Tässä on nyt todellinen historiatietouden

Anonyymi-ap

11

417

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Teemu Keskisarja

      Väärin unohdettu Viipuri

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/11/vaarin-unohdettu-viipuri


      Viipurissa hyöri ja hälisi vuoteen 1918 saakka Suomen ensimmäinen monikulttuuri. Missään muualla eivät kielet, uskonnot, perinteet ja kansallisuudet sekoittuneet yhtä värikkäästi. Viipurilaiset eivät rakastaneet erilaisia naapureitaan, mutteivät julmetusti vihanneetkaan. Monikulttuurin hukuttivat vereen ulkopuoliset. Jääkäreiden ja riikinruotsalaisen johtamat pohjalaiset ja kainuulaiset valloittajat eivät käsittäneet vanhan kaupungin sykettä. He luulivat jokaista vieraan kielen molottajaa bolševikiksi. Valloitushuumassa teloitettiin erehdyksessä yli 400 venäläistä. Useimmat näistä olivat puolueettomia sivustakatsojia sekä valkoisia tukeneita kauppiaita, upseereja ja virkamiehiä. ”Ainahan kun suuria töitä tehdään, pikku vahinkoja sattuu”, sanoi osavastuullinen kenraalimajuri K. F. Wilkman.

      Koska Viipurissa on hankala pitää paraateja sekä hautausmaa- ja liputushetkiä, suomalaiset muistelevat vuotta 1918 väärissä tai toiseksi tärkeimmissä paikoissa. Sama pätee varhaisempiin kohtalonhetkiin. Viipuri pysyy esillä talvisodan ja jatkosodan kautta, mutta muut pamaukset ja piiritykset sekä liike-elämä ja kulttuuri keskiajalta kesään 1944 saakka tuntuvat hautautuneen. Se on vääryys. Valtionrajan siirtyminen ei kumoa menneisyyden syvimpiä merkityksiä. Viipurin historia on ikuisesti osa Suomea.

      • Anonyymi

        Suomenkielisestä Wikipediasta:

        Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama joukkoteloitus, jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suurin osa uhreista oli avoimesti valkoisten puolella.[1] Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta, mutta viimeinen toimeenpantiin yli kuukausi sodan päättymisen jälkeen 16. kesäkuuta 1918.[2]

        Teloitettujen joukossa oli Venäjän armeijan virkamiehiä ja sotilaita, sekä aivan tavallisia venäläistaustaisia viipurilaisia, jotka edustivat kaikkia yhteiskuntaluokkia.[3] Sisällissotaa edeltävällä ajalla kaupungin vajaasta 49 000 asukkaasta noin 3 200 oli venäläisiä.[4] Uhreiksi joutui myös useiden muiden etnisten ryhmien edustajia, jotka valkoiset rinnastivat venäläisiin. Nimeltä tunnetuista suurin ryhmä on 23 Venäjän armeijassa palvellutta puolalaista, lisäksi joukossa oli ukrainalaisia, juutalaisia, virolaisia, italialaisia, tataareja sekä yksi baltiansaksalainen. Nuorimmat teloitetut olivat vain 12–13-vuotiaita koululaisia ja mukana oli myös ainakin kolme naista.[3] Lähes kaikilta teloitetuilta ryöstettiin heidän mukanaan olleet rahat ja arvoesineet.[5]

        Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.[6] Muita joukkoteloituksia tehtiin ainakin Viipurin linnan sisäpihalla,[7] mutta satunnaisesti niitä suoritettiin kaikkialla kaupungin keskustassa sekä myös ympäröivän Viipurin maalaiskunnan alueella.[1]

        .....

        Joukkoteloitukset loppuivat 3. toukokuuta kaupungin komendantin G. A. Finnen antamalla julistuksella.[11] Suojeluskunnan sanomalehdissä levitettiin myyttiä "juutalaisbolshevismista" ja joukoissa levisi huhu että Viipurin juutalaiset olisivat auttaneet punakaartia, ja joukko jääkäreitä suunnitteli juutalaisten massamurhaa, mutta sen sai omalla toiminnallaan estettyä kaupungin virkaatekevä poliisipäällikkö K. N. Rantakari. Viipurin surmissa kuoli kuitenkin kourallinen juutalaisia.[12][13]


        Lähteet:

        Lars Westerlund; ”Me odotimme teitä vapauttajina ja te toitte kuolemaa – Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset”,

        teoksessa "Venäläissurmat Suomessa 1914–22":

        Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22, s. 97–189

        Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004

        Verkkoversio:

        https://web.archive.org/web/20141129033719/https://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf


        [1] Westerlund, s. 97–100

        [2] Westerlund, s. 112–113

        [3] Westerlund, s. 114–127

        [5] Westerlund, s. 138–140

        [6] Westerlund, s. 108–112

        [7] Westerlund, s. 107–108


        [11] Westerlund, s. 147

        [12] Westerlund, s. 150

        [13] Turo Manninen: Vapaustaistelu, Kansalaissota Ja Kapina; 18 heinäkuuta 2024, Jyväskylän Yliopisto.

        https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/76182/1/Manninen_Turo_screen.pdf



        Suurin osa Viipurin teurastuksen (1918) uhreista oli valkoisten puolella, mutta he joutuivat valkoisten lahtareiden murhaamiksi, eivät punaisten.


