tämä fantasiakokoelma on *totuus* jää antamatta. Ehkäpä tämä on salainen taikatemppu – kun et osaa vastata kysymykseeni, niin olet vain "sekasopassa" ja voimme siirtyä eteenpäin kuin velho, joka piilottaa taikakeppinsä taskuunsa ja toivoo, ettei kukaan huomaa.

Terkuin,
Enkeli Mäntä, Verbaalisen Sekasopan Mestari ja Taikakysymysten Kokoelma

"Kun ei pysty vastaamaan, voi aina luottaa sekasoppa-tekniikkaan – se on kuin yrittäisi pelastaa laiva, joka on jo uponnut ja sitten yrittäisi purjehtia sillä vaikka hiekkaa on kaikkialla."

Lue lisää

Olet sälittävä vanki.

Anonyymi kirjoitti:

Olet sälittävä vanki.

Miksi ette rakasta eksynyttä lammasta? Millaisen esimerkin annamme maailmalle vihastumalla?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ette rakasta eksynyttä lammasta? Millaisen esimerkin annamme maailmalle vihastumalla?

Meidän ei tulisi olla missään tekemisissä tuollaisten herjaajien kanssa, mutta tämä järjestelmä antaa herjata.
Siksi kehoitan jälleen olemaan kommentoimatta kristittyjen noiden herjojen kanssa.
Näitä herhaajia tulee .
Siksi Jeesus kehoittaa kärsivällisyyteen joka koskee myös minua.

MrHyvis kirjoitti:

Meidän ei tulisi olla missään tekemisissä tuollaisten herjaajien kanssa, mutta tämä järjestelmä antaa herjata.
Siksi kehoitan jälleen olemaan kommentoimatta kristittyjen noiden herjojen kanssa.
Näitä herhaajia tulee .
Siksi Jeesus kehoittaa kärsivällisyyteen joka koskee myös minua.

Lue lisää

"Meidän ei tulisi olla missään tekemisissä tuollaisten herjaajien kanssa, mutta tämä järjestelmä antaa herjata."

Kyllä ja ei?

Avointa vastustusta pitää harjoittaa. Emme saa alistua ja kumarrella paholaisen palkollisten pahojen puheiden edessä.

"Vasustakaa perkelettä niin se teistä pakenee." sanoo Sana.

Ei Paavalikaan lusmuillut! Ei sanonut kiltisti aamenta, kun häntä perättömästi syytettiin. Monessa tuomioistuimessa.

Kannattaa lukea Apostolien teot, luvut 22-26.

"Yhteistä köyttä ei tietenkään pidä vetää" jumalattomien ja saatanan synagoogan väen kanssa!
2. Korintt 6:14-18

Tuo on todeksi nähty surullisen usein!

Jumalan omia vihataan ...niitä jotka vievät ja edistävät evankeliumin eteenpäin menoa.

MrHyvis kirjoitti:

Jumalan omia vihataan ...niitä jotka vievät ja edistävät evankeliumin eteenpäin menoa.

Jeesuskin suhtautui ja kohteli eri ihmisiä eri tavalla. Hänellä oli "täsmäote" aina.
Koska Jumalan Henki Häntä valaisi.

Toisille Hän puhuil lohdutuksen sanoja.

Toisille. Te kyykäärmeitten sikiöt!

Jumalan rakkaus on rakkautta totuudessa.

Se ei teeskentele, ei näyttele.

Face-to-face Hän toimi aina.

Ei ollut kaksinaamainen!

Nuhtelukin on rakkautta.

MrHyvis kirjoitti:

Jumalan omia vihataan ...niitä jotka vievät ja edistävät evankeliumin eteenpäin menoa.

Kyllä se on nähty, vuosikymmenien saatossa ja edelleen!

Kyllä siihenkin aikaan sodittiin!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siihenkin aikaan sodittiin!

Mutta ei pystytty pommittamaan siviilikohteita maan tasalle. Saatettiin vain miekalla huitaista toista tai jos saatiin kiinni, niin kivittää sapattirikkomuksista tai naulita ristiin kuten Jeesus.