Kollegoiden kanssa toisinaan pohdiskelemme miksi ilmastollisesti ja ympärisöllisesti terveellisillä alueilla, maaseudulla Kainuussa , Pohjoiskarjalassa, lapissa ja Pohjanmaan eri osissa sekä Keskisuomessa asuu maamme sairain väestönosa. Niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden suhteen.
Mitä etelämmäksi mennään sitä terveemmät ihmiset löytyvät. Se on sikäli kummallista koska mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän ihmiset joutuvat tekemisiin raskaasta liikenteestä ja teollisuuden päästöistä aiheutuneiden hiukkaspäästöjen kanssa ja niiden altistamaksi.
Olemme varovaisesti tulleet siihen tulokseen, että suurelta osin pohjoisen ihmisillä on vuosisatojen kuluessa vääristä ravintotottuksista johtuen kehittynyt geneettinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin, esimerkiksi Pekka Puskan lukuisat tutkimukset asiasta joiden perusteella perustettiin Pohjoiskarjala-projekti viittaa tähän. Tilastollisesti karkean jakolinjan voi vetää vaasa
Pohjoisen kaamosaika on myös mahdollisesti vuosisatojen aikana vaikuttanut ihmisten psyykkiseen terveyteen ja masennusalttiuteen jota lisännyt se, että ihmiset asuneet harvassa ja pysyväisesti samoilla alueilla.
Ennen ei matkusteltu työnperässä. Tämä on lisännyt sukusiitos-rasitteita josta on tutkimuksiakin olemassa. Esimerkkinä Kuusamo mutta samat lainalaisuudet koskevat satoja muitakin harvaan asuttuja vanhoja asumusalueita.
https://www.hs.fi/ilta/art-2000002812053.html
"Kuusamon isolaatti syntyi 1600-luvun lopussa, kun Ruotsin kuningas Kaarle XI halusi asuttaa Venäjän vastaiset rajaseudut. Koillismaan kairaan houkuteltiin Kainuun savolaisperäistä "liikaväestöä" verohelpotuksin ja puolipakolla.
Asumaton Kuusamo ei ollut ollut sitä ennenkään, vaan siellä eli parisataa metsäsaamelaista, joiden peuranmetsästyselinkeino tuhoutui uudisasukkaiden kaskiviljelyn vuoksi. Saamelaiset vetäytyivät, sulautuivat muuttajiin ja kuolivat nälkään.
Kuusamoon on jäänyt vain kaksi saamelaisalkuista sukua. Toinen niistä on Pitkä eli Pitkänen, Erja Isopoussun isän suku.
Vuosina 1695-1697 riehunut nälänhätä tappoi suuren osan myös uudisasukkaista ja aiheutti geenitutkijoiden termein väestöllisen pullonkaulan. Ne, jotka selvisivät hengissä - noin 40 perhettä - lisääntyivät nopeasti ja loivat Kuusamon nykyisen väestön perustan.
Käytännössä kaikki kuusamolaisjuuriset ihmiset ovat näiden perheiden jälkeläisiä."
Yst. TK-lääkäri
Mitä etelämmäksi mennään sitä terveemmät ihmiset löytyvät. Se on sikäli kummallista koska mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän ihmiset joutuvat tekemisiin raskaasta liikenteestä ja teollisuuden päästöistä aiheutuneiden hiukkaspäästöjen kanssa ja niiden altistamaksi.
Olemme varovaisesti tulleet siihen tulokseen, että suurelta osin pohjoisen ihmisillä on vuosisatojen kuluessa vääristä ravintotottuksista johtuen kehittynyt geneettinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin, esimerkiksi Pekka Puskan lukuisat tutkimukset asiasta joiden perusteella perustettiin Pohjoiskarjala-projekti viittaa tähän. Tilastollisesti karkean jakolinjan voi vetää vaasa
Pohjoisen kaamosaika on myös mahdollisesti vuosisatojen aikana vaikuttanut ihmisten psyykkiseen terveyteen ja masennusalttiuteen jota lisännyt se, että ihmiset asuneet harvassa ja pysyväisesti samoilla alueilla.
Ennen ei matkusteltu työnperässä. Tämä on lisännyt sukusiitos-rasitteita josta on tutkimuksiakin olemassa. Esimerkkinä Kuusamo mutta samat lainalaisuudet koskevat satoja muitakin harvaan asuttuja vanhoja asumusalueita.
https://www.hs.fi/ilta/art-2000002812053.html
"Kuusamon isolaatti syntyi 1600-luvun lopussa, kun Ruotsin kuningas Kaarle XI halusi asuttaa Venäjän vastaiset rajaseudut. Koillismaan kairaan houkuteltiin Kainuun savolaisperäistä "liikaväestöä" verohelpotuksin ja puolipakolla.
Asumaton Kuusamo ei ollut ollut sitä ennenkään, vaan siellä eli parisataa metsäsaamelaista, joiden peuranmetsästyselinkeino tuhoutui uudisasukkaiden kaskiviljelyn vuoksi. Saamelaiset vetäytyivät, sulautuivat muuttajiin ja kuolivat nälkään.
Kuusamoon on jäänyt vain kaksi saamelaisalkuista sukua. Toinen niistä on Pitkä eli Pitkänen, Erja Isopoussun isän suku.
Vuosina 1695-1697 riehunut nälänhätä tappoi suuren osan myös uudisasukkaista ja aiheutti geenitutkijoiden termein väestöllisen pullonkaulan. Ne, jotka selvisivät hengissä - noin 40 perhettä - lisääntyivät nopeasti ja loivat Kuusamon nykyisen väestön perustan.
Käytännössä kaikki kuusamolaisjuuriset ihmiset ovat näiden perheiden jälkeläisiä."