      • Anonyymi

        Eivätpä Suomen puolesta taistelleet ole ainoita, jotka ovat murhanneet viattomia siviilejä houreisen fanatismin motivoitamana. Puolalaisetkin yleisesti kyllä kielsivät jyrkästi tällaiset pahanteot ilmiselvistä syistä ja olivat jopa järkyttyneitä esim. silloin kun Zygmunt Szendzilarz syyllistyi Dubingiain joukkomurhaan. Toinen esimerkki siitä mitä puolalaiset olivat koko ajan pyrkineet estämään tapahtumasta on Romuald Rajsin murhaamat valkovenäläis-siviilit.


        Puolan Kansallismuiston Instituutti (IPN) on arvioinut Romuald Rajsin, sotanimeltään Bury, toimia vuoden 2005 tutkimuksessaan

        August Grabski viittaa Puolan Kansallismuiston Instituutin tutkimukseen artikkelissaan "The Jews and the “Disavowed Soldiers”.

        August Grabski

        The Jews and the “Disavowed Soldiers”

        s. 454

        Kyseenalaistamatta itsessään ideaa Puolan itsenäisyystaistelusta, jota johtivat väkisin pakotettua kommunismiauktoriteettia vastustavat järjestöt kuten Kansallinen Sotilasliitto, joudutaan silti toteamaan jyrkästi, että valkovenäläisten vaununajureiden murhaamista ja valkovenäläisten kylien "pasifiointia" tammi–helmikuussa 1946 ei voi pitää osana taistelua itsenäisen valtion puolesta, koska sellaisissa teoissa ilmenevät kansanmurhan tunnusmerkit. Päinvastoin: "Buryn" toimet Podlasien kylien asukkaita kohtaan pelasivat kommunistien hallintokoneiston pussiin, mikä toimi ennen kaikkea maanalaisten järjestöjen arvovallan heikkenemisellä ja sellaisen propagandan saadessa ammuksia, että nämä [puolalaiset] partisaaniyksiköt olisivat olleet pelkkiä rosvoja.

        https://www.researchgate.net/publication/338277807_The_Jews_and_the_Disavowed_Soldiers


    • Anonyymi

      Mannerheimin homoutta ei tarvitse hävetä.

      • Anonyymi

        Ei toki, se pitää vain ENSIN osata EDES todeksi todistaa! Etkä sinä siihen kykene!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei toki, se pitää vain ENSIN osata EDES todeksi todistaa! Etkä sinä siihen kykene!

        Miten sen TODISTAA, ettei Mannerheimin homoutta tarvitse hävetä? Senhän pitäisi olla täysin luonnollinen asia, että homoja on/on ollut aina keskuudessamme, eikä edes Mannerheimin homoutta tarvitse hävetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sen TODISTAA, ettei Mannerheimin homoutta tarvitse hävetä? Senhän pitäisi olla täysin luonnollinen asia, että homoja on/on ollut aina keskuudessamme, eikä edes Mannerheimin homoutta tarvitse hävetä.

        " eikä edes Mannerheimin homoutta tarvitse hävetä."

        sEi se minua oyhtään hävetäkkään.


    • Anonyymi

      Mannerheimin homoudessa ei ole mitään hävettävää. Tuskin Mannerheim itsekkään halusi homoutensa aiheuttavan ihmisille traumoja.

    • Anonyymi

      Andrii Portnov on kirjoittanut Open Democracy -sivustolla miten sosialistisessa Puolassa käsiteltiin Stepan Banderan anti-kommunistisen ultra-nationalistien tekemiä puolalais-siviilien joukkomurhia.


      Open Democracy

      Andrii Portnov

      Clash of victimhoods: the Volhynia Massacre in Polish and Ukrainian memory

      Sosialistisen Puolan elokuvissa ja kirjoissa esiintyi laajalti aiheena Ukrainan Kapinallisarmeijan (UPA:n) rikokset puolalaisia vastaan, mutta näissä viestintävälinetuotoksissa keskityttiin pikemminkin [toisen maailman]sodan jälkeisen Puolan kuin neuvosto-Ukrainan alueisiin. Volhynia [eli suuri osa Neuvostoliitto-vastaisen Stepan Banderan joukkojen massamurhailusta] hyssyteltiin tyystin unholaan. UPA:n neuvosto-vastaiset aktiviteetit sekä Puolan Kotiarmeijan (AK:n) historia itse Ukrainan alueella jäivät täysin vaille huomiota, uhriluvuista oltiin vaiti ja neuvosto-partisaanien osuutta puolalaissiviilien suojelussa liioiteltiin.

      [10] Grzegorz Motyka, W kręgu “Łun w Bieszczadach” (Varsova, 2009)

      https://www.opendemocracy.net/en/odr/clash-of-victimhood-1943-volhynian-massacre-in-polish-and-ukrainian-culture/

    • Anonyymi

      Noin kaksi päivää niin meidän armeijamme on täydessä terässä antamaan takapakkia vaikka koko Saksan asevoimille, ellei sillä välin tuolta toiselta suunnalta hyökkää Puola.

      -Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí, 29. syyskuuta 1938

      ( Norman Stone, Czechoslovakia Crossroads and Crises, julkaisija Palgrave Macmillan UK (1989); s. 119 )

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3442
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      46
      3272
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      3202
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      52
      2698
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1993
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1890
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1666
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      88
      1579
    9. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      40
      1555
    10. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1370
    Aihe