Mielipide: opettajien, tutkijoiden ja professorien virat tulisi olla vain ateisteille

Kannatetaan!

ei uskovaisia mihinkään virkoihin joilla on ihmisiä vastuullaan
mitä vittua se jumalan siunausta tekee presidenttinä 😠😠😠

Lääkkeet ajallaan!

Höpö höpö.

Hyvinhän tässä ollaan työskennelty yhdessä. On väärin tuomita kaikki muutaman idiootin takia. Valtaosa teisteistä on ammattitaitoisia ja ymmärtää erottaa uskonnon työstään.

Opettajille tulee nopeasti potkut, jos hihhulisoi lapsia. Se on laitonta suurimmassa osassa maapalloa.

Tutkiminen menee ihan yhteisymmärryksellisellä tieteellisillä menetelmillä. Tämä alettiin todeta jo 1600-luvulla, että mielikuvitus jutut eivät toimi käytännössä.
Toki täälläkin silloin tällöin näkyy jotain nuoren ja litteän maan tiededenailisteja, mutta heidän jutut ovat vitsi, eikä tieteen piireissä niille anneta minkäänlaista arvoa.

Professori titteli on sitten jo monimutkaisempi. Amerikassa sellaisen voi saada hihhuloinnilla, mutta Suomessa ei homma oikein toimi niin. Ja jos professori hihhuloi oman alueensa ulkopuolella, niin hän on lähinnä nolo, ja osoittaa, ettei ansaitse titteliä.

Tämä näkökulma pohjautuu ajatukseen siitä, että ateisti voisi olla puolueeton ja objektiivinen, koska hän ei omaksuisi mitään uskonnollista vakaumusta, joka voisi vaikuttaa hänen ajatteluunsa ja toimintaansa. Se on kuitenkin monivaiheinen ja kiistanalainen väite, johon liittyy useita huomioitavia tekijöitä.

1. **Objektiivisuus ja puolueettomuus eivät ole pelkästään uskonnon puutteen varassa**: On totta, että uskonnolliset vakaumukset voivat vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja siihen, miten he lähestyvät esimerkiksi moraalisia, eettisiä ja filosofisia kysymyksiä. Kuitenkin objektiivisuus ja puolueettomuus eivät ole vain uskonnollisen vakaumuksen puutteen tai olemassaolon riippuvaisia. Niihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten henkilökohtaiset arvot, kulttuurinen tausta, poliittiset näkemykset ja ideologiat.

2. **Uskonnolliset henkilöt voivat myös olla puolueettomia**: Vaikka uskovaisilla saattaa olla vahvoja vakaumuksia, se ei tarkoita, etteivätkö he voisi toimia puolueettomasti ja objektiivisesti tietyissä asiayhteyksissä, kuten opetuksessa, tutkimuksessa ja tieteessä. Monet uskovaiset opettajat ja tutkijat pystyvät erottamaan henkilökohtaiset uskomuksensa ammatillisista rooleistaan ja noudattamaan tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen periaatteita. Uskonnollisuus ei itsessään ole este tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen harjoittamiselle.

3. **Tieteelliset ja uskonnolliset maailmankuvat voivat olla erillisiä**: Tieteellinen lähestymistapa ei edellytä uskonnon hylkäämistä tai omaksumista, vaan se perustuu havaintojen, kokeiden ja empiiristen todisteiden kautta saavutettuun tietoon. Tiede ei ota kantaa uskonnollisiin kysymyksiin, vaan keskittyy siihen, mikä voidaan havaita ja todistaa. Siksi uskonnollinen vakaumus ja tieteellinen ajattelu voivat elää rinnakkain ilman, että toinen estää toista.

4. **Ateismi ja puolueettomuus**: Ateisti ei automaattisesti ole puolueeton, vaan hänen ajattelunsa voi olla muilla tavoin värittynyt, kuten kenen tahansa ihmisen. Puolueettomuus tarkoittaa ennen kaikkea kykyä arvioida eri näkökulmia ilman ennakkoluuloja, ja tämä on mahdollista sekä ateisteille että uskovaisille, jos he noudattavat tieteen ja opetuksen objektiivisuuden periaatteita.

Yhteenvetona voisi sanoa, että puolueettomuus ja objektiivisuus eivät ole suoraan sidoksissa uskonnon olemassaoloon tai puutteeseen. Tärkeintä on, että opettajat, tutkijat ja professorit voivat erottaa henkilökohtaiset vakaumuksensa ammattirooleistaan ja noudattaa tiedonhankinnan ja opetuksen periaatteita, jotka perustuvat kriittiseen ajatteluun, todisteisiin ja moninaisuuden kunnioittamiseen.