Yst. TK-lääkäri
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jakolinjana voi pitää karkeasti Vaasa-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu linjan pohjoispuolta eli 3/4-osaa Suomesta.
T. TK-lääkäri
Mites turkulaiset? Sielläkin on olemassa piilevänä ns. turun tauti ja sen oireethan olivat raju vanhojen talojen tuhoaminen ja uusien hometalojen rakentaminen.
>>pohjoisen ihmisillä on vuosisatojen kuluessa vääristä ravintotottuksista johtuen kehittynyt geneettinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin<<
Varsinaista asiantuntemusta. 🤣
Vai johtavat ravintotottumukset oikein PERINNÖLLISIIN sydän- ja verisuonisairauksiin. Tuohan muistuttaa Stalinin suosiossa olleen kasvinjalostaja Trofim Lysenkon teoriaa, että ominaisuudet saadaan periytymään eläin- ja kasvikunnassa jo yhden sukupolven aikana niin sanotusti koulaamalla. Muun muassa Neuvostoliiton Itä-Karjalassa pyrittiin sitkeästi kasvattamaan maissia avomaalla, koska uskottiin, että jos ensimmäisestä sukupolvesta saadaan itäviä jyviä, toinen maissisukupolvi on perinyt ominaisuudet, joiden turvin ne kykenevät helposti elämään kylmässä ilmastossa.
Okei, puhuit vuosisadoista, mutta ei Suomen eri puolilla ole pitkänkään ajan kuluessa havaittu ravintotottumuksista johtuvia perinnöllisyyseroja. Koko maassa on nimittäin syöty varsinkin vanhoina aikoina samanlaista ruokaa. Jossain Lapissa tietenkin lisäksi poronlihaa, mutta sitähän pidetään vähärasvaisena muuta lihaa terveellisempänä ravintona.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala -projekti käynnistyi siitä, että maakunnassa oli parin sukupolven aikana käytetty paljon rasvaista lihaa aikana, jolloin metsätyöt justeerilla ja kirveellä työllistivät siellä paljon väkeä. Tällöin omaksuttua ravintokulttuuria jatkettiin kuitenkin vielä 1970-luvullakin, vaikka ruumiillinen työ oli huomattavasti keventynyt tai jäänyt kokonaan pois. Kun läskiä ei enää poltettu töissä, se kerääntyi vartaloon ja verisuoniin. Samaa ilmiötä oli tietenkin myös muualla Suomessa, mutta ei ehkä kaikkialla yhtä vahvasti.
>>Pohjoisen kaamosaika on myös mahdollisesti vuosisatojen aikana vaikuttanut ihmisten psyykkiseen terveyteen ja masennusalttiuteen jota lisännyt se, että ihmiset asuneet harvassa ja pysyväisesti samoilla alueilla.<<
Täyttä keittiöpsykologiaa. Mitään tuota tukevaa tieteellistä näyttöä ei ole.
Jotenkin noi syntyperäiset lappilaiset ovat niin kummallisia.
Siellä varmaan korvien välissä jytisee sama kuin oikeistososdemilla täällä etelässä jolla myös ongelmia sukunsa sisäsiittoisuuden kanssa.
Tänään seitsemän uutisissa kerrottiin nykyisestä sairaanhoidon tilasta. Esim kaksi vuotta sitten nivelleikkausjono, joka ylitti säädetyn 6 kk:n oli 290 henkilöä. Tänä vuonna sama luku on 2900 henkilöä eli on noin lyhyessä ajassa kymmenkertaistunut. Osaava henkilökunta siirtyy yksityispuolelle ja yksityispuolella leikkaukset ovat kallista ja lyhytnäköistä toimintaa.
Pari vuotta sitten tytär lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja on todella innostunut tulevasta ammatistaan. Tuon uutisen nähtyäni soitin hänelle ja onnittelin häntä hyvästä valinnasta. Eivät työt lopu ja saa valita, missä paikassa haluaa työskennellä, varsinkin, kun hänet on sairaanhoitajaksi luotu jo luonteeltaan. Eikä palkassakaan tätä menoa ole valittamista. Me suuret ikäluokat tulemme työllistämään heitä todella!
Te suuret ikäluokat ette tainneet lopulta aiheuttaa sen kummemmin työvoimapulaa kuin ongelmia vanhusten- ja sairaanhoidossakaan. Nimittäin jo parikymmentä vuotta sitten hoksattiin, että "ai niin, se extraosahan siitä lähti Ruotsiin ja jäi sinne".
Vähän kyllä ihmettelen, jos tyttäresi lähti vasta pari vuotta sitten opiskelemaan ollessasi suuria ikäluokkia 1945-1952. Toki alaa voi vaihtaa ja opiskelut aloittaa vaikka viisikymppisenäkin. Samaa mieltä olen siitä, että alansa on työllistävä vielä senkin jälkeen, kun olet haudassa.
Itse olen syntynyt 1955 ja tytär täytti juuri 34, joten ei tämä niin ihmeellistä ole, kun jotkut suorittavat uuden ammattitutkinnon myöhemminkin. Tunnen ex-toimitusjohtajan metallialan firmasta. Hän oli kouluttautunut ekonomiksi ja kauppatieteiden maisteriksi ja oikein hyvin hoiti pestinsä. Hän on aina ollut intohimoinen purjehtija ja hiukka alle viisikymppisenä pyrki merikapteenikouluun ja pääsi! Nyt hän on viitisen vuotta harjoittanut unelma-ammattiaan ja tuon ikäisenä on siinä mielityössään kai 70-vuotiaaksi. Että näin, koskaan ei ole liian vanha.
Tarkkaa tieteellistä faktaa aloituksessa