1. Nykytilanne: Näin eläkeikä nousee ennusteissa
Moni asia on kehittynyt myönteisesti eläkejärjestelmässä edellisen eläkeuudistuksen jälkeen. Suomalaiset venyttävät työuraansa pidemmäksi. Vuonna 2023 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Merkittävä syy työurien pidentymiseen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu.
Voimassa olevien päätösten mukaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 65 vuodesta ylöspäin vuosittain enintään kahdella kuukaudella.
ETK:n Kautto kertoo, että tämänhetkisen ennusteiden mukaan vuonna 1965 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja yksi kuukausi.
”Se saattaa vielä muuttua, riippuen siitä, miten kuolleisuus kehittyy”, Kautto toteaa.
Eläketurvakeskuksen eläkelaskurin mukaan nykykehityksellä alin vanhuuseläkeikä on vuoden 1990 tammikuussa syntyneellä 67 vuotta ja seitsemän kuukautta.
Moni asia on kehittynyt myönteisesti eläkejärjestelmässä edellisen eläkeuudistuksen jälkeen. Suomalaiset venyttävät työuraansa pidemmäksi. Vuonna 2023 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Merkittävä syy työurien pidentymiseen on ollut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu.
Voimassa olevien päätösten mukaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 65 vuodesta ylöspäin vuosittain enintään kahdella kuukaudella.
ETK:n Kautto kertoo, että tämänhetkisen ennusteiden mukaan vuonna 1965 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja yksi kuukausi.
”Se saattaa vielä muuttua, riippuen siitä, miten kuolleisuus kehittyy”, Kautto toteaa.
Eläketurvakeskuksen eläkelaskurin mukaan nykykehityksellä alin vanhuuseläkeikä on vuoden 1990 tammikuussa syntyneellä 67 vuotta ja seitsemän kuukautta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
2. Uudistuksen lähtökohdat: Miljardin tavoite
Viime eläkeuudistuksen jälkeen syntyvyyden kehitys on ollut ennustettua heikompaa, ja nettomaahanmuutto selvästi ennusteita vauhdikkaampaa.
Kautto toteaa, että syntyvyyden ennakoitua suurempi lasku on heikentänyt eläkejärjestelmän näkymiä ja on keskeinen yksittäinen syy uudistuksille.
Lokakuussa julkaistu uusi väestöennuste pulpautti jälleen pintaan sen, että syntyvyyden kehityksellä ja nettomaahanmuuton kehityksellä on erittäin iso vaikutus eläkejärjestelmän näkymille ja muutostarpeille.
Tilastokeskuksen väestöennusteessa huomio kiinnittyi oletukseen 40 000 henkilön vuosittaisesta nettomaahanmuutosta. Esimerkiksi valtiovarainministeriön skenaariossa vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan pysyvän pitkällä aikavälillä 25 000 hengen tasolla.
”Jos Tilastokeskuksen väestöennusteen väestökehitys toteutuisi, niin eihän tässä silloin sellaista miljardin sopeutustarvetta olisi”, Kautto toteaa tilanteesta eläkejärjestelmän kannalta.
Eläkeuudistuksessa nousee nyt pintaan koko julkisen talouden vahvistamistarve.
Hallituksen tavoitteisiin kuuluu, että eläkeuudistuksen muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä vastaa noin miljardia euroa.
”Tämä on se mistä on sovittu, ja minä haluan pitää sovitusta kiinni”, Pääministeri Petteri Orpo (kok) vastasi elokuussa Kauppalehden haastattelussa kysymykseen siitä, voisiko eläkeuudistuksen tavoitteisiin tulla vielä muutoksia.
Millaisia muutoksia uusi eläkeuudistus voi sitten tuoda?
Keskeinen palanen on todennäköisesti korkeamman riskinoton salliminen sijoitustoiminnassa. Tämä voisi parantaa sijoitustuottoja pidemmällä aikavälillä. Käytännössä muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sallitun osakepainon korottamista.
Kautto toteaa, että jokaisella työeläkeyhtiöllä on vähän omanlaisensa sijoitussalkku.
”Kyse ei ole pelkästään mahdollisesta osakeriskin kasvattamisesta, vaan myöskin siitä, miten järkevää on tehdä muutoksia muissa salkun kohteissa”, Kautto toteaa mahdollisten vakavaraisuussäännösten muutosten vaikutuksista yleisellä tasolla.
Hän toteaa, että osakesijoitusten rinnalla eläkeyhtiöillä on muun muassa hyvätuottoisia vaihtoehtoisia sijoituksia.
”Tässä tulee sen tasapainon hakeminen, jos ohjataan ikään kuin liikaa sinne osakepainoon, niin luovutaanko silloin joistakin ihan järkevistä sijoituskohteista, jolloin se hyötykin jää pienemmäksi”, Kautto sanoo.
Sijoitussääntöjen muutoksilla ei eläkeneuvotteluissa todennäköisesti saada vielä miljardia euroa kasaan. On hyvin mahdollista, että muutoksia tulee myös esimerkiksi eläkkeiden kertymiseen palkattomilta ajoilta. Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi myös esimerkiksi tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta.
Työmarkkinaosapuolet eivät toistaiseksi ole tarkemmin kommentoineet, mistä aineksista sopu voisi syntyä.
3. Tulevaisuudennäkymät: Yksi avainkysymys
Petteri Orpon hallituksen tavoitteisiin eläkeuudistukselle kuuluu paljon keskustelua aiheuttanut tavoite sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä.
Sen ajatus on, että jos esimerkiksi talouden kehityksessä tapahtuu yllättäviä käänteitä, niin työeläkejärjestelmä sopeutuu niihin.
Eläkejärjestelmässä on kolme keskeistä muuttujaa: eläkemaksujen taso, eläkkeiden ikärajat ja eläke-etuuksien taso.
Kautto toteaa, että vanhuuseläkkeen ikärajaa säädellään jo elinajanodotteen muutoksista tulevalla mekanismilla.
”Mekanismi on toimiva, jolloin on hyvä miettiä muita kenoja. Silloin tulevat kysymykseen eläkemaksut ja eläke-etuudet”, Kautto sanoo.
Sovun löytäminen sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä on eläkeneuvotteluiden vaikein rasti. Hallituksen linjaus on, että selvitystyön tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen.
Edellisestä eläkeuudistuksesta saatiin sopu 2014 ja se astui voimaan vuoden 2017 alusta. Kuinka pitkälle nyt tehtävällä eläkeuudistuksella päästään?
" En lähde ennustamaan, kun ei ole vielä tietoa nyt neuvoteltavana olevan kokonaisuuden tuloksesta”, Kautto sanoo.
Eläkefirmat vaan pullistuu ja nostelee ylisuuria palkkojaan. Eläkemaksuista.
Olisi aika purkaa vaikka 50% nyt varoista ja jakaa ne työtä tehneille eläkeläisille. Miljoona jokaisen tilille.
Mitä joku eläkeyhtiö tekee meidän rahoillamme. Ei mitään!
"Mitä joku eläkeyhtiö tekee meidän rahoillamme. Ei mitään!"
Sijoittaa varallisuutta toivottavasti siten, että me vielä työelämässä olevatkin pääsisimme vielä joskus eläkkeelle.
Vai sijoittaako ja mihin?
Asuntorahoitukseen joka sakkaa yhä pahemmin....hyvästi eläkemassit.
Eli hallitus on kääntänyt kansan kassan.